Uutiset Ilmastopolitiikka

Naiset halutaan kehitysmaiden uusiutuvan energian buumin vetäjiksi

YK-järjestöjen uudessa ohjelmassa naisyrittäjät ansaitsevat elantonsa myymällä uusiutuvaa energiaa. "Naiset eivät ole uhreja", sanoo UN Womenin apulaispääjohtaja Yannick Glemarec.
(Kuva: Alan Levine / CC BY 2.0)

Naiset kärsivät ilmastonmuutoksesta ensimmäisinä ja pahemmin kuin miehet. Se on lähes kliseeksi asti toisteltu fakta. YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin apulaispääjohtajan Yannick Glemarecin mukaan huomio pitäisi kuitenkin kääntää toisaalle.

"Naiset eivät ole uhreja. He ovat usein haavoittuvia, koska heidät on asetettu sellaiseen asemaan syrjivien rakenteiden avulla. Jos näihin rakenteisiin puututaan, naisia voidaan kuitenkin käyttää myös muutoksen tekijöinä", hän sanoo.

Suomessa viime viikolla vieraillut Glemarec on työskennellyt aiemmin muun muassa ilmasto- ja ympäristöasioiden parissa ja hän uskoo, että naisilla voi olla tärkeä rooli etenkin uusiutuvan energian edistämisessä. Se on tavoitteena UN Womenin ja YK:n ympäristöohjelman Unepin uudessa ohjelmassa, jossa halutaan lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla: antaa naisille enemmän mahdollisuuksia tienata elantonsa uusiutuvasta energiasta ja samalla lievittää kehitysmaiden energiapulaa.

Työ ei lopu heti kesken, sillä tällä hetkellä noin 1,1 miljardilla ihmisellä maailmassa ei ole sähköä – esimerkiksi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa lähes kolmannes terveyskeskuksista toimii sähköttä.

"Nykytrendeillä meidän täytyy odottaa ainakin vuoteen 2070, ennen kuin kaikilla on sähköä. Kaikilla on puhdasta energiaa ruuanlaittoon vasta 2100–2200-lukujen tienoilla. Mutta trendit ovat trendejä, eivät kohtalo", Glemarec toteaa.

Aurinkolampuista miniverkkoihin

UN Womenin ja Unepin uutta ohjelmaa aiotaan toteuttaa Marokossa, Indonesiassa, Intiassa, Myanmarissa, Senegalissa ja Boliviassa. Tarkoituksena on, että naisyrittäjät myisivät niin sanottuja hajautettuja uusiutuvan energian ratkaisuja. Niillä tarkoitetaan käytännössä lähellä tuotettua energiaa esimerkiksi isoista voimaloista tulevan energian sijasta.

Tuotetarjonnasta ei ole pulaa: erilaisia hajautetun energian sovelluksia riittää aina noin 10–15 dollarin hintaisista aurinkolampuista kokonaisille kylille tarkoitettuihin minisähköverkkoihin, Glemarec kertoo.

"Jos kentällä on 100 prosenttia tiimistä, ei vain 50:tä, ratkaisuja voi löytyä yhtäkkiä hankaliinkin ongelmiin."

Hanketta edesauttaa nopeasti levinnyt mobiiliteknologia sekä viime vuosina halventunut uusiutuva energia ja siihen liittyvä teknologia. Lisäksi juuri naisten tiedetään esimerkiksi erilaisten mikrolainakokeiluiden perusteella olevan hyviä hankkimaan maksavia asiakkaita. Paperilla naisten ja uusiutuvan energian yhdistäminen onkin Glemarecin mukaan täydellinen ratkaisu.

"Se ei kuitenkaan auta, jos kulttuuristen normien mukaan nainen ei voi poistua talostaan tai kiivetä katolle asentamaan aurinkopaneelia tai jos turvallisuusolosuhteet ovat sellaiset, ettei kylästä toiseen voi kävellä."

Ohjelmassa onkin tarkoitus puuttua yhtä aikaa moniin tasa-arvo- ja energiaongelmiin. Naiset yritetään saada mukaan energiapolitiikkaan, jotta he saisivat lisää valtaa, heille kanavoidaan lisää rahoitusmahdollisuuksia sekä tietoa esimerkiksi erilaisista teknisistä ratkaisuista.

Lisäksi hankkeessa varmistetaan esimerkiksi osamaksuun perustuvien liiketoimintamallien avulla, että asiakkailla on myös varaa ostaa sähköä ja käyttää sitä tuottavasti.

Koko tiimi kentälle

Ohjelman kokeiluvaiheessa on Glemarecin mukaan todettu, että naiset pystyvät pyörittämään tuottoisaa bisnestä uusiutuvan energian avulla. Seuraavaksi järjestöt siirtyvät kokeiluvaiheesta varsinaiseen ohjelmaan, mutta laajentamisen nopeus riippuu siitä, miten hyvin rahoittajat saadaan mukaan.

Se voi olla haastavaa, sillä Glemarecin mukaan yleisesti ottaen naiset nähdään yhä ilmastoasioissa enemmän haavoittuvana ryhmänä kuin toimijoina. Kesti 25 vuotta ennen kuin naiset saatiin edes kansainvälisen ilmastosopimuksen agendalle, ja nytkin heidät mainitaan sopimuksessa enemmän ilmastonmuutokseen sopeutumisen kuin sen ehkäisyn näkökulmasta, Glemarec huomauttaa.

Hän on vakuuttunut siitä, että naisia tarvitaan kipeästi nimenomaan ratkaisujen löytämiseen.

"Jos kentällä on 100 prosenttia tiimistä, ei vain 50:tä, ratkaisuja voi löytyä yhtäkkiä hankaliinkin ongelmiin."

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Ilmastopolitiikka genderkehitysyhteistyöilmastonmuutosuusiutuva energia Suomen UN Women

Lue myös

Myrskypilviä New Yorkin yllä
New York on viime vuosina kärsinyt muun muassa myrskyistä. Nyt kaupungi haastaa öljy-yhtiöt oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta.
(Kuva:
Lisa Bettany
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

New York haastaa öljy-yhtiöt oikeuteen ilmastonmuutoksen aiheuttamisesta

Kaupunki aikoo myös vetää eläkevaransa yhtiöistä, jotka ovat tekemisissä fossiilisten polttoaineiden kanssa.
Maailmanpankin johtaja Jim Yong Kim
Maailmapankki ilmoitti tällä viikolla luopuvansa öljyn ja kaasun etsintä- ja poraushankkeiden rahoittamisesta. Kuvassa pankin pääjohtaja Jim Yong Kim.
(Kuva:
Simone D. McCourtie
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Sulavaa lunta ja jäätä
Ilmastonmuutosindeksin kolmella ensimmäisellä sijalla ei ole yhtään maata.
(Kuva:
smilla4
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.