Uutiset

Tulivuori säätelee elämää Sumatran kylissä

Siosarin alueella Indonesiaan kuuluvalla Sumatran saarella eletään vuodesta 2010 asti purkautuneen Sinabung-tulivuoren varjossa. Monet kylät ovat jääneet autioiksi ihmisten paettua, mutta nyt elämä näyttää jälleen hymyilevän.
Sinabung-tulivuori Indonesian Sumatralla
Viljelijöiden elämä on arvaamatonta Sinabung-tulivuoren juurella Indonesian Sumatralla. Vuori on ollut aktiivinen vuodesta 2010. (Kuva: Kafil Yamin / IPS )

(IPS) -- Sinabung on lähes 2 500 metriä korkea kerrostulivuori Indonesiassa Sumatran saarella. Tulivuori alkoi purkautua 29. elokuuta 2010, eikä toiminnalle näy loppua. Edellisen kerran se syöksi laavaa vuonna 1600.

Nyt tuhannet ihmiset ovat joutuneet hylkäämään kotinsa ja vuoren ympäristöön on jäänyt autioita kyliä, joissa vulkaaninen tuhka, laava ja muta peittävät maat, puut ja tyhjät talot.

Osa asukkaista elää tilapäisissä majoissa tai leireissä, toiset uusissa kylissä.

Indonesian katastrofihallinnon tuella on siirretty Siosarin alueelle 347 perhettä, joista kukin sai 500 neliötä viljelysmaata. Uudisasukkaat kasvattavat vihanneksia ja eläimiä. Myös kauppa, palvelut ja sosiaalinen elämä ovat elpyneet.

Uusi purkaus

Elämä oli päässyt hyvään alkuun, kunnes Sinabung purkautui taas voimalla vuonna 2016. Vähintään 53 000 hehtaaria peltoja tuhoutui, ja sadot epäonnistuivat koko Karon alueella. Paikallisen maatalousviraston johtaja Munarta Ginting kehotti viljelijöitä siirtymään juurikkaisiin, koska ne sietävät tuhkaa muita kasveja paremmin.

Viljelijät eivät luovuttaneet, ja katastrofivirasto lähetti heille siemeniä, lannoitteita ja neuvojia.

”Kun pahimmasta katastrofista on selvitty, haasteeksi nousee sosiaalisen ja taloudellisen elämän elvyttäminen. Tärkeintä on palauttaa asukkaiden usko tulevaisuuteen”, viraston osastopäällikkö Agus Wibowo selittää.

Perunaa lastuiksi

Tänä syksynä elämä Siosarissa palasi normaaleihin uomiin. Pelloilta korjataan perunaa, kaalia, porkkanaa ja chiliä, vaikka sadot jäävät tavallista pienemmiksi heikkojen sateiden vuoksi.

Berdi Sembiring onnistui kuitenkin kasvattamaan yhdeksän tonnia perunaa palstallaan. ”Myin sadon 3 400 eurolla, mikä ei ole huono tulos”, hän myhäilee.

Agus Wibowo kannustaa kyläläisiä myös jalostamaan tuotteitaan, ja virasto on toimittanut heille laitteet perunanlastujen valmistamiseksi. Kylän naisia koulutettiin hoitamaan koneita, mutta tuotannon laatu ja määrä eivät ole aina kohdallaan, Nurjanahah-niminen kouluttaja kertoo.

”Neljästä kilosta perunaa saa vain 600 grammaa sipsejä, ja laadussa on vaihtelua”, hän harmittelee.

Taas tuprahteli

Uusimman kylän asukkaat viettivät lokakuun alussa yksivuotisjuhlaa, kun Sinabung purkautui jälleen. Tuhkapilvi nousi neljän kilometrin korkeuteen, mutta tällä kertaa Siosarin asutus ja viljelykset säästyivät.

”Siosar on meidän luvattu maamme. Entinen kylämme Sigarang-garang oli lähtöpiste, vuosi evakkoleireillä oli meidän koulutusaikamme. Nyt Jumala on lähettänyt meidät turvaan”, kylän uskonnollinen johtaja Biri Pelawi vakuutti.

Sinabung on yksi Indonesian 130 aktiivisesta tulivuoresta.

katastrofiapumaatalous Indonesia Suomen IPS

Pääuutiset

Katunäkymä Accrasta Ghanasta
Yrityksillä on yhä tärkeämpi rooli kehityspolitiikassa, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan asiasta pitäisi keskustella lisää. Kuva Ghanan pääkaupungista Accrasta.(Kuva: lucianf / Flickr.com / CC BY 2.0)

Yrityksistä havitellaan kehitysmaiden ongelmien ratkaisijoita – tuoreen tutkimuksen mukaan siihen on vielä pitkä matka

Suomessa on usutettu viime vuosina yrityksiä kehitysyhteistyön pariin, mutta tutkimustieto ilmiöstä on puuttunut. Suomalaistutkimus paljastaa, että yritysten käsitys omasta roolistaan on kaukana köyhyyden vähentämisestä.
5 sentin kolikko
Viestintä- ja globaalikasvatustukea myönnettiin tälle ja ensi vuodelle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.(Kuva: Pascal Volk / CC BY-SA 2.0)

Kehityskysymyksistä viestiminen uhkaa vaikeutua – ulkoministeriö pohtii tukimuutosta

Ulkoministeriö aikoo jälleen muuttaa viestintä- ja globaalikasvatustukea, jolla muun muassa tiedotetaan suomalaisille kehitysmaita koskevista kysymyksistä.
Hurrikaani Marian tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017
Hurrikaanit ovat tehneet tuhojaan tänä vuonna Karibialla. Kuvassa Maria-myrskyn tuhoja Dominican pääkaupungissa Roseaussa syyskuussa 2017. (Kuva: Russell Watkins / DFID / CC BY 2.0)

Hurrikaaneista kärsineille Karibian maille luvattiin miljardiapu – tuhot jopa 3,5 kertaa BKT:stä

Irma- ja Maria-hurrikaaneista kärsineet Karibianmeren valtiot halutaan nyt rakentaa sellaisiksi, että ne kestävät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös tulevaisuudessa.
Mielenosoittajia Yemen is starving -kyltin kera.
Jemenissä on meneillään maailman pahin humanitaarinen kriisi. New Yorkissa on osoitettu mieltä jemeniläisten puolesta tänä syksynä.(Kuva: Felton Davis / CC BY 2.0)

Saudi-Arabian johtama liittouma lupasi helpottaa Jemenin saartoa, mutta se ei riitä

Jemenin saarto on ”siviilien potkimista, kun he ovat jo maassa”, sanoo avustusjärjestö. Saartoa on luvattu helpottaa, mutta nälänhätä on silti vain muutaman kuukauden päässä.