Uutiset Ruokaturva

Kasvihuoneteltat parantavat ruokavaliota Bolivian vuorilla

Pari vuotta sitten pienissä vuoristokylissä Boliviassa elettiin lähinnä riisillä, munilla ja kanalla. Nyt itse kasvatetut vihannekset täyttävät proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen.
Bolivialainen Jhaneth Rojas kasvihuoneessaan
Bolivialainen Jhaneth Rojas korjaa satoa perheen kasvihuoneesta Phuyuwasissa keskisen Bolivian Cochabamban alueella. (Kuva: Franz Chávez / IPS )

(IPS) -- Lasten aliravitsemus on taakse jäänyttä elämää, ja aikuisetkin ovat entistä terveempiä popsimiensa vihannesten ansiosta, ketsua-intiaani Maribel Vallejos kertoo. Hän asuu Bolivian vuoristossa, jonne alettiin kaksi vuotta sitten pystyttää kasvihuonetelttoja ruuantuotannon monipuolistamiseksi.

Maanviljely on vaativa laji Andien laaksoissa Cochabamban alueella. Lämpötila voi nousta päivällä 28 asteeseen ja pudota yöllä neljään, agronomi Remmy Crespo sanoo. Hän vetää Bolivian maatalousministeriön ja YK:n ruokajärjestön FAOn hanketta alueella.

Maatalousneuvojat saapuivat pari vuotta siten Poconan ja Pojon kuntiin, joiden asutus on hajallaan pienissä vuoristokylissä. Tuolloin paikallinen ruokavalio koostui pääasiassa riisistä, kananmunista ja satunnaisesti kanasta.

Nyt asukkaiden päivittäin saama kalorimäärä on noussut 800:lla ja itse kasvatetut vihannekset täyttävät proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen, Crespo jatkaa.

Laaja vihannesvalikoima

Phuyuwasissa asuva nuori Jhaneth Rojas kiskoo pulskia retiisejä maasta ja kertoo perheensä ruokailutottumusten muuttuneen rajusti. ”Aiemmin täällä ei kasvatettu retiisiä, punajuurta, kurkkua, kurpitsaa, papua, parsakaalia tai pinaattia. Nyt isäni haluaa laajentaa kasvihuonetta entisestään, jotta lapsista kasvaa voimakkaita.”

Hanke käynnistyi Phuyuwasin kylässä helmikuussa 2016, jolloin pystytettiin 6 kasvihuonetelttaa. Nyt niitä on kylässä jo 28.

Clemencia Zapata asuu Villa Esperanzan kylässä 3 300 metrin korkeudessa ja viljelee salaattia, kaalia sekä maissia paljaan taivaan alla. Häntä FAO ja sen yhteistyökumppanit ovat auttaneet korvaamaan tuholaisten torjuntaan tarvittavia kemikaaleja biologisilla vastineilla.

Huhtikuussa alueella aloitti toimintansa laitos, joka valmistaa paikallisista kasviksista terveellisiä ruokia. Sitä johtavat naiset, ”koska miehet eivät ole kiinnostuneita”, sanoo tuotannosta vastaava Zaida Orellana.

Kalaa ja marsua

Kasvisten ohella hanke edistää kalan ja lihan paikallista tuotantoa. Jo 224 perheellä on Poconan ja Pojon alueella 10 x 10 -metrinen allas, jossa kasvatetaan karppeja.

Jokainen kalankasvattajaksi aikova sai koulutuksen alan perusteista ja joutui investoimaan altaaseen noin 120 euroa.

Lihakarjana kyläläiset innostettiin kasvattamaan marsuja, jotka ovat Andien alueen perinteistä herkkua. Yksi marsuemo tuottaa 30 poikasta vuodessa. Se ja lihan hyvät ravintoarvot innostivat Daly Garcían perustamaan marsutarhan. Jyrsijöiden tarvitseman sinimailasen nainen pystyy kasvattamaan hedelmäpuiden ohella omalla kahden hehtaarin tilallaan.

Ruokaturva alkuperäiskansatkehitysyhteistyömaatalousruoka Bolivia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Heikki Jokipii (ei varmistettu) 14.9.2017 - 15:41

"Clemencia Zapata asuu Villa Esperanzan kylässä 3 300 metrin korkeudessa ja viljelee salaattia, kaalia sekä maissia paljaan taivaan alla. Häntä FAO ja sen yhteistyökumppanit ovat auttaneet korvaamaan tuholaisten torjuntaan tarvittavia kemikaaleja biologisilla vastineilla."

Tuosta (alunperin) kuvatekstin käännöksestä: ilmaisu "bio-inputs" ei kyllä käänny suomeksi "tuholaisten torjuntaan tarvittavien kemikaalien biologisiksi vastineiksi". Jos se olisi haluttu sanoa, siinä olisi kyllä ollut "bio-pesticides" tai vastaavaa. Nyt kyllä siinä viitattiin luomulannoitteisiin.

Lue myös

Ruoka-apua jonottavia ihmisiä Etiopiassa
Ruoka-avun jonottajia Etiopiassa hallituksen ruokkimiskeskuksessa maan somalialueella toukokuussa 2017. Etiopia on kärsinyt viime aikoina vaikeasta kuivuudesta.
(Kuva:
Ayene
/
UNICEF Ethiopia
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Naiset kuokkivat peltoa Kongon demokraattisessa tasavallassa
Moni maanviljelijänainen on menettänyt miehensä konfliktissa. Viljelyn aloittaminen uudelleen on paras tapa päästä jälleen jaloilleen.
(Kuva:
Myriam Asmani
/
MONUSCO Photos
/
CC BY-SA 2.0
)

Nälänhätä kasvoi rajusti Kongon demokraattisessa tasavallassa

Nälkää näkee nyt arviolta 7,7 miljoonaa ihmistä, mikä on jopa 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Nälähätä johtuu pääosin konfliktin kiihtymisestä.
Nigerian Bornon osavaltion kuvernööri Kashim Shettima, Iita-tutkimuslaitoksen apulaispääjohtaja Kenton Dashiell ja Nigerian entinen presidentti Olusegun Obasanjo
Nigerian Bornon osavaltion kuvernööri Kashim Shettima (vas.) otti vastaan tutkimuslaitos Iitan lahjan. Iitaa edustivat apulaispääjohtaja Kenton Dashiell ja Nigerian entinen presidentti Olusegun Obasanjo.
(Kuva:
Ini Ekott
/
IPS
)

Siemenillä Boko Haramia vastaan

Väkivallasta kärsivä Bornon osavaltio sai lahjoituksena 35 930 kiloa viljakasvien siemeniä turvaamaan uutta satokautta.

Pääuutiset

Etiopialainen äiti pitää lastaan sylissä.
Nykyään kahden lapsen äiti Emawayish Alemu valistaa yhteisön tyttöjä välttämään raskauden liian nuorena.(Kuva: Yeshiwas Mekonnen / Plan Ethiopia)

Etiopialainen Emawayish Alemu on yksi maailman teiniäideistä – nyt hän valistaa nuorempiaan

Noin seitsemän miljoonaa kehitysmaissa asuvaa tyttöä synnyttää vuosittain lapsen alaikäisenä. Etiopiassa heidän määränsä on vähentynyt viime vuosina nopeasti muun muassa valistustyön ansiosta.
Poika- ja tyttöpatsaat
Sukupuoliroolit omaksutaan yllättävän nuorena, käy ilmi tutkimuksesta.(Kuva: Jason Pratt / CC BY 2.0)

Tutkijat: Haitalliset sukupuolistereotypiat omaksutaan luultua nuorempina ympäri maailman

Sukupuolinormit ovat ympäri maailman esiteineille pakkopaita, joka aiheuttaa vakavia terveysriskejä, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
Viiden dollarin seteli
Vihreästä ilmastorahastosta uupuu etenkin dollareita.(Kuva: Zack Maccarthy / CC BY 2.0)

Ilmastorahaa lahjoitettu nihkeästi

Rikkaat maat ovat luvanneet nostaa tukensa ilmastonmuutoksen torjunnalle kehitysmaissa sataan miljardiin dollariin vuodessa. Rahaa on saatu kasaan vasta runsaat kymmenen miljardia dollaria.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.(Kuva: mamichan / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.