Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Väli-Amerikan hallitukset tukevat Trumpin maahanmuuttopolitiikkaa

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puheet muurista ovat tähän mennessä rajoittuneet sotilaallisen rajavalvonnan lisäämiseen. Samanlaisia sotilaallisia muureja löytyy kuitenkin myös Väli-Amerikan maista.
Salvadorilaisia pakolaisia astuu bussista ulos peitetyin kasvoin.
Paikalliset viranomaiset ohjaavat Meksikosta karkotettuja salvadorilaisia. Moni kuvittelee kaikkien karkotettujen syyllistyneen rikoksiin, joten välttääkseen leimautumista monet peittävät kasvonsa. (Kuva: Edgardo Ayala / Suomen IPS)

(IPS) -- Yritys päästä Yhdysvaltoihin paperittomana siirtolaisena ei enää ole väliamerikkalaisille yhtä houkutteleva vaihtoehto kuin aiemmin.

”Tilanne siellä käy jatkuvasti vaikeammaksi”, perustelee 39-vuotias salvadorilainen Moris Peña. Hänet karkotettiin Yhdysvalloista vuonna 2014.

Kymmenen vuotta paperittomana siirtolaisena Yhdysvalloissa viettänyt Peña teki rakennus- ja korjaustöitä Rockvillessa, Marylandissa. Nyt hän yrittää hankkia elannon itselleen ja perheelleen kotimaassaan.

Peña haluaisi edelleen lähteä paremman tulevaisuuden perässä ulkomaille, mutta ei enää Yhdysvaltoihin.

Sotilaalliset muurit siirtolaisuutta patoamassa

Paperittomana matka Yhdysvaltoihin on nykyään paljon mutkikkaampi kuin Peñan aikoinaan lähtiessä. Yksi syy siihen on tammikuussa virkaansa astunut presidentti Donald Trump. Mutkia matkaan tulee kuitenkin jo paljon ennen Yhdysvaltain rajaa.

Sekä Trump että Latinalaisen Amerikan maiden hallitukset ovat perustelleet siirtolaisuutta vastustavia toimiaan samoin argumentein eli terrorin uhalla, huumekaupalla ja järjestäytyneellä rikollisuudella.

Presidentti Trump on käyttänyt esimerkkinä siirtolaisten aiheuttamista ongelmista rikollisten jengiytymistä. Hiljakkoin hän kertoi hallintonsa taistelevan Mara Salvatruchaa vastaan. Kyseinen jengi tosin syntyi Yhdysvalloissa ja levisi El Salvadoriin ja muihin Väli-Amerikan maihin vasta karkotettujen ihmisten mukana.

Trumpin omat toimet ovat rajoittuneet lähinnä rajamuurin rakentamisesta puhumiseen. Hänen hallintonsa sen sijaan on hiljalleen lisännyt sotilaiden osallisuutta rajavalvonnassa. Keskusteluissa osapuolina ovat olleet maiden puolustusvoimat.

”Voidaan sanoa, että Meksikon ja Guatemalan välillä on sotilaallinen muuri patoamassa siirtolaisuutta Väli-Amerikasta, samanlainen löytyy Guatemalan ja El Salvadorin väliltä”, sanoo Salvadorin siirtolaisinstituutin johtaja César Ríos.

Kokonaan uusi ilmiö on Ríosin mukaan se, että Guatemalan kautta pohjoiseen pyrkiviä salvadorilaisia on pidätetty ja karkotettu. Kyse on hänen mielestään Guatemalan hallituksen Yhdysvalloille suuntaamasta tuesta.

Uusi unelmakohde on Qatar

Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset ovat käyneet siirtolaisuuteen liittyviä keskusteluja ainakin Meksikon ja Guatemalan puolustusvoimien edustajien kanssa.

”Miten on mahdollista, että Yhdysvallat lähestyy niin monimutkaista ilmiötä kuin siirtolaisuus armeijan välityksellä ja että alueen maat vielä puoltavat sen strategiaa”, ihmettelee siirtolaisjärjestöjen verkostoa johtava Francisco Rico.

Kahdeksan prosenttia Yhdysvaltain yhteensä 43,3 miljoonasta siirtolaisesta on kotoisin Väli-Amerikasta. Etenkin Guatemalasta, Nicaraguasta ja El Salvadorista on lähdetty 1980-luvulta alkaen pohjoiseen, ensin pakoon aseellisia konflikteja ja sittemmin köyhyyttä ja sosiaalisia ongelmia.

Vuoden 2017 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhdysvalloista karkotettiin 6 559 salvadorilaista. Luku on 13 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan salvadorilaisten karkotukset Meksikosta romahtivat alle prosenttiin edellisestä vuodesta.

Meksikon rooli Yhdysvaltoihin suuntautuvan siirtolaisuuden hillinnässä alkoikin kasvaa jo ennen Trumpin valtakautta. Vuonna 2014 tuolloinen presidentti Barack Obama vaati Meksikoa tiukempiin toimiin. Obaman aikana myös karkotusten määrä kaksinkertaistui verrattuna aiempaan hallintoon.

Moris Peñakaan ei enää harkitse lähtöä Yhdysvaltoihin. Nyt hän unelmoi Qatarista, jonka maahanmuuttoviranomaiset lupaavat vastaanottaa Yhdysvalloista tai Meksikosta karkotetut salvadorilaiset, joilla ei ole rikollista taustaa.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus Keski-AmerikkaYhdysvallat Suomen IPS

Lue myös

Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.
Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.