Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Järjestöjen kehitysyhteistyö ja globaalikasvatus yhä ahtaammalla

Ulkoministeriö myönsi järjestöille paljon aiempaa vähemmän viestintä- ja kehitysyhteistyörahaa. Rahoituksensa menettäneen Suomen IPS:n toimittajan Milla Sundströmin mukaan kehitysviestinnän tila on huolestuttava.
(Kuva: Vikes)*

Suomalaiset järjestöt viestivät lähivuosina entistä vähemmän kehitysmaa-asioista ja tekevät aiempaa vähemmän kehitysyhteistyötä. Syynä ovat ulkoministeriön tukileikkaukset.

Ministeriö julkisti joulun alla päätökset järjestöjen hanketuesta sekä viestintä- ja globaalikasvatustuesta (VGK). Etenkin VGK-tukea oli jaossa tuntuvasti aiempaa vähemmän. Leikkaukset olivat odotettuja, sillä ne sisältyivät vuonna 2015 esitettyyn suunnitelmaan järjestösektorin kehitysyhteistyöleikkauksista, mutta päätökset yllättivät silti monet järjestöt.

Kokonaan ilman VGK-tukea jäivät muun muassa suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta seuraava Finnwatch sekä uutistoimisto Suomen IPS, joka toimittaa suomalaiselle medialle kehitysmaiden toimittajien tekemiä uutisia.

Isku on erityisen kova IPS:lle, sillä VGK-tuen merkitys sen toiminnalle on viime vuosina kasvanut. Mediatalot ovat vähentäneet tilauksiaan, sillä lehtien koko on pienentynyt ja ulkomaantoimituksia on yhdistetty. Siksi VGK-tukea olisi kaivattu nyt entistäkin kipeämmin, kertoo IPS:n toimittaja Milla Sundström.

Sundström on pyörittänyt IPS:ää vuodesta 1988 eikä uutistoimistoa hänen mukaansa aiota lopettaa niin kauan kuin sen aineistolle on tilaajia.

"Asiakkaita pyritään palvelemaan entiseen tapaan. Ainoa työsuhde on kuitenkin pakko muuttaa osa-aikaiseksi. Käytännössä työtahti tulee kovenemaan ja vapaaehtoisten panos lisääntymään", hän kertoo.

Kehitysviestinnän tila huolestuttaa

Yhteensä VGK-tukea jaetaan vuosille 2017–2018 vain 1,4 miljoonaa euroa, noin kaksi kolmasosaa aiempaa vähemmän. Se herättää järjestöissä huolta kehitysviestinnän ja globaalikasvatuksen tilasta.

"On ristiriitaista, että samaan aikaan kun järjestöjen tekemä viestintä- ja globaalikasvatustyö tuntuu niittävän kiitosta kouluissa ja opetuksen kehittämisestä vastaavassa Opetushallituksessa, siihen kohdistetaan mittavia leikkauksia kaikilla hallinnonaloilla", kritisoi kehitysjärjestöjen kattojärjestön Kepan globaalikasvatusasiantuntija Sanna Rekola järjestön tiedotteessa.

Milla Sundströmin mukaan suomalaisen kehitysviestinnän tila on nyt huolestuttava. Valtamediassakin on yhä vähemmän kehitysmaajuttuja, vaikka niille olisi tarvetta.

"On entistä tärkeämpää saada tietoa maapallon toiselta puoliskolta. Kaikenlainen suvaitsemattomuus ja vihapuhe yltyy entisestään, ja niitä ruokkivat ennakkoluulot ja tietämättömyys. Näissä oloissa leikkaus on pöyristyttävä", hän huomauttaa.

Kilpailu kovenee

VGK-tukikierroksen kanssa samaan aikaan jaettiin hanketuki, jolla järjestöt tekevät varsinaista kehitysyhteistyötä. Noin 15,6 miljoonan euron potti oli lähes saman suuruinen kuin viime hakukierroksella, mutta nyt se jakautuu kolmen vuoden sijasta neljälle vuodelle. Lisäksi kilpailu tuesta tiukentui, sillä vuonna 2015 hakukierrosta ei järjestetty lainkaan.

"Rahoituksen saaminen hyvillekin järjestöhankkeille, etenkin kokonaan vapaaehtoisvoimin toteutettavaan työhön on entistä vaikeampaa", toteaa Kepan asiantuntija Auli Starck.

Esimerkiksi kehitysmaiden toimittajia kouluttavan Viestintä ja kehitys -säätiö (Vikes) sai neljälle hankkeelleen aiemman kolmivuotisen tuen sijaan kaksivuotisen tuen, mikä tarkoittaa, että toiminnan pitkäjänteisyys kärsii, kertoo järjestön toiminnanjohtaja Niklas Kaskeala.

Lisäksi kriittisessä vaiheessa ollut, vuosia pyöritetty Tansanian yhteisöradiohanke jäi kokonaan ilman rahoitusta. Vaihtoehtoja mietitään parhaillaan.

"Tansanian Mtwarassa on juuri tänä syksynä rakennettu yhteisöradioasema Jamii FM, jonka toiminta on käynnistynyt. Asema on saavuttanut miljoona kuulijaa ja saanut valtavasti positiivista palautetta. Nyt se jää oman onnensa nojaan", Kaskeala kertoo.

Järjestöt ovat olleet näreissään myös siitä, että tukipäätökset saatiin vasta kaksi päivää ennen joulua, vaikka monien hankkeiden on tarkoitus käynnistyä tässä kuussa.

"On huolestuttavaa, että ulkoministeriön hallinnollisten resurssien niukkuuden takia myös järjestöjen työ kärsii", Starck huomauttaa.

Maailma.netiä julkaiseva Suomen OneWorld-portaaliyhdistys kuuluu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuen saajiin.

* Kuva: Vikesin tukema Jamii FM -radiokanava Tansaniassa.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyöviestintäkansalaisyhteiskunta Suomi Suomen IPSViestintä ja kehitys -säätiö

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.