Uutiset Ukrainan konflikti

Ukrainan kiihtynyt konflikti ajanut tuhansia lapsia pois koulusta

Tulitus on hellittänyt, mutta monet lapset eivät uskalla mennä kouluun, kertovat avustusjärjestöt.
Avdijivkan rakennuksia. Kaupungin asukasluku on laskenut alle puoleen sotaa edeltävästä ajasta. (Kuva: OSCE Special Monitoring Mission to Ukraine / Evgeniy Maloletka / CC BY-NC-ND 2.0)

Tuhannet lapset ovat joutuneet jäämään pois koulusta Itä-Ukrainassa viime viikolla kiihtyneiden taisteluiden seurauksena.

Ainakin viisi koulua ja kaksi lastentarhaa on vahingoittunut raskaassa tulituksessa ja 11 muuta koulua on pitänyt sulkea, kertoivat Pelastakaa Lapset -järjestö sekä YK:n lastenrahasto Unicef eilen.

Monet perheet eivät uskalla lähettää lapsiaan niihinkään kouluihin, jotka ovat auki, koska taistelut ovat olleet kovia ja he pelkäävät kaduilla olevia räjähtämättömiä ammuksia. Järjestöt muistuttivat, että konflikti vaikuttaa Itä-Ukrainassa valmiiksi yli 600 000 lapseen. Yksi viidestä alueen koulusta on tuhoutunut tai vahingoittunut.

Itä-Ukrainassa on taisteltu lähes kolme vuotta. Konfliktissa on kuollut yli 2 000 siviiliä ja miljoonat tarvitsevat humanitaarista apua. Alueella on periaatteessa voimassa rauhansopimus ja tulitauko, mutta tammikuun lopulla taistelut puhkesivat jälleen niin sanotulla tulitaukolinjalla. Taistelut laantuivat sunnuntaina.

Taisteluista on kärsinyt erityisesti hallituksen kontrolloimalla alueella sijaitseva Avdijivkan kaupunki, jossa elää yhä yli 16 000 ihmistä. Osa heistä joutui olemaan taisteluiden vuoksi myös ilman vettä ja sähköä. YK:n humanitaarisen avun yksikön OCHA:n mukaan lähes 200 Avdijivkan taloa on vahingoittunut tulituksessa.

Ukrainan konflikti koulutuslapsetkonflikti Ukraina Pelastakaa Lapset rySuomen UNICEF

Lue myös

Vaurioitunut talo, jota jälleenrakennetaan
Jälleenrakennustöitä Slovjanskissa Ukrainassa vuonna 2014.
(Kuva:
EU/ECHO
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Ukrainan pakolaiset sinnittelevät parin euron päivätuloilla

Monilla Ukrainan sisäisillä pakolaisilla on hädin tuskin varaa ruokaan, kertoo Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö.
(Kuva: UNICEF Ukraine / CC BY 2.0)

Avuntarvitsijoiden määrä moninkertaistunut Ukrainassa

Noin 3,8 miljoonaa ukrainalaista tarvitsee humanitaarista apua. Miljoonilta puuttuvat esimerkiksi kunnolliset terveyspalvelut tai puhdas vesi, kertoo YK.
Krimin autonomisen tasavallan pääkaupungin Simferopolin rakennuksia vuonna 2011. (Kuva: Steve Haslam / CC BY-SA 2.0)

Amnesty: Venäjän viranomaiset vainoavat Krimin tataareja

Venäläisviranomaiset pyrkivät hiljentämään tataarit ja muut toisinajattelijat miehitetyllä Krimin niemimaalla moninaisin keinoin, ihmisoikeusjärjestö kertoo raportissaan.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.