Uutiset

Tulivuori säätelee elämää Sumatran kylissä

Siosarin alueella Indonesiaan kuuluvalla Sumatran saarella eletään vuodesta 2010 asti purkautuneen Sinabung-tulivuoren varjossa. Monet kylät ovat jääneet autioiksi ihmisten paettua, mutta nyt elämä näyttää jälleen hymyilevän.
Sinabung-tulivuori Indonesian Sumatralla
Viljelijöiden elämä on arvaamatonta Sinabung-tulivuoren juurella Indonesian Sumatralla. Vuori on ollut aktiivinen vuodesta 2010. (Kuva: Kafil Yamin / IPS )

(IPS) -- Sinabung on lähes 2 500 metriä korkea kerrostulivuori Indonesiassa Sumatran saarella. Tulivuori alkoi purkautua 29. elokuuta 2010, eikä toiminnalle näy loppua. Edellisen kerran se syöksi laavaa vuonna 1600.

Nyt tuhannet ihmiset ovat joutuneet hylkäämään kotinsa ja vuoren ympäristöön on jäänyt autioita kyliä, joissa vulkaaninen tuhka, laava ja muta peittävät maat, puut ja tyhjät talot.

Osa asukkaista elää tilapäisissä majoissa tai leireissä, toiset uusissa kylissä.

Indonesian katastrofihallinnon tuella on siirretty Siosarin alueelle 347 perhettä, joista kukin sai 500 neliötä viljelysmaata. Uudisasukkaat kasvattavat vihanneksia ja eläimiä. Myös kauppa, palvelut ja sosiaalinen elämä ovat elpyneet.

Uusi purkaus

Elämä oli päässyt hyvään alkuun, kunnes Sinabung purkautui taas voimalla vuonna 2016. Vähintään 53 000 hehtaaria peltoja tuhoutui, ja sadot epäonnistuivat koko Karon alueella. Paikallisen maatalousviraston johtaja Munarta Ginting kehotti viljelijöitä siirtymään juurikkaisiin, koska ne sietävät tuhkaa muita kasveja paremmin.

Viljelijät eivät luovuttaneet, ja katastrofivirasto lähetti heille siemeniä, lannoitteita ja neuvojia.

”Kun pahimmasta katastrofista on selvitty, haasteeksi nousee sosiaalisen ja taloudellisen elämän elvyttäminen. Tärkeintä on palauttaa asukkaiden usko tulevaisuuteen”, viraston osastopäällikkö Agus Wibowo selittää.

Perunaa lastuiksi

Tänä syksynä elämä Siosarissa palasi normaaleihin uomiin. Pelloilta korjataan perunaa, kaalia, porkkanaa ja chiliä, vaikka sadot jäävät tavallista pienemmiksi heikkojen sateiden vuoksi.

Berdi Sembiring onnistui kuitenkin kasvattamaan yhdeksän tonnia perunaa palstallaan. ”Myin sadon 3 400 eurolla, mikä ei ole huono tulos”, hän myhäilee.

Agus Wibowo kannustaa kyläläisiä myös jalostamaan tuotteitaan, ja virasto on toimittanut heille laitteet perunanlastujen valmistamiseksi. Kylän naisia koulutettiin hoitamaan koneita, mutta tuotannon laatu ja määrä eivät ole aina kohdallaan, Nurjanahah-niminen kouluttaja kertoo.

”Neljästä kilosta perunaa saa vain 600 grammaa sipsejä, ja laadussa on vaihtelua”, hän harmittelee.

Taas tuprahteli

Uusimman kylän asukkaat viettivät lokakuun alussa yksivuotisjuhlaa, kun Sinabung purkautui jälleen. Tuhkapilvi nousi neljän kilometrin korkeuteen, mutta tällä kertaa Siosarin asutus ja viljelykset säästyivät.

”Siosar on meidän luvattu maamme. Entinen kylämme Sigarang-garang oli lähtöpiste, vuosi evakkoleireillä oli meidän koulutusaikamme. Nyt Jumala on lähettänyt meidät turvaan”, kylän uskonnollinen johtaja Biri Pelawi vakuutti.

Sinabung on yksi Indonesian 130 aktiivisesta tulivuoresta.

katastrofiapumaatalous Indonesia Suomen IPS

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Raunioita maanjäristyksen jäljiltä Haitissa
Haitin maanjäristyksen jälkiä vuona 2010. Avustusjärjestö Oxfamin työntekijöiden on kerrottu syyllistyneen seksuaaliseen hyväksikäyttöön Haitissa.(Kuva: Raphaël Brigandi / ECHO / CC BY-SA 2.0)

Ulkoministeriö: Ei tiedossa hyväksikäyttötapauksia suomalaisjärjestöissä

Avustusjärjestö Oxfamin skandaali on nostanut esiin myös muissa järjestöissä tapahtuvan hyväksikäytön. Suomessa tapauksia ei ole tullut ilmi.
Hökkelikylä ja hiilikasa
Rikkaat luonnonvarat omistava Etelä-Afrikka on maailman eriarvoisin maa. Voimalaitosta ruokkiva hiilikasa ja hökkelikylä Mpumalangan alueella.(Kuva: Mark Olalde / IPS)

Eriarvoisuus jyllää Afrikassa

YK:n kehitysohjelman selvityksen mukaan tuloerot kasvavat etenkin eteläisessä ja keskisessä Afrikassa.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.