Uutiset Ukrainan konflikti

Ukrainan pakolaiset sinnittelevät parin euron päivätuloilla

Monilla Ukrainan sisäisillä pakolaisilla on hädin tuskin varaa ruokaan, kertoo Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö.
Vaurioitunut talo, jota jälleenrakennetaan
Jälleenrakennustöitä Slovjanskissa Ukrainassa vuonna 2014. (Kuva: EU/ECHO / CC BY-NC-ND 2.0 )

Noin kahdella kolmasosalla Ukrainan sisäisistä pakolaisista on hädin tuskin varaa ruokaan. Myös työn ja asunnon löytäminen aiheuttavat ongelmia, käy ilmi YK:n alaisen Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) tuoreesta kyselystä.

Ukrainassa on sisäisen konfliktin takia noin 1,58 miljoonaa pakolaista. Maalis–huhtikuussa tehdyn kyselyn mukaan heidän keskimääräinen kuukausiansionsa on 1 991 hryvniaa eli noin 68 euroa. Päivätulot siis jäävät runsaaseen kahteen euroon. Viidennes pakolaisista selviytyy vieläkin vähemmällä, alle 1,8 eurolla. Samaan aikaan esimerkiksi leipä maksaa noin 36 senttiä kappaleelta.

IOM:n Ukraina-operaation päällikön Manfred Profazin mukaan tilanteen ratkaisemiseksi ei ole saatu riittävästi tukea, ja se lisää pakolaisten riippuvuutta hallituksesta ja avustusjärjestöistä. Kyselyn tavoitteena onkin tarjota Ukrainan hallitukselle tietoa, jotta se voisi tukea pakolaisia paremmin.

Itäisen Ukrainan konflikti alkoi vuonna 2014. Tulitauosta huolimatta YK:n mukaan esimerkiksi huhtikuussa kuoli 13 siviiliä ja loukkaantui 53 siviiliä. Yhteensä noin 3,8 miljoonan ihmisen arvellaan tarvitsevan humanitaarista apua.

IOM:n selvityksen mukaan pakolaisten työllisyys on viime vuodesta kasvanut, mutta edelleen vain noin 42 prosentilla heistä on työtä. Ongelmana ovat myös asunnot: kaksi kolmasosaa elää vuokra-asunnoissa, viidennes sukulaisten tai muiden tuttavien luona. Hallituksen kontrolloimilla alueilla vain prosentti asuu omassa asunnossaan.

Myös pakolaisten tulevaisuus näyttää epävarmalta: tutkituista neljännes sanoo, ettei aio enää palata kotiinsa, IOM kertoo.

Kyselyä varten haasteltiin runsasta tuhatta pakolaista kasvotusten ja runsasta 3 300:aa puhelimitse.

Ukrainan konflikti köyhyyskonflikti Ukraina

Lue myös

Avdijivkan rakennuksia. Kaupungin asukasluku on laskenut alle puoleen sotaa edeltävästä ajasta. (Kuva: OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine / Evgeniy Maloletka / CC BY-NC-ND 2.0)

Ukrainan kiihtynyt konflikti ajanut tuhansia lapsia pois koulusta

Tulitus on hellittänyt, mutta monet lapset eivät uskalla mennä kouluun, kertovat avustusjärjestöt.
(Kuva: UNICEF Ukraine / CC BY 2.0)

Avuntarvitsijoiden määrä moninkertaistunut Ukrainassa

Noin 3,8 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee humanitaarista apua. Miljoonilta puuttuvat esimerkiksi kunnolliset terveyspalvelut tai puhdas vesi, kertoo YK.
Krimin autonomisen tasavallan pääkaupungin Simferopolin rakennuksia vuonna 2011. (Kuva: Steve Haslam / CC BY-SA 2.0)

Amnesty: Venäjän viranomaiset vainoavat Krimin tataareja

Venäläisviranomaiset pyrkivät hiljentämään tataarit ja muut toisinajattelijat miehitetyllä Krimin niemimaalla moninaisin keinoin, ihmisoikeusjärjestö kertoo raportissaan.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.