Uutiset Venäjän demokratia

Venäläinen kansalaisyhteiskunta ei saa näkyä eikä kuulua

Suomessa vierailleet venäläisjärjestöjen johtajat kertovat, että etenkin laki ulkomaanagenteista vaikeuttaa jatkuvasti toimintaa. Lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskajaa on tutkittu myös terrorismiepäiltynä.
Anna Sharogradskajan (oik.) johtama lehdistöinstituutti on luokiteltu Venäjällä ulkomaiseksi agentiksi. Kuvassa myös Russian LGBT Networkin johtaja Igor Kochetkov sekä Centre of Social Technologiesin johtaja Maria Mihailova. (Kuva: Teija Laakso)

Venäläinen kansalaisyhteiskunta sinnittelee valtion yhä tiukkenevassa otteessa. Moni järjestöaktiivi on viime vuosina kokenut kouriintuntuvasti etenkin ulkomaanagenttilain vaikutukset.

"Sanonnan mukaan lapset saavat näkyä mutta eivät kuulua. Järjestöille tilanne on vielä pahempi: ne eivät saa näkyä eivätkä kuulua", sanoo Pietarissa toimivan Venäjän alueellisen lehdistöinstituutin johtaja Anna Sharogradskaja.

Sharogradskaja vieraili helmikuun alussa Suomessa muiden venäläisten kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa EU–Venäjä-kansalaisyhteiskuntafoorumin yleiskokouksessa. Tällä kertaa hän pääsi maasta, toisin kuin vuonna 2014.

Tuolloin hänet otettiin kiinni lentokentällä hänen ollessaan matkalla Yhdysvaltoihin. Häntä epäiltiin terrorismista ja ekstremismistä, ja samana vuonna myös hänen johtamansa mediaoikeuksia puolustava Regional Press Institute luokiteltiin Venäjän lain mukaan ulkomaiseksi agentiksi.

Sama luokitus on ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan nykyään ainakin 157 muullakin järjestöllä.

Ulkomaanagenttiin ei voi luottaa

Laki ulkomaisista agenteista tuli voimaan Venäjällä vuonna 2012. Se velvoittaa järjestöjä rekisteröitymään ulkomaanagenteiksi, mikäli ne saavat rahoitusta ulkomailta ja mikäli niillä on – erittäin laveasti määriteltynä – poliittista toimintaa. Agenttien pitää ilmoittaa kaikessa toiminnassaan ja julkaisuissaan olevansa ulkomaanagentti – kuin juutalaiset keltaisella tähdellään, Sharogradskaja vertasi.

Ulkomaanagentti-sanalla on Venäjällä huono kaiku, sillä sitä käytettiin Stalinin aikana "pettureista".

"Venäjällä ulkomaanagentti on joku, joka on vakooja, joka toimii omaa maataan vastaan. Ulkomaanagentti on joku, johon ei voi luottaa", Sharogradskaja kertoi keskustelutilaisuudessa Aleksanteri-instituutissa.

Regional Press Instituten lisäksi ulkomaanagenttien listalla on myös muun muassa ay-järjestö Centre for Social and Labor Rights, jonka johtaja Elena Gerasimova kertoi, että syynä oli muun muassa hänen kollegansa kanssa tekemänsä tutkimus Venäjän työoikeuksien suhteesta kansainväliseen lainsäädäntöön.

Agenttiluokituksen jälkeen järjestöjen uskottavuus on ollut vaakalaudalla. Yhteistyö viranomaisten ja muiden tahojen kanssa on vaikeutunut ja kotimaista rahoitusta on käytännössä mahdoton saada.

Samoin on käynyt monelle muulle järjestölle. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan ainakin 27 järjestöä on lopettanut agenttiluokituksen jälkeen toimintansa. Samalla ovat loppuneet myös monet niiden tarjoamat palvelut.

Paha pitää hiljentää

Ulkomaanagenttilaki ei ole ainoa kansalaisyhteiskuntaa koskeva rajoitus Venäjällä. Esimerkiksi sakot luvattomista mielenosoituksista ovat viime aikoina kiristyneet ja muun muassa Ukrainaa tai seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä käsitteleviin mielenosoituksiin on nykyään käytännössä mahdoton saada lupaa, kertoi Aleksei Kozlov, venäläistä kansalaisyhteiskuntaa tukevan saksalaisen Solidarus-järjestön ihmisoikeusjohtaja.

Ilmapiirin kiristymiseen on monia syitä. Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen etujärjestön Russian LGBT Networkin johtajan Igor Kochetkovin mukaan Venäjällä haikaillaan yhä Neuvostoliiton aikaista yksinkertaista yhteiskuntaa, jossa ihmiset nähtiin joko hyvinä tai pahoina – ja toimitaan sen mukaisesti.

"Yhteiskunnasta on tullut monimutkaisempi ja moninaisempi. Jos ihmiset eivät ymmärrä jotain, he pitävät sitä automaattisesti pahana. Ja paha pitää tuhota tai hiljentää."

Yhteiskunta on hänen mukaansa myös politisoitunut nopeasti, ensin vuosien 2011–2012 vaalien vastaisten mielenosoitusten, sitten Ukrainan tilanteen vuoksi. Toisaalta positiivisiakin merkkejä on ilmassa.

"Sosiologien tutkimusten mukaan yhä useammat ihmiset uskovat, ettei hallitus kuuntele, mitä ihmisillä on sanottavanaan. Yksi myönteisistä seurauksista on, että ihmiset yrittävät itse enemmän tehdä asioille jotain", Kochetkov sanoi.

Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolustajat ovat organisoituneet itse antaakseen tukea sitä tarvitseville.

Venäjän demokratia ihmisoikeudetsananvapauspolitiikkaaktivismidemokratiahallintokansalaisyhteiskunta Venäjä Kehys ry

Lue myös

Keramiikkakuva Vladimir Putinista
Venäjän istuva presidentti Vladimir Putin ei ole vielä ilmoittanut, lähteekö ehdolle ensi vuoden vaaleihin. Hänellä on kuitenkin sen verran etumatkaa, ettei hänen tarvitse kiirehtiä, kirjoittaa Veera Laine.
(Kuva:
carsten
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vaalien imitointia Venäjällä

Venäjän oppositio on ahtaalla, mutta niin on valtiojohtokin. Vaikka opposition tarjoama vaihtoehto on ohut, Putinia saattaa silti jännittää, koska vanhat keinot pysyä vallassa eivät enää toimi, kirjoittaa Veera Laine.
(Kuva: Larry Koester / cc 2.0)

Venäläisiä kansalaisjärjestöjä kohdellaan kyynisesti valtion vihollisina

Ihmisoikeuskeskus Memorialin kohtelu kertoo, että Venäjän hallitus on aikeissa hyökätä vielä aggressiivisemmin kansalaisyhteiskuntaa vastaan, kirjoittaa Heather McGill.
(Kuva: Alexandr Trubetskoy / cc 2.0)

Dinastija ja muita epätoivottuja ilmiöitä

Politiikan paluu Venäjälle valpastutti maan hallinnon, kirjoittaa Kirill Martynov. Tilannetta, jossa kaikki on politiikkaa ja kiellettyä, voi olla kuitenkin vaikea hallita.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.