Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Eettinen joululahja pitää pintansa

Kehitysyhteistyöjärjestöjen myymät aapiset, puuntaimet ja rokotepaketit ovat yhä suosittuja joululahjoja. Vaikka uutuudenviehätys on ohi, lahjat ovat löytäneet vakiintuneen ostajakuntansa, kerrotaan järjestöistä.
(Kuva: Craig D / CC BY 2.0)

Kehitysyhteistyöjärjestöjen verkkokaupoissa pitää parhaillaan kiirettä. Joulu on eettisten lahjojen sesonkiaikaa, ja juuri nyt kauppansa tekevät niin kehitysmaihin lähetettävät jalkapallot, puuntaimet kuin aapisetkin.

"Noin 70 prosenttia lahjoista, ellei vielä enemmän, myydään joulunalusviikolla. Tämä on hyvä viime hetken lahja", kertoo Suomen Unicefin varainhankinnan apulaisjohtaja Minna Karvinen.

Eettisellä lahjalla voi korvata perinteisen joululahjan. Tavaran ostamisen sijasta tuetaan kehitysyhteistyötä tai muuta hyväntekeväisyyttä. Lahjan antaja valitsee, mihin kohteeseen raha menee, ja saajalle annetaan lahjoituksesta kertova kortti.

Suomessa eettisiä lahjoja on ollut saatavilla jo yli kymmenen vuotta, ja uutuudenviehätys onkin osittain jo karissut. Esimerkiksi Unicef myy eettisiä lahjoja vuosittain 200 000–300 000 eurolla. Summa on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana, eikä sen markkinapotentiaalin uskota enää juuri kasvavan, Karvinen kertoo.

Toisaalta eettiset lahjat ovat selvästi vakiinnuttaneet paikkansa, ja joissakin järjestöissä niiden myynti on kasvanut vielä viime vuosinakin.

"Myymme vuosittain noin tuhat lahjaa. Määrä on pysynyt aika lailla samana viime vuodet. Meillä on hyvin vakiintunut kannattajakunta, joka tilaa niitä", kertoo Suomen Lähetysseuran varainhankinnan suunnittelija Raita Huhta, jolta tilataan tällä hetkellä eettisiä lahjoja päivittäin.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu kasvatti viime vuonna eettisten lahjojensa myyntiä 14 prosenttia 1,17 miljoonaan euroon. Kasvua oli myös Suomen Pakolaisavussa.

"Viime vuosi oli turvapaikanhakijoiden takia poikkeuksellinen. Parempi lahja -verkkokauppamme sai tavallista enemmän tilauksia, vaikka emme tehneet erityispanostuksia markkinointiin", kertoo Pakolaisavun varainhankinnan suunnittelija Hanna Lehtinen.

Puuntaimista talvivaatteisiin

Lahjoittajalla on eettisissä lahjoissa valinnanvaraa. Lähetysseuralla on tällä hetkellä valikoimissaan kuusi, Pakolaisavulla 19 ja Unicefilla 27 lahjaa, joillakin järjestöillä vielä enemmän.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjat on räätälöity saajan tyypin mukaan. Bisnesvelholle suositellaan naisten yrittäjyyskoulutuksen ostamista, opettajille aapisia.

Lähetysseuralla kestosuosikki on puuntaimi, Unicefilla esimerkiksi koulutarvikkeet, rokotteet ja jalkapallo. Tänä jouluna lahjoittajille markkinoidaan myös talvivaatepakettia, jolla autetaan Libanoniin paenneita syyrialaislapsia.

Lahjoja ostavat järjestöjen vakiintuneet tukijat sekä myös ne, jotka haluavat löytää lahjan ihmiselle, jolla on jo kaikkea – usein nopeasti.

"Ruuhkavuosia elävät naiset tai äidit ovat yksi kohderyhmä, jotka lahjoja ostavat", Karvinen kertoo.

Apu menee perille

Eettisten lahjojen viehätys perustuu osittain niiden konkreettisuuteen. Käytännössä ostaja ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että raha menee sataprosenttisesti juuri siihen kohteeseen, joka verkkokaupassa on valittu, sillä useimmille järjestöille se olisi hallinnollisesti liian raskas taakka. Perille apu kuitenkin menee.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjakaupassa tuotteet ovat esimerkkejä siitä, mitä rahoilla tehdään. Käytännössä yksittäinen lahjoitus käytetään siellä, missä tarve on suurin, oli tilattu lahja mikä hyvänsä. Näin järjestö saa enemmän liikkumavaraa.

"Selvää on, että lahjat menevät sinne, missä apua kipeimmin tarvitaan", Lehtinen sanoo.

Lähetysseurassa taas lahjan ostaja tukee tiettyä kehitysyhteistyöhanketta. Esimerkiksi puuntaimien ostaja tukee Senegalissa eroosion torjuntaa, jossa yksi keino on puiden istutus.

Poikkeuksellinen lahjojen toimittaja on Unicef. Se pyrkii toimittamaan juuri niitä tuotteita, joita lahjakaupasta on ostettu. Sen mahdollistaa Kööpenhaminassa sijaitseva maailman suurin humanitaarinen varasto, josta myös muiden maiden Unicef-lahjat lähtevät liikkeelle – viime vuonna 66 maahan.

"Jos jotain nimenomaista tuotetta ei sillä hetkellä tarvita, lähetetään jotakin vastaavaa, jotta ei turhaan toimiteta sellaista, mikä ei ole tarpeellisia", Karvinen kertoo.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UNICEF

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.