Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Wärtsilän Intian alihankkijalla kehnot työolot

Wärtsilän alihankkijan tehtaalla ei makseta ylitöistä ja asumisolot ovat kehnot, sanoo Finnwatch. Yhtiö sanoo, ettei ole samaa mieltä kaikista raportin väitteistä.
Echjay Forgingsin työntekijöiden asuinalue. (Kuva: Finnwatch ry / cc 2.0)

Kansalaisjärjestö Finnwatch on löytänyt suomalaisen konepajayhtiö Wärtsilän Intian alihankkijan tehtaalta lukuisia työntekijöiden oikeuksien rikkomuksia. 

"Osa työntekijöistä kertoi saavansa laittoman alhaista palkkaa ja tekevänsä työtä ilman palkallisia lomia. Siirtotyöntekijät tekevät työtä 12 tuntia päivittäin, kuutena päivänä viikossa. Iso osa työntekijöistä asuu tehtaan tarjoamissa asunnoissa likaisissa oloissa ilman riittävää sanitaatiota", kertoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala järjestön tiedotteessa.

Tutkitun yhtiön Echjay Forgingsin tehdas sijaitsee Khopolin kaupungissa, ja se on toimittanut Wärtsilälle putkien kiinnittämiseen tarvittavia laippoja syksystä 2013. Tutkijat haastattelivat noin 50:tä tehtaan työntekijää.

Tänään julkaistun raportin (pdf) mukaan tehtaalla on sopimustyöläisiä ilman virallista työsuhdetta, siirtotyöläisille ei makseta sairausloma- eikä vuosilomakorvausta, palkkakuitteja ei anneta eikä ylitöitä korvata. Tehtaalla on myös sattunut runsaasti onnettomuuksia.

Myös työntekijöiden järjestäytymisoikeutta rajoitetaan, ja se on johtanut oikeusjuttuun ammattiliiton ja tehtaan välillä, raportissa kerrotaan. Tehdas uhkasi myös Finnwatchia oikeusjutulla, mikäli raportti julkaistaan.

Paikan päällä vieraillut Yle kertoi tänään, että sen toimittaja ajettiin tehtaan työntekijöiden asuinalueelta pois.

Kehno valvonta

Finnwatchin vuoden verran tehdyssä tutkimuksessa käsitellään myös Wärtsilän omaa Intian-tehdasta sekä kaasuvoimalatyömaata Mosambikissa. Niiltä ei löytynyt yhtä suuria ongelmia, joskin parannettavaa on järjestön mukaan esimerkiksi siinä, ettei yhtiö ole sitoutunut maksamaan elämiseen riittävää palkkaa.

Raportin mukaan isoin ongelma onkin se, ettei Wärtsilä valvo kunnolla alihankintaketjuaan. Vaikka yhtiö noudattaa esimerkiksi YK:n yritysvastuulinjauksia ja vaatii periaatteidensa noudattamista myös alihankkijoiltaan, se ei anna alihankkijoitaan kolmannen osapuolen tarkastettavaksi.

Yhtiö tekee jonkinlaisia tarkastuksia itse, mutta niiden laatu herättää kysymyksiä. Esimerkiksi Echjay Forgingsin työoloja ei ollut kunnolla tarkastettu ennen kuin alihankintasopimus tehtiin, raportissa kritisoidaan.

Wärtsilä ei innostu elämiseen riittävästä palkasta

Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki sanoo, ettei yhtiö ole kaikesta samaa mieltä Finnwatchin raportin kanssa. Hänen mukaansa yhtiö tarkastelee asioita eri näkökulmasta kuin työelämäoikeuksia korostava Finnwatch.

"Meillä on tuhansia alihankkijoita eri puolilla maailmaa. Primääri-intressimme on löytää alihankkija, joka pystyy tuottamaan meille laadukkaita komponentteja sovitulla tavalla sovittuun hintaan ja täyttämään vastuullisuuskriteerit osana toimintaa. Painopiste on luonnollisesti siinä, että saamme sitä, mitä tarvitsemme", hän muotoilee.

Hänen mukaansa Wärtsilä on parhaillaan tekemässä Echjay Forgingsin tehtaalla tarkastuksia, jotta selviäisi, onko työoloissa parannettavaa.

"Vaikuttaa siltä, että Finnwatchin ja Echjay Forgingsin välillä vuoropuhelu on katkennut aika lyhyeen. Toivottavasti nyt, kun meillä on oma auditointi, saadaan selvyys siihen, mikä on todellisuus. Jos korjattavaa on, ehdottomasti pitää korjata", hän toteaa.

Finnwatchin raportti aiotaan hänen mukaansa käydä yhtiössä läpi, mutta esimerkiksi järjestön suosittelema kolmannen osapuolen tekemä auditointi saattaisi hänen mukaansa olla liian raskas ja kallis toteuttaa.

Palomäki suhtautuu epäillen myös vaatimukseen sitoutua elämiseen riittävän palkan maksamiseen. Hän muistuttaa, että Wärtsilä maksaa jo nyt minimitason ylittävää palkkaa. Työntekijöiden palkkaa nostetaan sitä mukaa kuin ammattitaito kehittyy.

"Jos se edelleenkään jonkun osapuolen mielestä ei ole elämiseen riittävä taso, niin se alkaa olla jo subjektiivinen kysymys", hän sanoo.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyöyhtiöt IntiaSuomi Finnwatch

Lue myös

Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Rohingya-pakolaisia leirillä Bangladeshissa
Bangladeshiin on paennut satoja tuhansia rohingyoja. Kuva Kutupalongin leiriltä läheltä Cox's Bazarin kaupunkia.(Kuva: Russell Watkins / DFID - UK Department for International Development / CC BY 2.0)

Rohingyojen paluu Myanmariin viivästyy

Rohingya-pakolaisten palauttamisen Myanmariin piti alkaa tänään, mutta Bangladesh on lykännyt prosessia. Rohingyojen ja ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monen asian pitää vielä muuttua, ennen kuin he voivat palata.
Naisia ja lapsia terveysklinikan odotushuoneessa
Taloustieteilijät suhtautuvat kriittisesti yksityisen sektorin rooliin terveyspalveluiden tuottajana. Kuvassa Foune Kouyate lapsensa Kadidia Goulibalyn kanssa rokotejonossa terveysklinikalla Malin Bamakossa.(Kuva: Dominic Chavez / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Yksityinen raha hämmentää maailman sotesoppaa

Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö terveydenhuollossa ei kestä kriittistä tarkastelua. Malli vaarantaa YK:n kehitystavoitteiden keskeiset periaatteet, kirjoittavat taloustieteilijät Jomo Kwame Sundaram ja Anis Chowdhury.
Rakennustyöläinen työmaalla Liberiassa
Kunnon työtä on yhä vaikea löytää, sanoo ILO. Kuvassa rakennustyöläinen ebolahoitoyksikön työmaalla Liberian Monroviassa vuonna 2014.(Kuva: Morgana Wingard / UNDP)

Raportti: Yli 300 miljoonaa työntekijää elää äärimmäisessä köyhyydessä

Työ ei aina tuo toimeentuloa, osoittaa Kansainvälisen työjärjestön tuore raportti.