Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Bangladeshilaisen vaatetehtaan onnettomuus herättää vaatimuksia tiukemmista tarkastuksista

Tehtaassa, jonka lämpökattila räjähti, valmistettiin vaatteita muun muassa suomalaisille Lindexille ja Stockmannille. Järjestöjen mukaan myös lämpökattilat pitäisi ottaa mukaan turvallisuustarkastuksiin.
Tehdas ja työntekijöitä
Bangladesh on maailman toiseksi suurin vaatevalmistaja. Kuva Mymensinghissä sijaitsevasta tehtaasta. (Kuva: NYU Stern BHR / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

Bangladeshissa maanantaina tapahtunut vaatetehtaan lämmityskattilan räjähdys on vaatinut paikallisten viranomaisten ja medioiden mukaan ainakin 13 ihmisen hengen ja haavoittanut kymmeniä. Tehtaalle oli tehty useita turvallisuus- ja vastuullisuustarkastuksia, ja järjestöt vaativatkin nyt tiukennuksia säädöksiin ja tarkastuksiin.

Lähellä Bangladeshin pääkaupunkia Dhakaa Gazipurin alueella tapahtunut onnettomuus johtui mediatietojen mukaan lämpökattilasta, joka räjähti kunnostustöiden yhteydessä. Kuolonuhrien määrä olisi voinut olla vieläkin suurempi, mutta 3 500 työntekijän tehdas oli onnettomuuden sattuessa vielä muuten kiinni muslimien eid-juhlapyhän vuoksi.

Johtajan mukaan lämpökattila oli juuri huollettu, mutta keskiviikkona selvisi, että kattila oli vanhentunut kesäkuussa. Onnettomuudesta selviytyneet työntekijät kertoivat varoittaneensa omistajaa ongelmista, ja eräs työntekijä oli kuullut sen päästelevän varoitusääniä, kertoi uutistoimisto AFP.

Bangladeshin viranomaiset selvittävät tapahtumia. Keskiviikkona he olivat bangladeshilaisen Dhaka Tribune -lehden mukaan nimenneet jo kolme uhria mahdollisiksi syypäiksi.

Multifabs-nimisessä tehtaassa valmistettiin ja värjättiin kankaita sekä ommeltiin valmiita vaatteita, joita on toimitettu useille eurooppalaisille vaatteita myyvälle firmalle, mukaan lukien suomalaiselle Stockmannille sekä Stockmann-konserniin kuuluvalle Lindexille.

”Meille ei ole sattunut aiemmin mitään vastaavaa. Tämä on hyvin poikkeuksellista”, toteaa Stockmannin viestintäjohtaja Nora Malin maailma.netille.

Stockmannin ja Lindexin omien merkkien muodista noin 34 prosenttia tuotetaan Bangladeshissa, joka on maailman toiseksi suurin vaatevalmistaja.

Puutteellinen sopimus

Bangladeshin vaatetehtaiden turvallisuus nousi kansainvälisen kritiikin kohteeksi sen jälkeen, kun maassa tapahtui vuonna 2012 yli 100 ihmishenkeä vaatinut tehdaspalo ja vuonna 2013 yli tuhannen ihmisen kuolemaan johtanut Rana Plazan vaatetehtaan romahdus. Myös viime syksynä maassa oli tuhoisa vaatetehtaan palo.

Onnettomuuksien seurauksena vaatealan toimijat ovat solmineet palo- ja rakennusturvallisuussopimus Accordin, jonka nojalla tehtaisiin on tehty sähkö-, lujuus- ja paloturvallisuustarkastuksia. Stockmann ja Lindex sen mukana on sitoutunut aloitteeseen, ja myös Multifabsin tehdas oli läpikäynyt tarkastuksen.

Vaatealan vastuullisuutta tutkinvan vapaan tutkija Outi Moilalan mukaan Accord-sopimus on todennäköisesti parantanut tehtaiden palo- ja rakennusturvallisuutta Bangladeshissa.

”Toisaalta tarkastukset ovat aina vain tarkastuksia: tässäkin tapauksessa tehdas oli ollut jäljessä korjausaikataulusta”, hän muistuttaa.

Multifabs oli saanut kehotuksen erottaa lämpökattilan muista tiloista paremmilla materiaaleilla. Se oli tehnyt korjaukset ennen onnettomuutta, joskin suositeltua myöhemmin.

Teollisuusalan ammattiliittojen kattojärjestö IndustriALLin sekä järjestöjen CleanClothes-kampanjan mukaan ongelmana on kuitenkin se, ettei Accord kata lämpökattiloita, vaan niistä huolehtivat Bangladeshin viranomaiset. Siksi sopimusta pitäisi laajentaa, järjestöt vaativat.

Lindex ja Stockmann ovat kertoneet myös, että tehtaalle oli tehty BSCI-tarkastus vuonna 2016. BSCI on yritysvetoinen järjestelmä, jonka tarkastuksissa kiinnitetään huomiota esimerkiksi työntekijöiden oloihin. Lindexin julkaisemien tietojen mukaan tehdas oli saanut toiseksi parhaan arvosanan.

Malin ei osaa vielä sanoa, muuttaako onnettomuus mitään Stockmannin ja Lindexin vastuullisuuskäytännöissä. Hänen mukaansa Stockmann käy nyt läpi onnettomuuden syitä ja pohtii, mitä asioita pitäisi tietää vielä paremmin. Rana Plazan onnettomuus toi aikoinaan uusia tarkastuksia vaatealalle, nyt tapahtuneesta onnettomuudesta ei vielä tiedetä tarkemmin, hän muistuttaa.

Yritysten yhteiskuntavastuu työtalouskuluttaminenyhtiöt Bangladesh

Lue myös

Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.
(Kuva:
190.arch
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.
(Kuva: Nicki Mannix / CC BY 2.0)

Selvitys: Vaatebrändien tuotantoketju usein piilossa

Sadasta tutkitusta brändistä vain 32 kertoo julkisesti, missä niiden vaatteet valmistetaan.
(Kuva: Michael Saechang / CC BY-SA 2.0)

Suomessa testataan ihmisoikeuskriteereitä julkisissa hankinnoissa

Finnwatch sekä Suomen valtion yhteishankintayksikkö Hansel käynnistävät kokeilun, jonka tarkoituksena on edistää sosiaalisesti vastuullisia julkisia hankintoja. Kokeilun kohteena ovat valtion tietokonehankinnat.

Pääuutiset

Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.(Kuva: Subodh Patnaik / Natya Chetana)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen ryhmän johtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Kuusikuukautinen lapsi saa polio-rokotteen Etiopiassa.
Kuusikuukautinen vauva saa polio-rokotteen osana kansallista rokotekampanjaa Etiopiassa.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Joka kymmenes pikkulapsi jäi ilman rokotetta viime vuonna

Noin 12,9 miljoonaa pikkulasta ei saanut viime vuonna ollenkaan rokotusta hengenvaarallisia tauteja vastaan. Konfliktimaissa rokotekattavuus on jopa alle 50 prosenttia.
Intialaiset seksityöläiset harjoittelevat kondomin käyttöä puupeniksellä.
Intian Chennaissa seksityöläiset harjoittelevat kondomin käyttöä.(Kuva: Stella Paul / IPS)

Intian Chennaissa seksityöläiset saavat ilmaisia kondomeita

Terveyspalveluita on tarjolla naisille, mutta transsukupuolisilla on vaikeampaa. Naisten kondomeihin on sen sijaan varaa vain harvoilla, vaikka seksityöläiset uskovat, että ne olisivat helpompia ja tehokkaampia.
Kokousväkeä YK:n Kestävän kehityksen seurantakokouksessa New Yorkissa.
Kokoukseen osallistui yli 80 ministeritason valtionjohtajaa sekä lähes 2500 sidosryhmien edustajaa, esimerkiksi yrityksistä, järjestöistä ja tiedemaailmasta.(Kuva: Freya Morales / UNDP / CC BY-NC-ND 2.0)

Kestävän kehityksen kokous: Sitoumuksia, haasteita ja äitiyspakkauksia

YK:n kestävän kehityksen seurantakokouksessa jopa 43 maata raportoivat toimistaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Sitoumuksista huolimatta toimet ovat kuitenkin tähän asti olleet riittämättömiä. Kokouksessa esiteltiin myös suomalainen äitiyspakkaus muistutuksena lisääntymis- ja seksuaalipalveluiden tärkeydestä.