Uutiset Ruokaturva

Kasvihuoneteltat parantavat ruokavaliota Bolivian vuorilla

Pari vuotta sitten pienissä vuoristokylissä Boliviassa elettiin lähinnä riisillä, munilla ja kanalla. Nyt itse kasvatetut vihannekset täyttävät proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen.
Bolivialainen Jhaneth Rojas kasvihuoneessaan
Bolivialainen Jhaneth Rojas korjaa satoa perheen kasvihuoneesta Phuyuwasissa keskisen Bolivian Cochabamban alueella. (Kuva: Franz Chávez / IPS )

(IPS) -- Lasten aliravitsemus on taakse jäänyttä elämää, ja aikuisetkin ovat entistä terveempiä popsimiensa vihannesten ansiosta, ketsua-intiaani Maribel Vallejos kertoo. Hän asuu Bolivian vuoristossa, jonne alettiin kaksi vuotta sitten pystyttää kasvihuonetelttoja ruuantuotannon monipuolistamiseksi.

Maanviljely on vaativa laji Andien laaksoissa Cochabamban alueella. Lämpötila voi nousta päivällä 28 asteeseen ja pudota yöllä neljään, agronomi Remmy Crespo sanoo. Hän vetää Bolivian maatalousministeriön ja YK:n ruokajärjestön FAOn hanketta alueella.

Maatalousneuvojat saapuivat pari vuotta siten Poconan ja Pojon kuntiin, joiden asutus on hajallaan pienissä vuoristokylissä. Tuolloin paikallinen ruokavalio koostui pääasiassa riisistä, kananmunista ja satunnaisesti kanasta.

Nyt asukkaiden päivittäin saama kalorimäärä on noussut 800:lla ja itse kasvatetut vihannekset täyttävät proteiinin, vitamiinien ja hivenaineiden tarpeen, Crespo jatkaa.

Laaja vihannesvalikoima

Phuyuwasissa asuva nuori Jhaneth Rojas kiskoo pulskia retiisejä maasta ja kertoo perheensä ruokailutottumusten muuttuneen rajusti. ”Aiemmin täällä ei kasvatettu retiisiä, punajuurta, kurkkua, kurpitsaa, papua, parsakaalia tai pinaattia. Nyt isäni haluaa laajentaa kasvihuonetta entisestään, jotta lapsista kasvaa voimakkaita.”

Hanke käynnistyi Phuyuwasin kylässä helmikuussa 2016, jolloin pystytettiin 6 kasvihuonetelttaa. Nyt niitä on kylässä jo 28.

Clemencia Zapata asuu Villa Esperanzan kylässä 3 300 metrin korkeudessa ja viljelee salaattia, kaalia sekä maissia paljaan taivaan alla. Häntä FAO ja sen yhteistyökumppanit ovat auttaneet korvaamaan tuholaisten torjuntaan tarvittavia kemikaaleja biologisilla vastineilla.

Huhtikuussa alueella aloitti toimintansa laitos, joka valmistaa paikallisista kasviksista terveellisiä ruokia. Sitä johtavat naiset, ”koska miehet eivät ole kiinnostuneita”, sanoo tuotannosta vastaava Zaida Orellana.

Kalaa ja marsua

Kasvisten ohella hanke edistää kalan ja lihan paikallista tuotantoa. Jo 224 perheellä on Poconan ja Pojon alueella 10 x 10 -metrinen allas, jossa kasvatetaan karppeja.

Jokainen kalankasvattajaksi aikova sai koulutuksen alan perusteista ja joutui investoimaan altaaseen noin 120 euroa.

Lihakarjana kyläläiset innostettiin kasvattamaan marsuja, jotka ovat Andien alueen perinteistä herkkua. Yksi marsuemo tuottaa 30 poikasta vuodessa. Se ja lihan hyvät ravintoarvot innostivat Daly Garcían perustamaan marsutarhan. Jyrsijöiden tarvitseman sinimailasen nainen pystyy kasvattamaan hedelmäpuiden ohella omalla kahden hehtaarin tilallaan.

Ruokaturva alkuperäiskansatkehitysyhteistyömaatalousruoka Bolivia Suomen IPS

Kommentit

Lähettänyt Heikki Jokipii (ei varmistettu) 14.9.2017 - 15:41

"Clemencia Zapata asuu Villa Esperanzan kylässä 3 300 metrin korkeudessa ja viljelee salaattia, kaalia sekä maissia paljaan taivaan alla. Häntä FAO ja sen yhteistyökumppanit ovat auttaneet korvaamaan tuholaisten torjuntaan tarvittavia kemikaaleja biologisilla vastineilla."

Tuosta (alunperin) kuvatekstin käännöksestä: ilmaisu "bio-inputs" ei kyllä käänny suomeksi "tuholaisten torjuntaan tarvittavien kemikaalien biologisiksi vastineiksi". Jos se olisi haluttu sanoa, siinä olisi kyllä ollut "bio-pesticides" tai vastaavaa. Nyt kyllä siinä viitattiin luomulannoitteisiin.

Lue myös

Kuivunutta viljaa, Mosambik
Kuivuus koettelee jälleen eteläistä Afrikkaa. Mosambikissa satoja menetettiin myös vuonna 2016.
(Kuva:
Aurélie Marrier d'Unienville
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Eteläisessä Afrikassa pelätään uutta nälkäkautta

Monet eteläisen Afrikan maat ovat hädin tuskin selvinneet El Niñon aiheuttamasta kuivuudesta. Nyt uusi kuivuus ja tuhoisa armeijamato uhkaavat jälleen viljasatoja.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa.
Avustustyöntekijät purkavat laatikoita pakolaisleirillä Etelä-Sudanissa.
(Kuva:
Alun McDonald
/
Oxfam International
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

YK-järjestöt varoittavat: Nälkä pahenee konfliktimaissa

Nälkäisten määrä on viime vuosina kasvanut konfliktien takia, eikä lähitulevaisuus näytä helpommalta.
Kauppias ja asiakas Meksiko Cityssä torilla
Ilmastonmuutoksen aiheuttama säiden oikuttelu vaikeuttaa maanviljelyä, sanovat tuottajat, jotka myyvät kasvattamiaan vihanneksia Meksikon pääkaupungin toreilla.
(Kuva:
Emilio Godoy
/
IPS
)

Ilmasto vaikeuttaa ruuan tuotantoa Meksikon keinosaarilla

Atsteekkien ja muiden varhaisempien kansojen luomat chinampa-saaret tuottavat tärkeän osan Meksikon pääkaupungin vihanneksista. Ilmastonmuutos ja kiihtyvä kaupunkirakentaminen kuitenkin vaarantavat ruuantuotannon tulevaisuuden alueella.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.