Uutiset Kehityspolitiikka

Kehitysmaavieras ei ole aina tervetullut Suomeen – kenkätehtaan työntekijä ja kastiton opiskelija jäivät ilman viisumia

Nepalista ja Intiasta kotoisin olevat vieraat olivat tulossa kertomaan suomalaisille kehitysmaiden oloista, mutta suurlähetystöt pelkäsivät vieraiden jäävän maahan. Järjestöjen mielestä viisumien epääminen sotii Suomen kehityspolitiikkaa vastaan.
Passintarkastus
Viisumi ei ole itsestään selvyys kehitysmaista tuleville matkailijoille. (Kuva: Juska Wendland / CC BY-NC 2.0 )

Intialainen työoikeusaktivisti ja -tutkija Avantee Bansal järjesteli viime syksynä matkaa Suomeen ja muualle Eurooppaan Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) vieraaksi. Hän oli tulossa puhumaan intialaisten kenkätehtaiden heikoista työoloista eurooppalaisille yrityksille, päättäjille ja toimittajille yhdessä toisen intialaisen, kenkätehtaassa työskentelevän Salman Ansarin kanssa.

Kumpikaan ei kuitenkaan saanut viisumia Suomeen. Syynä oli se, että viisumihakemuksen tiedot eivät olleet riittävän luotettavia ja heidän pelättiin jäävän matkan jälkeen oleskelemaan Schengen-alueelle, jonka osa Suomi on.

Samantyyppinen tilanne ei ole Suomessa tavaton. Tänä keväänä myös Suomen Lähetysseuran kehitysmaavieras jäi ilman viisumia. Järjestöt ovat kirjelmöineet asiasta kehitysministeri Kai Mykkäselle (kok) sekä ulkoministeri Timo Soinille (ps), sillä niiden mielestä kielteiset päätökset ovat ristiriidassa Suomen kehityspolitiikan kanssa: ulkoministeriö kannustaa kertomaan kehitysmaa-asioista ja työn tuloksista, mutta se on vaikeaa, jos puhujat eivät saa viisumeita.

”Toisaalta sanotaan, että menestystämme mitataan sillä, miten hyvin pystymme viestimään työn tuloksista, toisaalta valtion koneisto sanoo, että ihmiset, jotka ovat työmme piirissä, eivät ole riittävän varakkaita tai luotettavia, jotta heitä voisi Suomeen päästää”, toteaa Suomen Lähetysseuran ihmisoikeusasiantuntija Tytti Matsinen.

Intialais- ja nepalilaisvieraat eivät olleet tulossa puhumaan juuri ulkoministeriön tukemista hankkeista, mutta Lähetysseura kuuluu ulkoministeriön ohjelmatukea saaviin järjestöihin, Eetti puolestaan on saanut muun muassa ministeriön viestintä- ja globaalikasvatustukea.

Kastittomalle pettymys

Avantee Bansal on tuohtunut lähetystön päätöksestä. Puhujakiertuetta varten oli tehty paljon järjestelyjä ja sitä oli siirretty jo kertaalleen, lähetystölle oli toimitettu vaadittuja dokumentteja ja käyty haastatteluissa, jotta päästäisiin Suomeen kertomaan kenkätehtaiden oloista.

”Tarkoituksena oli saada työntekijän ääni kuuluviin. Se oli hyvä mahdollisuus käydä dialogia teollisuuden johtajien kanssa, jotta työntekijöiden intressejä ja oikeuksia voitaisiin paremmin suojella", Bansal sanoo.

Lähetystö kuitenkin vaati kenkätyöntekijä Ansarilta esimerkiksi työnantajan kirjettä siitä, että tämä oli lomalla. Sellainen ei kuitenkaan ollut Bansalin mukaan mahdollista.

"Tämä on yksi asioista, joista halusimme puhua  Euroopassa : hän ei pysty todistamaan, että työskentelee kyseisessä tehtaassa."

Lähetysseuran viisumitta jäänyt vieras puolestaan oli 21-vuotias nepalilainen opiskelija Sangita BK, joka on saanut vuosia tukea järjestön kummiohjelmassa opintojaan varten. Tamperelainen Harjun seurakunta oli kutsunut hänet kertomaan muun muassa järjestön kummityön merkityksestä sekä kastittomien eli dalitien asemasta Nepalissa. Päätöksen mukaan hänellä ei kuitenkaan ollut riittävästi rahaa tilillään. Naimattomuus ja lapsettomuus taas herättivät lähetystön epäilyksen siitä, että hänellä ei olisi riittävästi syitä palata kotiin.

Itsekin kastittomalle opiskelijalle kielteinen päätös oli pettymys.

”Hän sanoi opiskelujen myötä alkaneensa ajatella, että jos vain opiskelee ja pyrkii elämässä eteenpäin, hän voi myös eteenpäin päästä. Se on vallankumouksellinen ajatus dalitille. Nyt hän koki, että hänet on taas isketty tavallisen dalitin lokeroon: jos hänellä ei ole rahaa tai valtaa, hänellä ei ole mitään merkitystä”, Matsinen sanoo.

Schengen-säännöt sitovat

Kovin yleistä viisumien epääminen kehitysmaavierailta ei Suomessa ole. Euroopan komission tilastojen mukaan viime vuonna Suomen edustustoista haettiin viisumia noin 550 000 kertaa. Vain puolitoista prosenttia päätöksistä oli kielteisiä. Nepalin tapauksessa osuus oli lähes neljänneksen, Intiassa kahdeksan prosenttia.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan kansalaisjärjestö- ja edunvalvonta-asiantuntija Auli Starck kertoo, että Eetin ja Lähetysseuran vieraiden kaltaisia tapauksia on kuitenkin aika ajoin. Esimerkiksi keväisin pidettävien Maailma kylässä -festivaalien esiintyjien on joskus ollut vaikea saada viisumeita. Toisaalta usein Suomen lähetystöt myös joustavat, mikäli viisumilla esimerkiksi on kiire, hän kertoo.

Ulkoministeriön maahantulo -ja passiasioiden yksikön Schengen-vastuuvirkamies Timo Täyrynen vakuuttaa, ettei kehitysmaiden asukkaisiin sovelleta viisumiprosessissa sen tiukempaa seulaa kuin muillekaan hakijoille. Hän ei kommentoi yksittäistapauksia mutta muistuttaa, että Suomen on noudatettava Schengen-maiden yhteisiä sääntöjä, jotka muun muassa edellyttävät sen arviointia, missä tarkoituksessa ihminen lähtee matkaan. Schengen-viisumilla voi liikkua kaikkien jäsenmaiden alueella.

”Schengenin sääntöjen mukaan on arvioitava, poistuuko ihminen alueelta matkan päätyttyä eikä jää tänne töihin tai muuten oleskelemaan”, hän kertoo.

Oleskeluepäilyn lisäksi viisumeita saatetaan hänen mukaansa evätä myös siitä syystä, että oleskelussa on työntekoon viittaavia piirteitä. Myös aiemmat päätökset ja viisumirekistereihin jääneet merkinnät vaikuttavat siihen, saako ihminen viisumia.

25 Schengen-maahan haettiin viime vuonna viisumia runsaat 15 miljoonaa kertaa. Miljoona hakemusta hylättiin.

Kehityspolitiikka kehitysyhteistyöpolitiikka Suomi Eettisen kaupan puolesta ry.Suomen Lähetysseura

Pitkä matka lähetystöön

Kepan asiantuntijan Auli Starckin mukaan kehitysmaavierailijoilla viisumien epäämistä suurempi ongelma ovat pitkät matkat lähetystöihin. Schengen-viisumia haettaessa joutuu antamaan sormenjäljet, ja sitä varten on usein matkustettava toiseen maahan.

”Esimerkiksi Länsi-Afrikassa joudutaan matkustamaan Nigeriaan asti, mikä usein on hiukan hassua, koska matka Nigeriaan voi olla kalliimpi kuin matka Suomeen. Matka jää joko tekemättä tai sitten se tekee matkasta entistä kalliimman”, Starck kertoo.

Sama ongelma tunnetaan myös Kirkon Ulkomaanavussa. Esimerkiksi eteläsudanilainen työntekijä joutuu Schengen-alueelle päästäkseen lentämään Etiopiaan asti, kertoo järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Katri Suomi.

Ongelma on tiedossa myös lähetystöissä. Ulkoministeriön maahantulo -ja passiasioiden yksikön Schengen-vastuuvirkamiehen Timo Täyrysen mukaan viisumien käsittelyä yritetään hoitaa yhteistyössä muiden Schengen-maiden kanssa, mutta moni maa kärsii resurssipulasta eikä siksi halua ottaa vastaan enempää viisumihakemuksia. Tilanteeseen haetaan ratkaisua muun muassa pyrkimällä ulkoistamaan viisumien käsittely yksityisille firmoille.

Lue myös

Pohjoismaiden lippuja
Pohjoismaat pärjäävät hyvin vertailussa, joka mittaa sitoutumista kehitysmaiden tukemiseen.
(Kuva:
Peder Sterll
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Suomi on kolmanneksi paras kehitysmaiden tukija

Tanska on tuoreen mittauksen mukaan parhaiten kehitysmaiden tukemiseen sitoutunut maa. Suomikin pärjää hyvin, vaikka menettikin viime vuoden ykkössijansa.
Ilmakuva pakolaisleiristä ja lentokone
Yritykset ovat löytäneet humanitaariset kriisit uudeksi markkina-alueekseen. Ilmakuva Dadaabin pakolaisleiristä vuonna 2011.
(Kuva:
Andy Hall
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pakolaiset ovat kannattava kauppa

Humanitaariset katastrofit eivät ole katastrofi kaikille. ”Avustusteollisuuden” vuosivolyymi nousee nykyisin jo yli 25 miljardiin dollariin.
Lapsia kaivolla Keski-Afrikan tasavallassa.
Lapsia Keski-Afrikan tasavallassa. YK työskentelee kansainvälisten ja paikallisten toimijoiden kanssa yhteistyössä löytääkseen parempia ratkaisuja kriiseihin.
(Kuva:
UNDP
Cordaid
)

Vanhat keinot eivät riitä – tarvitsemme uusia lähestymistapoja humanitaarisiin kriiseihin

Yksikään yksittäinen toimija tai toiminta ei voi ratkaista humanitaarisia ongelmia, vaan tarvitaan monen osaajan yhteistyötä, kirjoittavat YK-johtajat Stephen O'Brien sekä Tegegnework Gettu.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.