Uutiset Ukrainan konflikti

Ukrainan kiihtynyt konflikti ajanut tuhansia lapsia pois koulusta

Tulitus on hellittänyt, mutta monet lapset eivät uskalla mennä kouluun, kertovat avustusjärjestöt.
Avdijivkan rakennuksia. Kaupungin asukasluku on laskenut alle puoleen sotaa edeltävästä ajasta. (Kuva: OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine / Evgeniy Maloletka / CC BY-NC-ND 2.0)

Tuhannet lapset ovat joutuneet jäämään pois koulusta Itä-Ukrainassa viime viikolla kiihtyneiden taisteluiden seurauksena.

Ainakin viisi koulua ja kaksi lastentarhaa on vahingoittunut raskaassa tulituksessa ja 11 muuta koulua on pitänyt sulkea, kertoivat Pelastakaa Lapset -järjestö sekä YK:n lastenrahasto Unicef eilen.

Monet perheet eivät uskalla lähettää lapsiaan niihinkään kouluihin, jotka ovat auki, koska taistelut ovat olleet kovia ja he pelkäävät kaduilla olevia räjähtämättömiä ammuksia. Järjestöt muistuttivat, että konflikti vaikuttaa Itä-Ukrainassa valmiiksi yli 600 000 lapseen. Yksi viidestä alueen koulusta on tuhoutunut tai vahingoittunut.

Itä-Ukrainassa on taisteltu lähes kolme vuotta. Konfliktissa on kuollut yli 2 000 siviiliä ja miljoonat tarvitsevat humanitaarista apua. Alueella on periaatteessa voimassa rauhansopimus ja tulitauko, mutta tammikuun lopulla taistelut puhkesivat jälleen niin sanotulla tulitaukolinjalla. Taistelut laantuivat sunnuntaina.

Taisteluista on kärsinyt erityisesti hallituksen kontrolloimalla alueella sijaitseva Avdijivkan kaupunki, jossa elää yhä yli 16 000 ihmistä. Osa heistä joutui olemaan taisteluiden vuoksi myös ilman vettä ja sähköä. YK:n humanitaarisen avun yksikön OCHA:n mukaan lähes 200 Avdijivkan taloa on vahingoittunut tulituksessa.

Ukrainan konflikti koulutuslapsetkonflikti Ukraina Pelastakaa Lapset rySuomen UNICEF

Lue myös

Vaurioitunut talo, jota jälleenrakennetaan
Jälleenrakennustöitä Slovjanskissa Ukrainassa vuonna 2014.
(Kuva:
EU/ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Ukrainan pakolaiset sinnittelevät parin euron päivätuloilla

Monilla Ukrainan sisäisillä pakolaisilla on hädin tuskin varaa ruokaan, kertoo Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö.
(Kuva: UNICEF Ukraine / CC BY 2.0)

Avuntarvitsijoiden määrä moninkertaistunut Ukrainassa

Noin 3,8 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee humanitaarista apua. Miljoonilta puuttuvat esimerkiksi kunnolliset terveyspalvelut tai puhdas vesi, kertoo YK.
Krimin autonomisen tasavallan pääkaupungin Simferopolin rakennuksia vuonna 2011. (Kuva: Steve Haslam / CC BY-SA 2.0)

Amnesty: Venäjän viranomaiset vainoavat Krimin tataareja

Venäläisviranomaiset pyrkivät hiljentämään tataarit ja muut toisinajattelijat miehitetyllä Krimin niemimaalla moninaisin keinoin, ihmisoikeusjärjestö kertoo raportissaan.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.