Jäsenet

Sadankomitea

Osoite
Rauhanasema, Veturitori 3, 00520 Helsinki
Puhelinnumero
040 583 1142

Sadankomitea on vuonna 1963 perustettu antimilitaristinen, puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton rauhanjärjestö. Se toimii aseidenriisunnan puolesta ja yhteiskunnan militaristisia rakenteita vastaan. Sadankomitea tekee työtä, jotta Suomi olisi aktiivinen rauhan, turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja vakauden edistäjä globalisoituvassa maailmassa.

Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.
(Kuva:
© European Union 2017 - European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Neuvottelijoita ydinaseet kieltävän sopimuksen neuvotteluissa YK:ssa.
Neuvottelut ydinaseet kieltävästä sopimuksesta aloitettiin maaliskuussa YK:ssa.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Ydinasekieltoneuvottelut jatkuvat – Suomi poissa

130 maata aloittaa tällä viikolla toisen kierroksen neuvotteluissa ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Rauhanjärjestöjen mukaan sopimus saatetaan saada aikaan jo tänä kesänä.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.
(Kuva:
Richard
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

EU haluaa tiivistää puolustusyhteistyötä – rauhanjärjestöt kritisoivat militarisoitumista

EU haluaa ohjata lähivuosina satoja miljoonia euroja puolustusteollisuudelle ja -yhteistyölle. Järjestöjen mukaan se hyödyttäisi lähinnä asevalmistajia.

Rauhanjärjestöt huolissaan: ACE17-sotaharjoitukset lisäävät jännitettä arktisella alueella

Suomen tulee pyrkiä omalta osaltaan vähentämään sotilaallisia jännitteitä arktisella alueella. Nato-maiden sotilaskoneiden, muun muassa USA:n B-52-pommikoneen, vierailu Lapissa on väärä signaali suurvaltojen lisääntyneeseen sotilaallisen aktiivisuuteen Suomen lähialueilla.
Mielenosoitus ydinaseita vastaan Genevessä kesällä 2016. (Kuva: ICAN / Tim Wright / CC BY 2.0)

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna jälleen

Maailman sotilasmenot kasvoivat viime vuonna toista vuotta peräkkäin. Rauhanjärjestöt muistuttavat, että esimerkiksi Itä-Afrikan nälänhätää ei ratkaista aseilla.
Muun muassa Australia vastustaa ydinasekieltosopimusta. Maata vastaan protestoitiin Genevessä viime keväänä. (Kuva: Tim Wright / International Campaign to Abolish Nuclear Weapons / CC BY 2.0)

Ydinasekiellosta neuvotellaan – rauhanjärjestöt pettyneitä Suomen poissaoloon

New Yorkissa on neuvoteltu tällä viikolla ydinaseet kieltävästä sopimuksesta. Suomi jäi neuvotteluista pois, sillä sen mielestä ydinsulkusopimus tarjoaa riittävät keinot ydinaseriisunnan edistämiseksi.
(Kuva: Rafael Medina / CC BY-NC-ND 2.0)

Näkökulma: Syyrian rauhansopimus – mahdollinen tehtävä?

Vaikka Syyria-neuvottelut voivat näyttää lukuisten epäonnistumisten jälkeen lähes toivottomilta, rauhansopimus voisi syntyä nopeastikin, jos palaset lopulta loksahtavat paikoilleen, arvioi Reko Ravela.
(Kuva: Terry Brock / CC BY-NC 2.0)

Järjestöjen ihmisoikeus- ja rauhanpalkinnot Kyyjärven kunnalle

Sekä Amnesty International että Suomen Sadankomitea palkitsevat tänä vuonna Kyyjärven kunnan myönteisestä asenteesta turvapaikanhakijoita kohtaan.

Rauhanjärjestöt: Syyrian sota lopetettava

Myös Suomen on edistettävä neuvotteluratkaisua, sanovat rauhanjärjestöt.
(Kuva: Tomi Tapio K / Flickr.com / CC BY 2.0)

Rauhanjärjestöt vaativat Suomelta tarkempaa harkintaa asekaupoissa

Tuoreen selvityksen mukaan Lähi-idästä on tullut Suomen aseviennin kärkialue. Samaan aikaan Ruotsi ja Saksa ovat keskeyttäneet aseviennin Saudi-Arabiaan.

Allekirjoita vetoomus: Ei EU-rahoja aseteolliseen tutkimukseen

Euroopan unionissa valmistellaan parhaillaan päätöstä, jossa EU:n budjetista rahoitettaisiin "puolustustutkimusta" kymmenillä miljoonilla euroilla.

Rauhanjärjestöt: Hallituksen sanat ja teot ristiriidassa keskenään

Rauhanjärjestöt osallistuvat omana osastonaan lauantaina 3.9.2016 järjestettävään hallituksen leikkauspolitiikkaa kritisoivaan Joukkovoima-mielenosoitukseen, johon odotetaan tuhansia osallistujia.
(Kuva: Judy van der Velden / CC BY-NC-ND 2.0)

Rauhanjärjestöjen ja Ihmisoikeusliiton tulevaisuus epävarma

Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee järjestöjä vielä ensi vuonna, mutta sen jälkeinen tulevaisuus on avoin. "Suomalainen rauhantyö vedetään polvilleen", toteaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.

Kannanotto: Näköalaton ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Selonteosta ei löydy mitään konkreettisia keinoja tai linjauksia esimerkiksi siitä, kuinka Suomi edistäisi vastuullista ilmastopolitiikkaa tai pyrkisi kaventamaan tuloeroja maailmanlaajuisesti.
Uzbekistanin kansallissankarin Tamerlanen patsas. (Kuva: Dan Lundberg / CC BY-SA 2.0)

Suomi myönsi asevientiluvan Uzbekistaniin – rauhanjärjestöltä kritiikkiä

Sadankomitean mukaan vientilupa on vastoin Suomen kansainvälisiä velvoitteita Uzbekistanin ihmisoikeusloukkausten vuoksi.
(Kuva: ecks ecks / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Sodanlietsonnan sijaan tarvitaan rauhanlietsontaa

Jos halutaan rauhaa, tulee rakentaa rauhaa – ei sotaa, kirjoittaa Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen.
(Kuva: Transparency International EU Office / CC BY-NC-ND 2.0)
(Kuva: Susana Fernandez / CC BY-ND 2.0)

Näkökulma: Ennaltaehkäisevää ja kestävää ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Uusille turvallisuusuhkille yhteistä on se, että niitä ei voi torjua kestävästi perinteisin sotilaallisin keinoin, kirjoittaa Sadankomitean varapuheenjohtaja Johanna Kelhu.
(Kuva: Hendrik Wieduwilt / CC BY 2.0)

Pelkoa ja vastarintaa Palestiinassa

Rakenteellinen väkivalta ei tapa, ainakaan heti, mutta miehitetyn alueen palestiinalaisille se merkitsee jatkuvaa sortamista ja eriarvoisuutta, kirjoittaa Anna Juhola.
Tilaa aihepiirin Sadankomitea RSS-syöte