Uutiset Ilmastopolitiikka

Tutkimus: Raha on halpa tapa ehkäistä metsäkatoa

Tutkijat havaitsivat Länsi-Ugandassa, että metsäkatoa voi vähentää yksinkertaisella keinolla: maksamalla metsänomistajille metsien suojelusta. Keino on halvempi kuin monet muut ilmastonmuutoksen vastaiset toimet.
Metsää Ugandassa
Ugandassa testattiin, miten käteisen maksaminen metsänomistajille vaikuttaa metsien suojeluun. (Kuva: Kent MacElwee / CC BY-NC-ND 2.0 )

Metsänomistajille maksaminen metsän suojelusta on hyvin kustannustehokas tapa vähentää metsäkatoa. Samalla se voi olla merkittävä keino ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, sanovat yhdysvaltalaisen Northwestern-yliopiston tutkijat.

Tutkijat selvittivät, millaiset vaikutukset metsien suojelusta maksamisella on Länsi-Ugandassa. 60 kylän metsänomistajille annettiin käteistä siitä hyvästä, että nämä eivät kaada metsiään, 61 muun kylän metsänomistajille taas ei.

Tutkimuksen loppuvaiheessa, kaksi vuotta myöhemmin, yhdeksän prosenttia metsistä oli hävitetty niissä kylissä, joissa tukea ei maksettu. Muissa kylissä metsäkato oli puolet pienempää, 4–5 prosenttia.

”Kyse ei ollut siitä, että mukana olisivat olleet vain metsänomistajat, jotka aikoivat joka tapauksessa säilyttää metsänsä. Maksut muuttivat ihmisten käytöstä ja houkuttelivat heidät säilyttämään metsän. Emme löytäneet myöskään mitään todisteita siitä, että he vain siirsivät puiden kaatamisen muualle”, sanoo tutkimusta johtanut taloustieteen apulaisprofessori Seema Jayachandran yliopiston tiedotteessa.

Ohjelman hyöty on myös siinä, että se on kustannustehokas. Metsien suojelu vähensi hiilidioksidipäästöjä, jotka olisivat toteutuessaan aiheuttaneet yli kaksi kertaa suuremmat taloudelliset kustannukset kuin käteisen maksaminen metsänomistajille.

Verrattuna esimerkiksi sähkö- ja hybridiautojen tukemiseen Yhdysvalloissa, metsäkadon ehkäisemisen kustannustehokkuus onkin ”silmiä avaavaa”, Jayachandran sanoo.

Tutkimus julkaistiin Science-lehdessä heinäkuussa.

Ilmastopolitiikka ilmastonmuutosmetsät

Lue myös

Tulivuorimuodostelmia Saint Lucian saarivaltiossa
Erikoisenmuotoiset Pitonsit ovat St.Lucian tunnetuin maamerkki ja Unescon maailmanperintökohde.
(Kuva:
Kenton X. Chance
/
IPS
)

Saint Lucialla ihmetellään Trumpin ilmastopolitiikkaa

Karibianmeren saarivaltiot hakevat tukea ilmastokatastrofien vaikutuksiin ensimmäisenä Yhdysvalloilta, joka aikoo vetää tukensa Vihreältä ilmastorahastolta. Se ei välttämättä ole järkevää edes maan itsensä kannalta.
Öljynporausalus ja kajakkeja
Arktista öljynporausta vastaan protestoitiin Yhdysvalloissa vuonna 2015.
(Kuva:
Backbone Campaign
/
CC BY 2.0
)

Tutkimus: Pankit vähentäneet fossiilisten polttoaineiden rahoittamista

Ympäristöjärjestöjen selvityksen mukaan maailman suurimmat pankit ovat vähentäneet yli viidenneksellä kaikkein vahingollisimpien fossiilisten polttoaineiden rahoittamista. Edistys on ollut kuitenkin liian hidasta ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.
Sotilaiden vartioima öljykenttä Etelä-Sudanin Palougissa
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Kuvassa sotilaiden vartioima öljykenttä Etelä-Sudanin Palougissa.
(Kuva:
Jared Ferrie
/
IPS
)

Öljyteollisuuden rooli ilmastoneuvotteluissa herättää kritiikkiä

Fossiilisia polttoaineita tuottavilla yhtiöillä on laaja edustus järjestöissä, jotka osallistuvat ilmastonmuutosta koskeviin neuvotteluihin. Näin ne ovat onnistuneet jarruttamaan monia päätöksiä, kerrotaan raportissa.

Pääuutiset

Kasa porkkanoita
Uudessa hävikkiruokakaupassa aiotaan myydä ainakin vihanneksia.(Kuva: liz west / CC BY 2.0)

Uuden hävikkiruokakaupan joukkorahoitus lähtenyt hyvin käyntiin – kauppa pystyyn ehkä vielä tänä vuonna

Kehitysyhteistyön hyväksi hävikkiruokaa myyvälle kaupalle etsitään parhaillaan liiketiloja. Hävikkiruokaa hyödynnetään nykyisin monissa projekteissa, mutta projektipäällikkö Else Hukkanen uskoo, että kilpailua siitä ei vielä tule.
Mies kahlaa vedessä, joka ylettyy jo hartioille asti Bangladeshissa.
Monsuunikauden tulvat ovat jokavuotinen ilmiö Etelä-Aasiassa, mutta ilmastonmuutoksen myötä, ne ovat yhä rajumpia.(Kuva: Shahriar Islam / AusAid / CC BY 2.0)

Tulvat kurittavat Intiaa, Nepalia ja Bangladeshia

Lähes 250 ihmistä on menettänyt henkensä monsuunikauden tulvien vuoksi. Suomen Lähetysseura lähettää hätä-apua tulvista kärsineille alueille Nepalissa.
Lapsi saa poliorokotteen Afrikan sarvessa
Edellinen polioepidemia koettiin Afrikan Sarvessa kolme vuotta sitten. 90 prosenttia sairastuneista oli Somaliasta.(Kuva: Sewunet / UNICEF Ethiopia / CC BY-NC-ND 2.0)

Somalia voittamassa polion

Poliota ei ole esiintynyt maassa nyt kolmeen vuoteen. Työnsarkaa kuitenkin riittää, jotta tautiepidemiat pysyvät loitolla myös jatkossa. Lisäksi Somaliassa taistellaan nyt tuhkarokko- ja koleraepidemioiden kanssa.
Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.