Uutiset Järjestöissä tapahtuu

Eettinen joululahja pitää pintansa

Kehitysyhteistyöjärjestöjen myymät aapiset, puuntaimet ja rokotepaketit ovat yhä suosittuja joululahjoja. Vaikka uutuudenviehätys on ohi, lahjat ovat löytäneet vakiintuneen ostajakuntansa, kerrotaan järjestöistä.
(Kuva: Craig D / CC BY 2.0)

Kehitysyhteistyöjärjestöjen verkkokaupoissa pitää parhaillaan kiirettä. Joulu on eettisten lahjojen sesonkiaikaa, ja juuri nyt kauppansa tekevät niin kehitysmaihin lähetettävät jalkapallot, puuntaimet kuin aapisetkin.

"Noin 70 prosenttia lahjoista, ellei vielä enemmän, myydään joulunalusviikolla. Tämä on hyvä viime hetken lahja", kertoo Suomen Unicefin varainhankinnan apulaisjohtaja Minna Karvinen.

Eettisellä lahjalla voi korvata perinteisen joululahjan. Tavaran ostamisen sijasta tuetaan kehitysyhteistyötä tai muuta hyväntekeväisyyttä. Lahjan antaja valitsee, mihin kohteeseen raha menee, ja saajalle annetaan lahjoituksesta kertova kortti.

Suomessa eettisiä lahjoja on ollut saatavilla jo yli kymmenen vuotta, ja uutuudenviehätys onkin osittain jo karissut. Esimerkiksi Unicef myy eettisiä lahjoja vuosittain 200 000–300 000 eurolla. Summa on pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana, eikä sen markkinapotentiaalin uskota enää juuri kasvavan, Karvinen kertoo.

Toisaalta eettiset lahjat ovat selvästi vakiinnuttaneet paikkansa, ja joissakin järjestöissä niiden myynti on kasvanut vielä viime vuosinakin.

"Myymme vuosittain noin tuhat lahjaa. Määrä on pysynyt aika lailla samana viime vuodet. Meillä on hyvin vakiintunut kannattajakunta, joka tilaa niitä", kertoo Suomen Lähetysseuran varainhankinnan suunnittelija Raita Huhta, jolta tilataan tällä hetkellä eettisiä lahjoja päivittäin.

Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu kasvatti viime vuonna eettisten lahjojensa myyntiä 14 prosenttia 1,17 miljoonaan euroon. Kasvua oli myös Suomen Pakolaisavussa.

"Viime vuosi oli turvapaikanhakijoiden takia poikkeuksellinen. Parempi lahja -verkkokauppamme sai tavallista enemmän tilauksia, vaikka emme tehneet erityispanostuksia markkinointiin", kertoo Pakolaisavun varainhankinnan suunnittelija Hanna Lehtinen.

Puuntaimista talvivaatteisiin

Lahjoittajalla on eettisissä lahjoissa valinnanvaraa. Lähetysseuralla on tällä hetkellä valikoimissaan kuusi, Pakolaisavulla 19 ja Unicefilla 27 lahjaa, joillakin järjestöillä vielä enemmän.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjat on räätälöity saajan tyypin mukaan. Bisnesvelholle suositellaan naisten yrittäjyyskoulutuksen ostamista, opettajille aapisia.

Lähetysseuralla kestosuosikki on puuntaimi, Unicefilla esimerkiksi koulutarvikkeet, rokotteet ja jalkapallo. Tänä jouluna lahjoittajille markkinoidaan myös talvivaatepakettia, jolla autetaan Libanoniin paenneita syyrialaislapsia.

Lahjoja ostavat järjestöjen vakiintuneet tukijat sekä myös ne, jotka haluavat löytää lahjan ihmiselle, jolla on jo kaikkea – usein nopeasti.

"Ruuhkavuosia elävät naiset tai äidit ovat yksi kohderyhmä, jotka lahjoja ostavat", Karvinen kertoo.

Apu menee perille

Eettisten lahjojen viehätys perustuu osittain niiden konkreettisuuteen. Käytännössä ostaja ei kuitenkaan voi olla varma siitä, että raha menee sataprosenttisesti juuri siihen kohteeseen, joka verkkokaupassa on valittu, sillä useimmille järjestöille se olisi hallinnollisesti liian raskas taakka. Perille apu kuitenkin menee.

Esimerkiksi Pakolaisavun lahjakaupassa tuotteet ovat esimerkkejä siitä, mitä rahoilla tehdään. Käytännössä yksittäinen lahjoitus käytetään siellä, missä tarve on suurin, oli tilattu lahja mikä hyvänsä. Näin järjestö saa enemmän liikkumavaraa.

"Selvää on, että lahjat menevät sinne, missä apua kipeimmin tarvitaan", Lehtinen sanoo.

Lähetysseurassa taas lahjan ostaja tukee tiettyä kehitysyhteistyöhanketta. Esimerkiksi puuntaimien ostaja tukee Senegalissa eroosion torjuntaa, jossa yksi keino on puiden istutus.

Poikkeuksellinen lahjojen toimittaja on Unicef. Se pyrkii toimittamaan juuri niitä tuotteita, joita lahjakaupasta on ostettu. Sen mahdollistaa Kööpenhaminassa sijaitseva maailman suurin humanitaarinen varasto, josta myös muiden maiden Unicef-lahjat lähtevät liikkeelle – viime vuonna 66 maahan.

"Jos jotain nimenomaista tuotetta ei sillä hetkellä tarvita, lähetetään jotakin vastaavaa, jotta ei turhaan toimiteta sellaista, mikä ei ole tarpeellisia", Karvinen kertoo.

Järjestöissä tapahtuu kehitysyhteistyökansalaisyhteiskunta Suomi Kirkon UlkomaanapuSuomen LähetysseuraSuomen PakolaisapuSuomen UNICEF

Lue myös

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.
(Kuva:
Teija Laakso
)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
sentin kolikko
Järjestöjen naisjohtajat tienaavat enemmän kuin miehet, selviää Kepan artikkelista.
(Kuva:
Ralf St.
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Kepa: Naisen euro on 112 senttiä kehitysjärjestöjen johdossa

Yhdysvalloissa miespuoliset järjestöjohtajat tienaavat enemmän kuin naiset. Suomessa on päinvastoin, selvitti Kepa.
10 euron seteli 2014
Joukkorahoituksella voi kerätä paljon varoja, mutta se vaatii vaivaa.
(Kuva:
European Central Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Joukkorahoitus houkuttaa järjestöjä – tukileikkauksia se ei korvaa

Kansalaisjärjestöt ovat saaneet joukkorahoituksella tukea muun muassa veronkierron tutkintaan, Rauhanaseman korjaukseen ja ihmisoikeustyöhön. Tuen saaminen pitkäjänteisempään työhön on kuitenkin haastavaa, sillä tukijat kaipaavat repäiseviä hankkeita.

Pääuutiset

Gate-järjestön ohjelmajohtaja Erika Castellanos
Belizeläinen Erika Castellanos taistelee etenkin transsukupuolisten hiv-positiivisten oikeuksien puolesta.(Kuva: Teija Laakso)

Transsukupuolinen hiv-aktivisti Erika Castellanos taistelee holhoamista vastaan – ”vain minä voin sanoa, mikä on minulle parasta”

Belizeläisen Erika Castellanos on muuttunut syrjitystä seksityöläisestä aktivistiksi, jonka mielestä hiv-positiivisten on saatava lisää sananvaltaa siitä, miten heitä hoidetaan. Muuten epidemiasta ei päästä eroon.
Pakolaisleirin asukkaita ja vieraita Kongossa
Kongossa on 4,5 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. YK:n apulaispääsihteeri Amina J. Mohammed vieraili Pohjois-Kivun maakunnassa sijaitsevalla Mugungan leirillä viime kesänä.(Kuva: Myriam Asmani / MONUSCO / CC BY-SA 2.0)

Väkivalta pahenee Kongossa – ”yksi maailman pahimmista kriiseistä, mutta kukaan ei näytä piittaavaan”

Miljoonat ihmiset ovat paenneet väkivaltaa Kongon demokraattisessa tasavallassa, jonka humanitaarinen kriisi uhkaa kärjistyä. Avustusjärjestöt ponnistelevat hupenevien avustusvarojen kanssa.
Unkarin parlamenttirakennus puna-valko-vihreässä valossa
Unkarin järjestöjä kuristetaan yhä tiukkenevalla lainsäädännöllä.(Kuva: David Magyar / CC BY-NC-ND 2.0)

Unkarin uusi järjestölaki eteni parlamenttiin – maahanmuuttajatyötä tekeville kaavaillaan pakollista ”turvallisuusselvitystä”

Unkarin järjestöjen tilanne herättää kasvavaa huolta ihmisoikeusjärjestöissä. Nyt parlamentissa käsitellään lakia, joka muun muassa estäisi siirtolaisuusjärjestöjä menemästä kahdeksaa kilometriä lähemmäs rajaa.
Väkijoukko
Kännykkä ja internet ovat parantaneet filippiiniläisen ja muiden aasialaisten mahdollisuuksia jakaa ja saada tietoa, mutta moni valtio on viime aikoina kiristänyt sensuuria somessa.(Kuva: Kara Santos / IPS)

Internetin vapaus kutistuu Kaakkois-Aasiassa

Kaakkois-Aasian maiden demokratia on näyttänyt viime vuosina vahvistuvan, mutta nyt otteet ovat koventuneet ja netin sensurointi kasvaa.