Uutiset Venäjän kehitys

Venäläinen kansalaisyhteiskunta ei saa näkyä eikä kuulua

Suomessa vierailleet venäläisjärjestöjen johtajat kertovat, että etenkin laki ulkomaanagenteista vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskajaa on tutkittu myös terrorismiepäiltynä.
Anna Sharogradskajan (oik.) johtama lehdistöinstituutti on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi. Kuvassa myös Russian LGBT Networkin johtaja Igor Kochetkov sekä Centre of Social Technologiesin johtaja Maria Mihailova. (Kuva: Teija Laakso)

Venäläinen kansalaisyhteiskunta sinnittelee valtion yhä tiukkenevassa otteessa. Moni järjestöaktiivi on viime vuosina kokenut kouriintuntuvasti etenkin ulkomaanagenttilain vaikutukset.

"Sanonnan mukaan lapset saavat näkyä mutta eivät kuulua. Järjestöille tilanne on vielä pahempi: ne eivät saa näkyä eivätkä kuulua", sanoo Pietarissa toimivan Venäjän alueellisen lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskaja.

Sharogradskaja vieraili helmikuun alussa Suomessa muiden venäläisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa EU–Venäjä-kansalaisyhteiskuntafoorumin yleiskokouksessa. Tällä kertaa hän pääsi maasta, toisin kuin vuonna 2014.

Tuolloin hänet otettiin kiinni lentokentällä hänen ollessaan matkalla Yhdysvaltoihin. Häntä epäiltiin terrorismista ja ekstremismistä, ja samana vuonna myös hänen johtamansa mediaoikeuksia puolustava Regional Press Institute luokiteltiin Venäjän lain mukaan ulkomaiseksi agentiksi.

Sama luokitus on ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan nykyään ainakin 157 muullakin järjestöllä.

Ulkomaanagenttiin ei voi luottaa

Laki ulkomaisista agenteista tuli voimaan Venäjällä vuonna 2012. Se velvoittaa järjestöjä rekisteröitymään ulkomaanagenteiksi, mikäli ne saavat rahoitusta ulkomailta ja mikäli niillä on – erittäin laveasti määriteltynä – poliittista toimintaa. Agenttien pitää ilmoittaa kaikessa toiminnassaan ja julkaisuissaan olevansa ulkomaanagentti – kuin juutalaiset keltaisella tähdellään, Sharogradskaja vertasi.

Ulkomaanagentti-sanalla on Venäjällä huono kaiku, sillä sitä käytettiin Stalinin aikana "pettureista".

"Venäjällä ulkomaanagentti on joku, joka on vakooja, joka toimii omaa maataan vastaan. Ulkomaanagentti on joku, johon ei voi luottaa", Sharogradskaja kertoi keskustelutilaisuudessa Aleksanteri-instituutissa.

Regional Press Instituten lisäksi ulkomaanagenttien listalla on myös muun muassa ay-järjestö Centre for Social and Labor Rights, jonka johtaja Elena Gerasimova kertoi, että syynä oli muun muassa hänen kollegansa kanssa tekemänsä tutkimus Venäjän työoikeuksien suhteesta kansainväliseen lainsäädäntöön.

Agenttiluokituksen jälkeen järjestöjen uskottavuus on ollut vaakalaudalla. Yhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on vaikeutunut ja kotimaista rahoitusta on käytännössä mahdoton saada.

Samoin on käynyt monelle muulle järjestölle. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ainakin 27 järjestöä on lopettanut agenttiluokituksen jälkeen toimintansa. Samalla ovat loppuneet myös monet niiden tarjoamat palvelut.

Paha pitää hiljentää

Ulkomaanagenttilaki ei ole ainoa kansalaisyhteiskuntaa koskeva rajoitus Venäjällä. Esimerkiksi sakot luvattomista mielenosoituksista ovat viime aikoina kiristyneet ja muun muassa Ukrainaa tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsitteleviin mielenosoituksiin on nykyään käytännössä mahdoton saada lupaa, kertoi Aleksei Kozlov, venäläistä kansalaisyhteiskuntaa tukevan saksalaisen Solidarus-järjestön ihmisoikeusjohtaja.

Ilmapiirin kiristymiseen on monia syitä. Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etujärjestön Russian LGBT Networkin johtajan Igor Kochetkovin mukaan Venäjällä haikaillaan yhä Neuvostoliiton aikaista yksinkertaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset nähtiin joko hyvinä tai pahoina – ja toimitaan sen mukaisesti.

"Yhteiskunnasta on tullut monimutkaisempi ja moninaisempi. Jos ihmiset eivät ymmärrä jotain, he pitävät sitä automaattisesti pahana. Ja paha pitää tuhota tai hiljentää."

Yhteiskunta on hänen mukaansa myös politisoitunut nopeasti, ensin vuosien 2011–2012 vaalien vastaisten mielenosoitusten, sitten Ukrainan tilanteen vuoksi. Toisaalta positiivisiakin merkkejä on ilmassa.

"Sosiologien tutkimusten mukaan yhä useammat ihmiset uskovat, ettei hallitus kuuntele, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Yksi myönteisistä seurauksista on, että ihmiset yrittävät itse enemmän tehdä asioille jotain", Kochetkov sanoi.

Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustajat ovat organisoituneet itse antaakseen tukea sitä tarvitseville.

Venäjän kehitys ihmisoikeudetsananvapauspolitiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskunta Venäjä Kehys ry

Lue myös

Jalkapallostadion, etualalla ihmisiä rannalla

Ihmisoikeusjärjestö: Maailman johtajien boikotoitava jalkapallon MM-kisojen avajaisia Moskovassa

Venäjä on Syyrian liittolainen, ja siksi valtioiden johtajien ei pitäisi matkustaa jalkapallon MM-kisojen avajaisiin, vaatii Human Rights Watch.
Rakennuksia sumussa

Venäjällä jälleen hyökkäys ihmisoikeusjärjestö Memorialia vastaan

Tuntematon hyökkääjä pahoinpiteli Memorialin Dagestanin toimiston johtajan Sirazhutdin Datsievin. Ihmisoikeusjärjestöt ovat huolissaan, sillä Memorialia vastaan on hyökätty useita kertoja viime aikoina.
Kremlin palatsi Moskovassa Venäjällä

Amnesty: Opposition häirintä kiihtynyt Venäjällä vaalien alla

Venäjällä pidetään sunnuntaina presidentinvaalit. Monissa kaupungeissa esimerkiksi mielenosoitusten järjestäminen on kielletty toistuvasti.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.