Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Eettinen joululahja pitää pintansa

Kehitysyhteistyöjärjestöjen myymät aapiset, puuntaimet ja rokotepaketit ovat yhä suosittuja joululahjoja. Vaikka uutuudenviehätys on ohi, lahjat ovat löytäneet vakiintuneen ostajakuntansa, kerrotaan järjestöistä.
(Kuva: Craig D / CC BY 2.0)

Kehitysyhteistyöjärjestöjen verkkokaupoissa pitää parhaillaan kiirettä. Joulu on eettisten lahjojen sesonkiaikaa, ja juuri nyt kauppansa tekevät niin kehitysmaihin lähetettävät jalkapallot, puuntaimet kuin aapisetkin.

"Noin 70 prosenttia lahjoista, ellei vielä enemmän, myydään joulunalusviikolla. Tämä on hyvä viime hetken lahja", kertoo Suomen Unicefin varainhankinnan apulaisjohtaja Minna Karvinen.

Eettisellä lahjalla voi korvata perinteisen joululahjan. Tavaran ostamisen sijasta tuetaan kehitysyhteistyötä tai muuta hyväntekeväisyyttä. Lahjan antaja valitsee, mihin kohteeseen raha menee, ja saajalle annetaan lahjoituksesta kertova kortti.

Suomessa eettisiä lahjoja on ollut saatavilla jo yli kymmenen vuotta, ja uutuudenviehätys onkin osittain jo karissut. Esimerkiksi Unicef myy eettisiä lahjoja vuosittain 200 000–300 000 eurolla. Summa on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana, eikä sen markkinapotentiaalin uskota enää juuri kasvavan, Karvinen kertoo.

Toisaalta eettiset lahjat ovat selvästi vakiinnuttaneet paikkansa, ja joissakin järjestöissä niiden myynti on kasvanut vielä viime vuosinakin.

"Myymme vuosittain noin tuhat lahjaa. Määrä on pysynyt aika lailla samana viime vuodet. Meillä on hyvin vakiintunut kannattajakunta, joka tilaa niitä", kertoo Suomen Lähetysseuran varainhankinnan suunnittelija Raita Huhta, jolta tilataan tällä hetkellä eettisiä lahjoja päivittäin.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu kasvatti viime vuonna eettisten lahjojensa myyntiä 14 prosenttia 1,17 miljoonaan euroon. Kasvua oli myös Suomen Pakolaisavussa.

"Viime vuosi oli turvapaikanhakijoiden takia poikkeuksellinen. Parempi lahja -verkkokauppamme sai tavallista enemmän tilauksia, vaikka emme tehneet erityispanostuksia markkinointiin", kertoo Pakolaisavun varainhankinnan suunnittelija Hanna Lehtinen.

Puuntaimista talvivaatteisiin

Lahjoittajalla on eettisissä lahjoissa valinnanvaraa. Lähetysseuralla on tällä hetkellä valikoimissaan kuusi, Pakolaisavulla 19 ja Unicefilla 27 lahjaa, joillakin järjestöillä vielä enemmän.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjat on räätälöity saajan tyypin mukaan. Bisnesvelholle suositellaan naisten yrittäjyyskoulutuksen ostamista, opettajille aapisia.

Lähetysseuralla kestosuosikki on puuntaimi, Unicefilla esimerkiksi koulutarvikkeet, rokotteet ja jalkapallo. Tänä jouluna lahjoittajille markkinoidaan myös talvivaatepakettia, jolla autetaan Libanoniin paenneita syyrialaislapsia.

Lahjoja ostavat järjestöjen vakiintuneet tukijat sekä myös ne, jotka haluavat löytää lahjan ihmiselle, jolla on jo kaikkea – usein nopeasti.

"Ruuhkavuosia elävät naiset tai äidit ovat yksi kohderyhmä, jotka lahjoja ostavat", Karvinen kertoo.

Apu menee perille

Eettisten lahjojen viehätys perustuu osittain niiden konkreettisuuteen. Käytännössä ostaja ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että raha menee sataprosenttisesti juuri siihen kohteeseen, joka verkkokaupassa on valittu, sillä useimmille järjestöille se olisi hallinnollisesti liian raskas taakka. Perille apu kuitenkin menee.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjakaupassa tuotteet ovat esimerkkejä siitä, mitä rahoilla tehdään. Käytännössä yksittäinen lahjoitus käytetään siellä, missä tarve on suurin, oli tilattu lahja mikä hyvänsä. Näin järjestö saa enemmän liikkumavaraa.

"Selvää on, että lahjat menevät sinne, missä apua kipeimmin tarvitaan", Lehtinen sanoo.

Lähetysseurassa taas lahjan ostaja tukee tiettyä kehitysyhteistyöhanketta. Esimerkiksi puuntaimien ostaja tukee Senegalissa eroosion torjuntaa, jossa yksi keino on puiden istutus.

Poikkeuksellinen lahjojen toimittaja on Unicef. Se pyrkii toimittamaan juuri niitä tuotteita, joita lahjakaupasta on ostettu. Sen mahdollistaa Kööpenhaminassa sijaitseva maailman suurin humanitaarinen varasto, josta myös muiden maiden Unicef-lahjat lähtevät liikkeelle – viime vuonna 66 maahan.

"Jos jotain nimenomaista tuotetta ei sillä hetkellä tarvita, lähetetään jotakin vastaavaa, jotta ei turhaan toimiteta sellaista, mikä ei ole tarpeellisia", Karvinen kertoo.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UNICEF

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.