Suomi
Kehitysyhteistyöstä leikataan ennakkotietojen mukaan tuntuva siivu – Järjestöjä huolettaa Suomen perääntyminen globaalista vastuunotosta
Kehitysyhteistyöstä leikataan ennakkotietojen mukaan tuntuva siivu – Järjestöjä huolettaa Suomen perääntyminen globaalista vastuunotosta
Mediatietojen mukaan kehitysyhteistyöstä leikataan tällä hallituskaudella enimmillään miljardi euroa ja vähimmilläänkin satoja miljoonia euroja. ”Kriisit vaikuttavat myös Suomeen, ja perääntymällä yhteistyöstä niiden ratkaisemisessa vahingoitamme myös itseämme”, sanoo Kirkon Ulkomaanavun vaikuttamistyön johtaja Tapio Laakso.
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Kysely: Selvä enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, mutta jakautuminen sukupuolen ja puoluekannan mukaan on yhä jyrkempää
Peräti 80 prosenttia naisista mutta vain 46 prosenttia miehistä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Samanlaisia jakolinjoja näkyy perussuomalaisten ja muiden puolueiden välillä, selviää ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä.
Sota haastaa EU-jäsenyydestä haaveilevan Ukrainan oikeusvaltiokehityksen – Suomalaisasiantuntijoiden mukaan maa on pärjännyt toistaiseksi hyvin
Sota haastaa EU-jäsenyydestä haaveilevan Ukrainan oikeusvaltiokehityksen – Suomalaisasiantuntijoiden mukaan maa on pärjännyt toistaiseksi hyvin
Ukrainan on yhä puututtava esimerkiksi korruptioon sekä varmistettava tuomarien nimitysprosessin riippumattomuus, jotta se voi aloittaa viralliset EU-jäsenyysneuvottelut. Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Rautio ja Oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax ovat kuitenkin olleet vaikuttuneita siitä, miten hyvin maa on pärjännyt ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen näkökulmasta sodankin aikana.
Miten yritykset ihannemaailmassa huolehtisivat ihmisoikeuksista, Josetta Nousjoki?
Miten yritykset ihannemaailmassa huolehtisivat ihmisoikeuksista, Josetta Nousjoki?
Ihmisoikeuksista huolehtiminen on yrityksissä vielä alkutekijöissään, mutta pian siitä voi tulla lakisääteistä. Työ voi tuntua haastavalta, mutta tärkeintä on aloittaa, sanoo Reilun kaupan vastuullisuusjohtaja Josetta Nousjoki.
Kuukautisköyhyydessä on kyse enemmän köyhyydestä kuin kuukautisista
Kuukautisköyhyydessä on kyse enemmän köyhyydestä kuin kuukautisista
Se, että ihmisellä ei ole varaa kuukautissuojiin, on megalomaanisen iso ongelma. Sen voisi Suomessa ratkaista esimerkiksi paremmalla perusturvalla, kirjoittaa Maailma.netin päätoimittaja Teija Laakso.
Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään
Asiantuntijaryhmä: Suomen ei kannata sallia ydinaseita maaperällään
Ydinaseista tulee Naton myötä väistämättä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa, mutta Suomi voi itse päättää, miten se siihen suhtautuu, todetaan asiantuntijaryhmän tuoreessa raportissa.
Sotilasmenot kasvoivat viime vuonna uusiin ennätyslukemiin – Suomessa menot nousivat hävittäjähankintojen takia eniten yli 60 vuoteen
Sotilasmenot kasvoivat viime vuonna uusiin ennätyslukemiin – Suomessa menot nousivat hävittäjähankintojen takia eniten yli 60 vuoteen
Sotilasmenot kasvoivat viime vuonna eniten Euroopassa, mitä selittää etenkin Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sotilasmenot ovat kuitenkin kasvaneet jo vuosia, mikä viittaa siihen, etteivät valtiot usko turvallisuuden paranevan lähitulevaisuudessakaan, sanoo Tukholman rauhantutkimusinstituutti Sipri.
Sodasta ja rauhasta on keskusteltava kiihkottomasti
Sodasta ja rauhasta on keskusteltava kiihkottomasti
Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelu on ollut pysähdyksissä Nato-ratkaisusta lähtien, ja poikkeamista johtavan turvallisuuspolitiikan yleislinjasta suvaitaan yhä heikommin. Sotilaallisen ajattelun yliote diplomatiasta estää löytämästä polkuja kestävään rauhaan, kirjoittaa rauhanjärjestö Sadankomitean hallituksen jäsen Aleksi Okkonen.
Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä
Nato-maassakin voi olla rauhanaktivisteja – Toivottavasti se ei tule suomalaiselle medialle yllätyksenä
Rauhanliikkeen edustajilta kysellään nyt, voiko Nato-Suomessa voi olla rauhanaktivisti ja miten Nato-jäsenyyttä aiotaan juhlia. On pelottavaa, jos sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden yksi seuraus on se, että yhteiskunnallisen keskustelun taustaoletukset naulataan paikoilleen jo ennen keskustelun alkamista, kirjoittaa Teija Laakso.