Uutiset Venäjän kehitys

Venäläinen kansalaisyhteiskunta ei saa näkyä eikä kuulua

Suomessa vierailleet venäläisjärjestöjen johtajat kertovat, että etenkin laki ulkomaanagenteista vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskajaa on tutkittu myös terrorismiepäiltynä.
Anna Sharogradskajan (oik.) johtama lehdistöinstituutti on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi. Kuvassa myös Russian LGBT Networkin johtaja Igor Kochetkov sekä Centre of Social Technologiesin johtaja Maria Mihailova. (Kuva: Teija Laakso)

Venäläinen kansalaisyhteiskunta sinnittelee valtion yhä tiukkenevassa otteessa. Moni järjestöaktiivi on viime vuosina kokenut kouriintuntuvasti etenkin ulkomaanagenttilain vaikutukset.

"Sanonnan mukaan lapset saavat näkyä mutta eivät kuulua. Järjestöille tilanne on vielä pahempi: ne eivät saa näkyä eivätkä kuulua", sanoo Pietarissa toimivan Venäjän alueellisen lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskaja.

Sharogradskaja vieraili helmikuun alussa Suomessa muiden venäläisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa EU–Venäjä-kansalaisyhteiskuntafoorumin yleiskokouksessa. Tällä kertaa hän pääsi maasta, toisin kuin vuonna 2014.

Tuolloin hänet otettiin kiinni lentokentällä hänen ollessaan matkalla Yhdysvaltoihin. Häntä epäiltiin terrorismista ja ekstremismistä, ja samana vuonna myös hänen johtamansa mediaoikeuksia puolustava Regional Press Institute luokiteltiin Venäjän lain mukaan ulkomaiseksi agentiksi.

Sama luokitus on ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan nykyään ainakin 157 muullakin järjestöllä.

Ulkomaanagenttiin ei voi luottaa

Laki ulkomaisista agenteista tuli voimaan Venäjällä vuonna 2012. Se velvoittaa järjestöjä rekisteröitymään ulkomaanagenteiksi, mikäli ne saavat rahoitusta ulkomailta ja mikäli niillä on – erittäin laveasti määriteltynä – poliittista toimintaa. Agenttien pitää ilmoittaa kaikessa toiminnassaan ja julkaisuissaan olevansa ulkomaanagentti – kuin juutalaiset keltaisella tähdellään, Sharogradskaja vertasi.

Ulkomaanagentti-sanalla on Venäjällä huono kaiku, sillä sitä käytettiin Stalinin aikana "pettureista".

"Venäjällä ulkomaanagentti on joku, joka on vakooja, joka toimii omaa maataan vastaan. Ulkomaanagentti on joku, johon ei voi luottaa", Sharogradskaja kertoi keskustelutilaisuudessa Aleksanteri-instituutissa.

Regional Press Instituten lisäksi ulkomaanagenttien listalla on myös muun muassa ay-järjestö Centre for Social and Labor Rights, jonka johtaja Elena Gerasimova kertoi, että syynä oli muun muassa hänen kollegansa kanssa tekemänsä tutkimus Venäjän työoikeuksien suhteesta kansainväliseen lainsäädäntöön.

Agenttiluokituksen jälkeen järjestöjen uskottavuus on ollut vaakalaudalla. Yhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on vaikeutunut ja kotimaista rahoitusta on käytännössä mahdoton saada.

Samoin on käynyt monelle muulle järjestölle. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ainakin 27 järjestöä on lopettanut agenttiluokituksen jälkeen toimintansa. Samalla ovat loppuneet myös monet niiden tarjoamat palvelut.

Paha pitää hiljentää

Ulkomaanagenttilaki ei ole ainoa kansalaisyhteiskuntaa koskeva rajoitus Venäjällä. Esimerkiksi sakot luvattomista mielenosoituksista ovat viime aikoina kiristyneet ja muun muassa Ukrainaa tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsitteleviin mielenosoituksiin on nykyään käytännössä mahdoton saada lupaa, kertoi Aleksei Kozlov, venäläistä kansalaisyhteiskuntaa tukevan saksalaisen Solidarus-järjestön ihmisoikeusjohtaja.

Ilmapiirin kiristymiseen on monia syitä. Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etujärjestön Russian LGBT Networkin johtajan Igor Kochetkovin mukaan Venäjällä haikaillaan yhä Neuvostoliiton aikaista yksinkertaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset nähtiin joko hyvinä tai pahoina – ja toimitaan sen mukaisesti.

"Yhteiskunnasta on tullut monimutkaisempi ja moninaisempi. Jos ihmiset eivät ymmärrä jotain, he pitävät sitä automaattisesti pahana. Ja paha pitää tuhota tai hiljentää."

Yhteiskunta on hänen mukaansa myös politisoitunut nopeasti, ensin vuosien 2011–2012 vaalien vastaisten mielenosoitusten, sitten Ukrainan tilanteen vuoksi. Toisaalta positiivisiakin merkkejä on ilmassa.

"Sosiologien tutkimusten mukaan yhä useammat ihmiset uskovat, ettei hallitus kuuntele, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Yksi myönteisistä seurauksista on, että ihmiset yrittävät itse enemmän tehdä asioille jotain", Kochetkov sanoi.

Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustajat ovat organisoituneet itse antaakseen tukea sitä tarvitseville.

Venäjän kehitys ihmisoikeudetsananvapauspolitiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskunta Venäjä Kehys ry

Lue myös

Kukkuloita Gelendžikin kaupungissa Venäjällä
Gelendžik, jossa Andrei Rudomakha tutki ympäristörikoksia, on turistikaupunki Mustanmeren rannalla.
(Kuva:
Wasile
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Venäjää vaaditaan tutkimaan ympäristöaktivistin pahoinpitely

Venäläisjärjestön johtaja pahoinpideltiin ja ryöstettiin tämän kuvattua mahdollisesti laittomia rakennustöitä.
Keramiikkakuva Vladimir Putinista
Venäjän istuva presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut, lähteekö ehdolle ensi vuoden vaaleihin. Hänellä on kuitenkin sen verran etumatkaa, ettei hänen tarvitse kiirehtiä, kirjoittaa Veera Laine.
(Kuva:
carsten
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vaalien imitointia Venäjällä

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi, kirjoittaa Veera Laine.
(Kuva: Larry Koester / cc 2.0)

Venäläisiä kansalaisjärjestöjä kohdellaan kyynisesti valtion vihollisina

Ihmisoikeuskeskus Memorialin kohtelu kertoo, että Venäjän hallitus on aikeissa hyökätä vielä aggressiivisemmin kansalaisyhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa Heather McGill.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
YK:n turvallisuusneuvoston istunto
YK:n turvallisuusneuvosto pui Syyrian tilannetta viime viikolla.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Amnesty: Syyrian Itä-Ghoutan pommitukset sotarikos

Syyrian hallitus ja Venäjä ovat viime päivinä pommittaneet siviilejä kiihtyvällä tahdilla. YK:n lastenjärjestö Unicef julkaisi tilanteesta tyhjän lausunnon, koska sillä ei ole enää sanoja kuvailla lasten kärsimystä.
Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan
Joukko naisia palaamassa kotiin pelloilta Dong Bomassa Jonglein osavaltiossa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Etelä-Sudanissa muun muassa Jongleissa, joka kuuluu maan vähiten kehittyneisiin osavaltioihin.(Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.