Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Pakolaiset ja paikalliset nuoret koodaavat yhdessä Kreikassa

Kirkon Ulkomaanapu vetää Ateenassa pilottia, jossa pakolaistaustaiset sekä kreikkalaiset nuoret osallistuvat koodaustyöpajoihin. Taitojen opettamisen lisäksi tarkoituksena on lisätä vuoropuhelua.
Tietokone ja kädet
Koodaamisen opettelun toivotaan lisäävän vuorovaikutusta pakolaisten ja paikallisten välillä Kreikassa. (Kuva: Rachel Johnson / CC BY-ND 2.0 )

Pakolaiset sekä kreikkalaistaustaiset nuoret opettelevat tänä kesänä Ateenassa yhdessä koodaamista Kirkon Ulkomaanavun järjestämissä työpajoissa. Pilottivaiheen jälkeen tarkoituksena on laajentaa hanketta myös muualle Kreikkaan.

Työpajoihin on valittu 20 pakolaistaustaista ja 20 kreikkalaistaustaista 15–18-vuotiasta nuorta, jotka ovat kotoisin Kreikasta, Syyriasta, Afganistanista, Bangladeshista, Irakista, Pakistanista ja Romaniasta. Hakijoita oli yli 120, kertoo Ulkomaanapu.

Tavoitteena on lisätä vuoropuhelua sekä avata nuorille uudenlaisia tulevaisuudennäkymiä.

”Kreikan ja koko Euroopan tämänhetkisessä pakolaistilanteessa on meidän mielestämme tärkeää etsiä uusia keinoja tukea integraatiota ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Koodaamisen opettelu on fiksu tapa tuoda nuoria yhteen”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun koulutusasiantuntija Laura Vanhanen tiedotteessa.

Työpajoja vetävät kreikkalaiset avoimen lähdekoodin ja avoimen datan asiantuntijat. Opetussuunnitelma on hiottu yhdessä suomalaisten pedagogien kanssa oppijakeskeiseksi. Ohjelmoinnin lisäksi tunneilla opitaan muun muassa 3D-printtausta ja robotiikan alkeita, Ulkomaanapu kertoo.

Talouskriisistä kärsivässä Kreikassa arvioidaan olevan noin 20 000 alle 18-vuotiasta pakolaista ja turvapaikanhakijaa, joista harva pääsee opiskelemaan. Samaan aikaan myös kreikkalaisnuorista yli 45 prosenttia on työttömänä.

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa kehitysyhteistyönuorisopakolaisetsiirtolaisuus Kreikka Kirkon Ulkomaanapu

Lue myös

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.
(Kuva:
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Siirtolaisia saapumassa Sisiliaan vuonna 2015. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Välimeri koitunut tänä vuonna yli 150 siirtolaislapsen kohtaloksi

Lähes 37 000 ihmistä on saapunut tänä vuonna Eurooppaan keskisen Välimeren reittiä. Etenkin lasten määrä on kasvanut.
(Kuva: Metropolico.org / CC BY-SA 2.0)

Pakolaisneuvonta supistaa toimintaansa

Pakolaisneuvonta irtisanoo henkilökuntaansa. Taustalla ovat turvapaikanhakijoiden oikeusapuun viime syksynä tehdyt muutokset.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.