Näkökulmat

Näkökulma: Terrorismi mediassa

Terroristit saavat sitä enemmän uutta virtaa, mitä enemmän he pysyvät otsikoissa ja uutislähetysten kuvamateriaaleissa, kirjoittaa Katja Vuori.
(Kuva: Valentina Calà / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Pax-lehden numerossa 3/2015.

Terrorismikeskustelua valtamedioista seuranneelle suomalaiselle saattaa tulla yllätyksenä se, että viimeisen viiden vuoden aikana EU:n alueella tapahtuneista terrori-iskuista vain 2 prosenttia on luokiteltu "uskonnollisesti perustelluiksi". Europolin mukaan vuonna 2013 Euroopan unionin alueella tapahtui 152 terroritekoa, joista suurin osa oli separatistiorganisaatioiden, FLNC:n Korsikassa, GPRF:n Kreikassa ja FAI:n Italiassa, tekemiä.

Mediahuomio ei kuitenkaan ole keskittynyt näihin iskuihin. Harva suomalainen osaisi nimetä yhtään separatistiorganisaatioita terrorismista puhuttaessa, vaikka noiden organisaatioiden kotimaat lukeutuvat suomalaistenkin suosimien matkakohteiden joukkoon. Separatistien jälkeen eurooppalaisessa terrorismitilastossa tulevat erilaiset vasemmisto- ja anarkistiryhmittymät.

Kansainvälisesti tarkasteltuna terrorismi ja erityisesti jollain tasolla uskonnollisesti perusteltu terrorismi on lisääntynyt. Global Terrorism Index raportin mukaan terrorismi vaati vuonna 2012 11 133 kuolonuhria, vuonna 2013 määrä oli noussut 17 958 uhriin.

Terrorismi on kuitenkin keskittynyt viiteen maahan. Tappavista terrori-iskuista valtaosa, yli 80 prosenttia, tapahtui Afganistanissa, Irakissa, Pakistanissa, Nigeriassa ja Syyriassa. Isis, Boko Haram, Taliban ja Al-Qaida olivat vastuussa 66 prosentista kaikista vuoden 2013 kuolonuhreja aiheuttaneista iskuista. Global Terrorism Index listaa kolmetoista maata, joissa on riski terrorismin merkittävään lisääntymiseen nykyisestä tasosta. Listalla ei ole yhtäkään eurooppalaista valtiota vaan sellaisia maita kuin Angola, Bangladesh, Norsunluunrannikko, Iran, Israel ja Sri Lanka.

Mediatutkija Florian Zollman, yksi Peace Journalism, War and Conflict Resolution -teoksen kirjoittajista, toteaa islamistiterrorismin pysyneen saksalaisessa päivänpoliittisessa keskustelussa vuoden 2001 World Trade Center -iskujen jälkeen. "Hallitus, poliisi ja tiedustelupalvelu muistuttavat säännöllisesti islamistiterrorismin uhasta. Bertelsmann säätiön tutkimuksen mukaan 57 prosenttia Saksan väestöstä pitää islamia uhkana. Charlie Hebdo -iskut ja Isisin kauhuteot ovat lisänneet keskustelua islamistiterrorismista."

Mediatutkijat Kai Hafez ja Carola Richter tarkastelivat saksalaismedian islamiin liittyvää uutisointia Bundeszentrale für Politische Bildungin toimeksiannosta. Hafez ja Richter perkasivat printtimediaa ja kahden ei-kaupallisen TV-aseman ARD:n ja ZDF:n uutisointia sekä keskustelu- ja dokumenttiohjelmia. TV-kanavien osalta vain 19 prosenttia ohjelmista käsitteli islamia neutraalissa tai positiivisessa valossa. Saksalaismedialle terrorismi ja ääri-islamismi olivat selvästi eniten käsitellyt ja siitä päätellen vetävimmät islamia käsittelevät aiheet.

Hafez ja Richter muistuttavat, että median aihevalinnoilla ja näkökulmilla on vaikutus ihmisten maailmankuvaan ja poliittisiin valintoihin. "Suurimmalla osalla saksalaisista ei ole suoraa kontaktia muslimeihin tai arabimaailmaan. Saksalaisten kuva ja mielipide islamista muodostuu siis erittäin suurelta osin joukkoviestimien välittämän näkökulman kautta. Saksalaisen uutismedian epätasapainoinen ja epätarkka uutisointi islamistiterrorismiin liittyen lietsoo islamin pelkoa Saksassa."

Terrorismin syyt ovat monimutkaisia ja iskujen perimmäisen syyn luokittelu vaikeaa. Global Terrorism Index raportti analysoi monien tällä hetkellä aktiivisimpien terroristiryhmien olevan uskonnollisesti perusteltuja. Jotkut tutkijat ja kommentaattorit taas näkevät uskonnon välillisenä tekijänä ja terrorismin varsinaiset syyt politiikassa ja yhteiskuntarakenteissa.

Mediakeskustelua vaivaa toisinaan näkökulman yksipuolisuus. Mediatutkija Zollman toteaa esimerkiksi saksalaisen mediakeskustelun keskittyneen paljolti islamin rooliin länsimaihin kohdistuneissa terroristi-iskuissa. Länsimaiden Lähi-Idän politiikan rooli terrorismin syynä tai sen potentiaalisena vähentäjänä on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Itsemurhaiskuja tutkinut Robert A. Paper, Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori, toteaa liki kaikkien vuosina 1980–2003 tapahtuneiden iskujen olleen poliittisia. Iskujen täsmällinen strateginen päämäärä oli "vakuuttaa moderni demokraattinen valtio vetämään pois sotilasjoukkonsa alueelta, jota terroristit pitävät itselleen kuuluvina."

Paper on sitä mieltä, että myös Al-Qaidan länsimaihin kohdistuneiden iskujen takana on samanlaisia motiiveja. "Vaikka Saudi-Arabia ei ole sinänsä Yhdysvaltojen sotilaallisesti miehittämä, Osama bin Ladenin päätavoite oli ajaa amerikkalaiset joukot pois Persianlahden alueelta ja vähentää Washingtonin valtaa alueella. Uskonto on harvoin terrorismin perussyy, vaikkakin terroristiorganisaatiot käyttävät uskontoa usein rekrytointivälineenä ja muiden laajempien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa."

"Sensaatiohakuinen uutisointi laajentaa paikallistenkin terroristi-iskujen levittämän pelon globaaliksi."

Politiikan tutkija Page Fortna Columbian yliopistosta muistuttaa, että huolimatta joidenkin terroristiorganisaatioiden kansainvälisestä ulottuvuudesta, suurin osa terrorismiksi luokiteltavasta toiminnasta on luonteeltaan paikallista, ei kansainvälistä. Terrorismia käytetään sisällissodissa ja tietyistä maa-alueista käydyissä taisteluissa. Tutkijan mukaan terroriteot ovat halpa keino aiheuttaa kärsimystä vastapuolelle ja terroristiryhmiä on vaikea kukistaa kokonaan, mutta terrorismilla onnistutaan harvoin voittamaan sotaa. Terroristit onnistuvat sen sijaan usein konfliktin pitkittämisessä ja pidentävät siten myös terroriryhmien omaa elinikää.

Sensaatiohakuinen uutisointi laajentaa paikallistenkin terroristi-iskujen levittämän pelon globaaliksi. Syyriassa tapahtuva isku aiheuttaa pelkoa ja ahdistuneisuutta Euroopassa tai Yhdysvalloissa, koska iskusta uutisoidaan näyttävästi kansainvälisissä medioissa. Draamaan ja voimakkaita tunteita herättävään visuaaliseen materiaaliin keskittyvässä uutisoinnissa sorrutaan toisinaan toistelemaan huonosti taustoitettuja olettamuksia tarkemman taustoittamisen sijaan. Tiheää uutisointirytmiä saatetaan venyttää klikkauksia ja katsojalukuja hakien päiväkausia, vaikka mitään uutta tietoa tai käänteitä ei tulisikaan esiin.

Viimeaikaisessa turvallisuuskeskustelussa uutena eurooppalaisena turvallisuusuhkana on nostettu esiin niin sanottu yksinäinen susi islamistiterroristi. Yksin toimivat terroristit eivät ole mikään uusi asia ja usein on vaikea määritellä, onko kyseessä terrorismi vai jotenkin muuten motivoitunut väkivaltainen teko. Yksinäiset sudet ovat lähes aina miehiä ja kärsivät tyypillisesti mielenterveysongelmista.

Yksin toimivista laajamittaisen väkivallantekijöistä tai suunnittelijoista muslimitaustainen tekijä leimataan Euroopassa herkemmin terroristiksi kuin muun taustan omaava tekijä. Norjassa 2011 Utøyan saarella tapahtunutta joukkosurmaa ei käsitelty eurooppalaisessa mediakeskustelussa terrorismina, sen sijaan Global Terrorism Index listaa tekijän äärioikeistolaiseksi terroristiksi. (Toim. huom. emme Paxissa mainitse iskun tekijän nimeä, sillä ei ole tarkoituksenmukaista kasvattaa hänen mainettaan).

Yksinäisten susien tapauksessa tekijät saattavat olla saaneet innoituksensa jostain ääri-ideologiasta tai paljon julkisuutta saaneesta aiemmasta iskusta, mutta heillä ei välttämättä ole mitään konkreettisia kontakteja varsinaisiin terroristiorganisaatioihin tai verkostoihin. Koulusurmaajia ja terroristiksi epäiltyjä väkivallan tekijöitä kuvataan mediassa usein hyvin eri tavoin, vaikka tekijät ja teot saattavat olla loppujen lopuksi varsin samankaltaisia.

Terroriteoksi epäillyn tai tulkitun tapahtuman yhteyksiä muihin terroritekoihin tai -verkostoihin liioitellaan ja usein myös tekijän kompetenssia paisutellaan. Koulusurmat ovat valitettavasti osoittaneet, että kymmenien ihmisten surmaamiseen ei tarvita mittavaa rahoitusta tai verkostoa aseiden hankkimiseen eikä minkäänlaista sotilas- tai taistelukoulutusta.

Foreign Policy -lehdessä ilmestyneessä artikkelissa J.M. Berger muistuttaa, että Isis ja Al-Qaida vaativat länsimaiden huomiota. Toisin on esimerkiksi laajaa, siviileihin kohdistuvaa väkivaltaa harjoittavat Meksikon huumekartellit, jotka mieluummin pysyttelisivät täysin median huomiolta piilossa. Terroristit saavat sitä enemmän uutta virtaa, mitä enemmän he pysyvät otsikoissa ja uutislähetysten kuvamateriaaleissa.

Näkökulma mediatiedotusvälineetterrorismi Pax-lehtiSadankomitea

Lue myös

Nuorten väkivaltainen radikalisoituminen Jordaniassa

Kun yhteiskunta ei tarjoa tukea ja vaihtoehtoehtoja, nuori saattaa kääntyä ääriliikkeiden puoleen.
Tietokoneen näppäimistö ja sormet

Näkökulma: Sananvapaus on tärkeimpiä ihmisoikeuksia – mutta sillä on rajansa

Sananvapaus on keskeinen ihmisoikeus, jota ei saa rajoittaa mielivaltaisesti, mutta se ei ole ainoa oikeus, muistuttaa Ihmisoikeusliiton asiantuntija Matti Jutila.

Näkökulma: Kiina nousemassa ilmastopolitiikan johtajaksi?

Yhdysvaltain ilmastopolitiikan täyskäännös tarjoaa Kiinalle mahdollisuuden nousta maailmanpolitiikan johtajaksi. Ilmastotavoitteiden toteuttamisessa on kuitenkin paljon haasteita, ja osa niistä johtuu länsimaisista kuluttajista, kirjoittaa Sanna Kopra.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.