Uutiset Hlbti-oikeudet Suomessa

Suomi on Euroopan 5. paras maa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksissa

Suomen sijoitus on noussut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen järjestön ILGA:n vertailussa, mutta muualla Euroopassa edistys on hidastunut, järjestö varoittaa.
Gay pride -kulkueen osallistujia
Suomi on kohentanut seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia, mutta parantamisen varaa on yhä. Kuva gay pride -kulkueesta Helsingissä vuonna 2017. (Kuva: Julian Virsu / CC BY-NC-ND 2.0)

Suomi toteuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen (hlbti) oikeuksia 73-prosenttisesti, selviää hlbti-oikeuksien eurooppalaisen kattojärjestön ILGA-Europen tuoreesta selvityksestä.

Suomi sijoittuu 49 maan vertailussa sijalle viisi. Viime vuonna sijoitus oli 7:s.

Suomi saa raportissa kiitosta voimaan astuneesta tasa-arvoisesta avioliittolainsäädännöstä sekä useista ”kiinnostavista” keskusteluista, jotka liittyvät esimerkiksi sosiaaliturvatunnuksen sukupuolikategorioihin. Myös äitiyslain muutos on pantu merkille.

Suomen kuitenkin sijoitusta alentaa esimerkiksi translaki, joka vaatii sterilisointia edellytyksenä sukupuolen juridiselle tunnustamiselle. Suomea suositellaan muuttamaan lakia, kieltämään intersukupuolisten lasten kosmeettiset leikkaukset sekä luomaan kansallisen toimintasuunnitelman hlbti-ryhmien oikeuksien edistämiseksi.

”Suomi on parantanut sijoitustaan Euroopan sateenkaarirankingissa askel askeleelta, mutta parannettavaa on edelleen lähes jokaisella osa-alueella. Erillisellä, riittävästi resursoidulla lhbtiq-toimintaohjelmalla voitaisiin tehdä tavoitteellista oikeuksien parantamista ja ottaa kerralla harppaus kohti sataa prosenttia”, toteaa raporttia kommentoinut Suomen seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeusjärjestön Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

ILGA:n arvioimia kategorioita raportissa ovat syrjimättömyys, oikeus perheeseen, vihapuhe ja viharikokset, juridinen tunnustaminen, kansalaisyhteiskunnan tila sekä turva. Suomi on toteuttanut täydet sata prosenttia ILGA:n suosituksista kansalaisyhteiskunnan kohdalla mutta juridisessa tunnustamisessa vain 43 prosenttia.

Indeksin ykkösenä on kolmatta vuotta peräkkäin Malta, joka noudattaa suosituksia 91-prosenttisesti. Sen jälkeen tulevat Belgia, Norja ja Iso-Britannia.

ILGA:n mukaan yleisesti ottaen hlbti-ryhmien oikeuksien kehitys on Euroopassa kuitenkin hidastunut ja jopa pysähtynyt. Järjestön johtajan Evelyne Paradisin mukaan viime vuosikymmeninä saavutetut edistysaskeleet ovat nyt vaarassa.

”Emme saa tehdä sitä virhettä, että ajattelisimme saavuttaneemme tasa-arvon. On liian paljon merkkejä siitä, että populismin ja nationalismin kaltaiset trendit eivät ole vain poliittisia muotisanoja – niillä voi olla pitkäaikainen vaikutus hlbti-ihmisten elämään Euroopassa”, hän sanoo.

Indeksin heikoimpia maita ovat Azerbaidžan, Armenia, Turkki, Monaco ja Venäjä. Ne täyttivät ILGA:n suosituksista vain 5–11 prosenttia.

Hlbti-oikeudet maailmallaHlbti-oikeudet Suomessa ihmisoikeudetgenderseksuaalisuusvähemmistöpolitiikka Suomi

Lue myös

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Tora Boran vuoret Nangarharissa Afganistanissa

Tutkimus: Vauvantalkki auttaa rahoittamaan Afganistanin Isisiä ja talebaneja

Afganistanin talkkikaivoksilta päätyy talkkia Pakistanin kautta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. Kansalaisjärjestön selvityksen mukaan monia kaivoksia kontrolloivat Isis ja talebanit.
Risti

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.