Naiset polkevat tasa-arvoon Chilessä

"Lapsuudenkodissani pyöräily oli pelkästään poikien ja miesten juttu", kertoo naisten pyöräilykurssille osallistuva chileläinen Magali Lagos, 46.

Lagos kuuli Macleta-järjestön kursseista jo pari vuotta sitten, mutta arkaili ensin lähteä "munaamaan itsenään".

Kurssilla häntä pelottaa eniten kaatuminen. "Ajaminen on aika vaikeaa, kun ei osaa", Lagos sanoo. Jos taito löytyy, hän on luvannut itselleen palkinnoksi elämänsä ensimmäisen oman pyörän.

Chilen liikenneministeriön vuosilta 2001 ja 2006 kokoamat tiedot kertovat, että pääkaupunki Santiagon asukkaista viisi prosenttia käyttää polkupyörää kulkuvälineenään ja vain viidennes heistä on naisia.

Naisjärjestö Macleta näkee polkupyörän vahvana aseena taistelussa sukupuolten tasa-arvon puolesta. "Tavoitteena on naisten voimaannuttaminen polkupyörien avulla", toimintaa vetävä Sofía López sanoo.

Pelko pois

Macletalla on menossa seitsemäs naisten pyöräkurssi. Oppia on saanut jo yli sata 18-68-vuotiasta naista. Osa ei tiennyt kurssille tullessaan polkemisesta mitään. Toiset eivät luottaneet ajotaitoonsa tai pelkäsivät muuta liikennettä, López kertoo.acleta perustaa opetuksessa tutkimustietoon. Tietoa naisten peloista ja motiiveista käytetään pohjana opetusta suunniteltaessa.

"Opi polkemaan" on kurssin aloitustaso, josta edetään vähitellen "poistu jalkakäytävältä" -vaiheeseen.

Kun nainen uskaltautuu pyörän selässä uusille alueille, hänestä tulee entistä itsevarmempi ja onnellisempi, López vakuuttaa.

Lisää pyöräteitä

Pyöräilyn muita etuja ovat taloudellisuus, tasa-arvoisuus, saasteettomuus ja äänettömyys. Seitsemän miljoonan asukkaan Santiagossa melu ja ilmansaasteet ovat vakavia ongelmia, López muistuttaa.

Chilen liikenne- ja viestintäministeri Pedro Pablo Errázuriz lupasi viime vuoden lopulla edistää pyöräilyä muun muassa yhdistämällä Santiagon pyörätiet 200 kilometrin verkostoksi.

Lópezin mukaan sukupuolten liikkumisessa on eroja. Santiagossa naiset kulkevat 40 prosenttia matkoistaan jalan, ja se tapahtuu 60-prosenttisesti ruuhka-aikojen ulkopuolella.

Naisten liikkumisessa ei siten ole pääosin kyse työmatkoista, vaan kotiin liittyvistä asioista, López arvioi