ympäristö
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
Aavikkokulkusirkka on ”eloonjäämisen mestari”, jonka parvet voivat syödä päivässä 35 000 ihmisen ruuat – ”Ihmiset eivät uskalla viljellä, koska he tietävät, että ne ovat tulossa”, kertoo avustusjärjestön työntekijä Etiopiasta
Koronavirus uhkaa lisätä nälkäisten määrää maailmassa, mutta etenkin Itä-Afrikan maissa pelätään nyt toista vitsausta: aavikkokulkusirkkoja, jotka ovat kurittaneet aluetta vuodenvaihteesta lähtien. Jos ne pääsevät kasvavan viljan kimppuun nyt, nälkäisten määrä voi kasvaa miljoonilla.
Selvitys: Vaatejättien avoimuus on parantunut, mutta yhä alle puolet julkistaa tehdaslistansa
Selvitys: Vaatejättien avoimuus on parantunut, mutta yhä alle puolet julkistaa tehdaslistansa
Monet tutut vaatebrändit saavat hyvät pisteet Fashion Revolution -kampanjan avoimuusvertailussa. Avoimuus ei silti vielä tarkoita eettisyyttä vaan on vasta askel sen suuntaan, raportissa muistutetaan.
Lintubongarien suosima matkailukohde edistää Victoriajärven suojelua Keniassa
Lintubongarien suosima matkailukohde edistää Victoriajärven suojelua Keniassa
Paikallisten nuorten ympäristöryhmä keksi kaksi vuotta sitten esittää Victoriajärven Winaminlahteen asti ulottuvan lietemaan muuttamista matkailukohteeksi. Nyt alue on turistien suosima lintujenbongauspaikka.
Mikä on koronaviruksen alkuperä?
Mikä on koronaviruksen alkuperä?
Mahtoiko koronaviruksen lähteenä olla muurahaiskäpy? Vai lepakko? Vai peräti käärme, kuten jonkin aikaa väitettiin? Vaikka viruksen mystisen alkuperän selvittäminen onkin tärkeää, tällainen spekulointi estää meitä näkemästä, että lisääntyvällä haavoittuvuudellamme pandemioille on syvempi syy: elinympäristöjen yhä nopeampi tuhoutuminen, kirjoittaa Sonia Shah.
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Oikeus hyödyntää mangrovemetsiä teki Borneon kalastajista luonnonsuojelijoita
Sungai Nibungin kalastajat hakkasivat mangrovemetsiä aiemmin polttopuuksi, mutta toiminta muuttui, kun heille annettiin lupa hyödyntää metsiä, kunhan he eivät kaada sitä. ”Tuloni olivat ennen epävarmat, mutta nyt pystyin lähettämään toisen lapseni opiskelemaan yliopistoon ja nuorimmaiseni yläkouluun”, kertoo kalastaja Muhammad Tahir.
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Hävikkiruokabisnes tuli jäädäkseen
Maailman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Yksi keino ovat hävikkiruokaa myyvät ravintolat ja verkkokaupat, joista monien liikevaihto on kasvanut nopeasti. Bisnes ei uhkaa hyväntekeväisyyttä, johon tuotteet on perinteisesti ohjattu, uskovat tutkija Juha-Matti Katajajuuri ja Fiksu Ruuan toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.
Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin
Ilmastoälykäs maanviljelys mahdollistaa Mantfombi Msibin lastenlasten koulunkäynnin
Eswatinin hallituksen pilottiohjelmassa kannustetaan viljelijöitä ilmastoälykkäisiin maanviljelystekniikoihin. Ne ovat kohentaneet huomattavasti muun muassa Mantfombi Msibin elämänlaatua, sillä ne vapauttavat sekä aikaa että rahaa.
Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa
Maatalous ja pajuviljelmät uhkaavat Kashmirin Wular-järveä ja yli 30 000 perheen elantoa
Kashmirissa sijaitsevan Wularin alkuperäinen koko oli yli 200 neliökilometriä. Nyt se on alle puolet siitä. ”Meidän täytyy kirjaimellisesti kiskoa veneitämme, koska vettä on niin vähän”, kertoo paikallinen asukas Mohammad Subhan Dar.
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Päästökompensointi – Paremman omantunnon ostamista vai investointeja hyviin tarkoituksiin?
Yrityksille ja kuluttajille on tarjolla yhä enemmän mahdollisuuksia kompensoida hiilidioksidipäästönsä esimerkiksi metsityshankkeiden avulla. Riskinä on vaihteleva laatu, jota ei juuri valvota.