Uutiset Suomen asekaupat

Rauhanjärjestöt vaativat Suomelta tarkempaa harkintaa asekaupoissa

Tuoreen selvityksen mukaan Lähi-idästä on tullut Suomen aseviennin kärkialue. Samaan aikaan Ruotsi ja Saksa ovat keskeyttäneet aseviennin Saudi-Arabiaan.
(Kuva: Tomi Tapio K / Flickr.com / CC BY 2.0)

Suomen on lopetettava asekauppa ihmisoikeuksia rikkovien ja sotaa käyvien maiden kanssa, vaativat rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea. Niiden mukaan hallituksen pitäisi harkita vientilupien myöntämistä tarkemmin sekä arvioida uudelleen jo annettuja lupia.

Järjestöt kritisoivat etenkin asekauppoja Lähi-itään, josta on eilen julkaistun ajatushautomo SaferGlobe Finlandin raportin mukaan tullut Suomen aseviennin kärkialue. Vuonna 2015 aseita vietiin Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin yli 30 miljoonalla eurolla.

Saudi-Arabian johtama liittouma pommittaa jo toista vuotta sisällissodassa olevaa Jemeniä, ja se on tehnyt jatkuvasti iskuja myös siviilejä vastaan. Järjestöt pitävät asekauppoja Lähi-itään kyseenalaisia myös siitä syystä, että alue on muutenkin konfliktiherkkää ja monet sen maat polkevat ihmisoikeuksia. Siitä, kenelle aseet päätyvät, ei ole varmuutta.

Ruotsi ja Saksa ovat keskeyttäneet oman asevientinsä Saudi-Arabiaan, ja myös Euroopan parlamentti asettui alkuvuodesta tukemaan asevientikieltoa maahan. Rauhanjärjestöjen mukaan parlamentin linjaus asettaakin Suomen aseviennin outoon valoon.

"Vaikka parlamentin päätös ei ole jäsenmaita sitova, se kuvaa EU:n yleislinjaa, jota Suomi sanoo noudattavansa. Olisi hyvä nähdä tämän toteutuvan", Rauhaliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius huomauttaa.

Järjestöt myös muistuttavat, että ulkoministeriö kertoi vuonna 2014 tiukentaneensa asevientiä Lähi-itään. Tänä vuonna Suomi ja Saudi-Arabia ovat kuitenkin allekirjoittaneet yhteysymmärryspöytäkirjan puolustusmateriaalialan yhteistyöstä. Myös Helsingin Sanomien eilen julkaiseman artikkelin mukaan Suomen linja asekaupassa on muuttunut.

Maailman asekauppaa säädellään yksittäisten maiden ja esimerkiksi EU:n linjausten lisäksi kansainvälisellä asekauppasopimuksella, joka kieltää aseviennin muun muassa tapauksissa, joissa sen pelätään vaarantavan ihmisoikeudet. Suomi valittiin elokuussa sopimuksen puheenjohtajamaaksi.

"Suomen tulisi toimia omassa asevalvonnassaan esimerkillisesti ja näyttää muille maille mallia eikä mennä siitä mistä rima on matalin. Suomella on nyt mahdollisuus muuttaa EU:n yleislinjaa yhteisesti sovitun mukaiseksi", Lodenius sanoo.

Suomen asekaupat politiikkageopolitiikkaaseet & armeijakauppa Saudi-ArabiaSuomi SadankomiteaSaferGlobe FinlandSuomen Rauhanliitto

Lue myös

Arabiemiraattien lippuja hiekkarannalla
Arabiemiraatit oli Suomen tärkein asekauppakumppani vuonna 2016.
(Kuva:
hewy
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Rauhanjärjestöt harkitsevat kantelevansa oikeuskanslerille Suomen aseviennistä Arabiemiraatteihin

Patrian panssariajoneuvoja on norjalaislehden mukaan käytetty Jemenin sodassa. Sadankomitea ja Rauhanliitto vaativat, että Suomi keskeyttää aseviennin tai sen valmistelun maahan.
Protesti asekauppaa vastaan Lontoossa
Suomen lisäksi monet muutkin Euroopan maat myyvät aseita Lähi-itään. Protesti Lontoossa syyskuussa.
(Kuva:
Alisdare Hickson
/
CC BY-SA 2.0
)

Suomi myi Lähi-itään viime vuonna ennätysmäärän aseita

Lähes kaksi kolmasosaa Suomen sotatuoteviennistä suuntautui viime vuonna Lähi-itään, selviää SaferGloben tilastoista. Rauhanjärjestöjen mielestä trendi on huolestuttava.
(Kuva: Juho Holmi / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Välttämättömiä hankintoja?

Suomalaisen yhteiskunnan vallitsevista arvoista kertoo karua kieltään se, että velkaantuminen on realistinen vaihtoehto vain silloin, kun asejärjestelmiä uudistetaan, kirjoittaa Jussi Koponen.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.
Naisten mielenosoitus Yhdysvalloissa tammikuussa 2017, kyltti "This is what Democracy looks like"
Naiset marssivat Yhdysvalloissa tammikuussa 2017. Se on yksi esimerkki ihmisoikeustaistelun onnistumisista viime vuonna, sanoo HRW.(Kuva: astoller / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

HRW: Viime vuosi osoitti, että ihmisoikeuksia voidaan puolustaa – viisi esimerkkiä

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch on huolissaan populistipuolueiden suosiosta mutta muistuttaa, että niitä myös vastustetaan.
Naisviljelijä  pellolla
Valtaosa Afrikan maanviljelijöistä on naisia, mutta harva heistä omistaa maata.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Tasa-arvon tueksi tarvitaan dataa

Esimerkiksi naisten maanomistuksesta tiedetään vielä melko vähän. Jotta tilannetta voitaisiin parantaa, tarvitaan sukupuolieriteltyä tietoa, kirjoittaa tutkija Jemimah Njuki.