Uutiset Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa

Eurooppaan saapuneen siirtolaisen paineet ovat kovat – kotimaahan ei voi palata tyhjin käsin

Norsunluurannikkoilainen siirtolainen Bamba Drissa sanoo, että elämä Italiassa on vaikeampaa kuin kotimaassa. Paluu ei kuitenkaan ole vaihtoehto. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”
Norsunluurannikkolainen siirtolainen Bamba Drissa
Norsunluurannikkolainen Bamba Drissa on yksi niistä 72 688 siirtolaisesta, jotka ylittivät Välimeren tammikuussa 2016. (Kuva: Daan Bauwens / Suomen IPS )

(IPS) -- ”Häpeä saa meidät jäämään. Emme voi palata kotiin tyhjin käsin”, norsunluurannikkolainen nuori mies Bamba Drissa sanoo.

Drissa tuli Eurooppaan Välimeren yli tammikuussa 2016. Matkustettuaan puolitoista vuotta ympäri Italiaa hän päätyi pieneen Rignano Garganicon kuntaan syntyneeseen Granghettoon eli lähinnä Länsi-Afrikasta tulleiden paperittomien siirtolaisten leirille.

Maaliskuussa poliisi ja armeija yrittivät tyhjentää leirin. Seurauksena oli tulipalo, jossa kaksi malilaista kuoli. Parakkien tuhouduttua leiriläiset ostivat telttoja ja pystyttivät ne vielä jäljellä olevien parakkien suojaan.

Kotona olisi helpompaa

Kun Drissa tuli Granghettoon puoli vuotta sitten, hänellä oli rahaa ostaa asuntovaunu. Vielä kuukausi sitten hän sai töitä maatiloilta, mutta nyt sadonkorjuu on ohi. Ilma tasangolla käy päivä päivältä kylmemmäksi ja leiri on alkanut muuttua mutalammikoksi.

”Elämä täällä on paljon rankempaa kuin siellä, mistä tulen”, Drissa sanoo. ”Kadun, että tulin.”

Palaamista hän ei silti voi ajatellakaan. ”Tein valintani kun lähdin. Toiset jäivät ja rakentavat elämäänsä siellä. En voi palata kotiin tyhjin käsin, tein valintani itse ja nyt minun saatava se toimimaan.”

Pahinta Drissan mielestä olisi tuottaa pettymys perheelle. ”Me olemme täällä auttaaksemme perheitämme. Ennen kuin se onnistuu, emme voi palata.”

Siirtolaisten kotiin lähettämä raha muodostaa merkittävän osuuden monen Afrikan maan kansantaloudesta. Afrikan kehityspankin raportin mukaan rahalähetykset ovat huomattava ja kehitysapuun verrattuna myös vakaa tulonlähde. Esimerkiksi Liberiassa ja Gambiassa niiden osuus on parikymmentä prosenttia bruttokansantuotteesta.

Siirtolainen lisää perheen arvovaltaa

”Euroopasta Afrikkaan lähetetty raha parantaa perheen taloudellista tilannetta ja sen asemaa yhteisössä huomattavasti”, senegalilainen siirtolaisuustutkija Linguere Mbaye sanoo.

Suurin osa siirtolaisista jättää kotinsa köyhyyden takia. YK:n siirtolaisuusjärjestön IOM:n selvitys Libyasta kertoo, että 80 prosentilla sinne päätyneistä lähdön syynä oli toimeentulon vaikeus. Peruspalveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhuollon, puutteella lähtöään perusteli 7 prosenttia ja 5 prosenttia pakeni väkivaltaista konfliktia.

”Köyhyyden poistaminen on tietenkin tavoite sinänsä, mutta on otettava huomioon muitakin tekijöitä, jos laitonta siirtolaisuutta halutaan vähentää”, Mbaye huomauttaa.

”Lähteminen nähdään joskus ainoana tapana onnistua elämässä. Niinpä ainoa tapa vähentää painetta lähtöön on tehdä siitä yksi monista vaihtoehdoista. Meidän on luotava tilanne, jossa ihminen voi valita, lähteekö siirtolaiseksi turvallisesti vai panostaako tuottavaan toimintaan kotona.”

Siirtolaiset ja pakolaiset Euroopassa köyhyyspakolaisetsiirtolaisuus NorsunluurannikkoItalia Suomen IPS

Lue myös

Punaisen Ristin työntekijä ja siirtolaisia Italiassa
Italiaan suuntautui viime vuonna 70 prosenttia Välimeren siirtolaisuudesta. Kuva Sisilian Messinasta vuodelta 2015.
(Kuva:
Carlos Spottorno
/
British Red Cross
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Pelastusliivejä levitettynä nurmikolle
Lontoossa kampanjoitiin vuonna 2016 hukkuneiden siirtolaisten puolesta laittamalla pelastusliivejä esille.
(Kuva:
Howard Lake
/
CC BY-SA 2.0
)

Raportti: Euroopan Välimeren puoleinen raja on maailman tappavin

Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön mukaan viimeisten 40 vuoden aikana paperiton siirtolaisuus on kasvanut sitä mukaa kuin muuttoliikettä on yritetty rajoittaa. Tiukka jako siirtolaisuuteen ja pakolaisuuteen ei sen mukaan toimi.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.