”Sitä kutsutaan roskaksi, mutta siitä me saamme elantomme” – Zimbabwelaisseniorit antavat muovijätteelle uuden elämän | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

”Sitä kutsutaan roskaksi, mutta siitä me saamme elantomme” – Zimbabwelaisseniorit antavat muovijätteelle uuden elämän

76-vuotias Tabhet Gowere ja 81-vuotias Elizabeth Makufa keräävät Hararen lähiössä muoviroskia ja virkkaavat niistä muun muassa mattoja ja sohvatyynyjä. Työ on taloudellisesti kannattavaa mutta myös terapeuttista.

Nainen esittelee käsitöitä.

Tabeth Gowere saa ansioita muoviroskasta, jota hän yhdessä muiden ikäihmisten kanssa kerää ja jalostaa käsityötuotteiksi. Kuva: Jeffrey Moyo / IPS.

(IPS) -- Zimbabwelaiset seniorikansalaiset Tabhet Gowere, 76, ja Elizabeth Makufa, 81, ovat kotoisin Hararen Glenorasta, tiheään asutusta lähiöstä, jossa he ovat tulleet kuuluisiksi muoviroskien kerääjinä.

Naisilla ei ole eläkettä, eikä perhe tue heitä taloudellisesti. Sen sijaan he keräävät muoviroskaa, tekevät niistä tuotteita myyntiin ja ansaitsevat rahaa.

Muovijätteen avulla naiset ovat taloudellisesti itsenäisiä korkeasta iästään huolimatta.

”Aluksi vain huomasimme tuulen kuljettavan muoviroskia ja aloimme kerätä niitä. Tarkoituksemme oli siivota pois ja polttaa ne, mutta sitten ymmärsimme, että voisimme tehdä muovista jotain ja ansaita rahaa. Aloimme virkata muoviroskista erilaisia asioita matoista sohvatyynyihin. Ihmiset pitivät töistämme ja alkoivat tilata tuotteitamme”, Gowere kertoo.

Goweren tavoin Makufa näkee muovijätteessä kimaltavan kullan.

”Sitä kutsutaan roskaksi, mutta siitä me saamme elantomme. Tienaan toisinaan 30 dollaria (28 €) päivässä muovituotteita myymällä, mikä auttaa minua vähintäänkin pysymään hengissä”, Makufa toteaa.

Nuoremmat oppivat vanhemmilta muovijäteyrittäjiltä. Yksi heistä on Michelle Govere, 40.

”Anoppini rouva Govere opetti minut tekemään muovikäsitöitä. Vietämme joka päivä aikaa yhdessä ja sen vuoksi opin taidon häneltä. Se auttaa minua hankkimaan eväät lasteni lounaslaatikoihin koulupäivää varten”, hän kertoo.

Michelle Goveren, anopin ja monen muun toiminnasta toissijaisen hyödyn saa ympäristö.

”Julkiset jätteenkerääjät tulevat tänne vain harvoin tyhjentämään roskiksia. Niinpä me muoviroskia tuotteisiimme käyttämällä puhdistamme myös ympäristöä”, nuorempi Govere selittää.

Tekeminen vähentää huolia

Zimbabwen ympäristökeskuksen Environmental Management Agencyn (EMA) mukaan maassa tuotetaan vuosittain 1,65 miljoonaa tonnia jätettä. Muovin osuus siitä on 18 prosenttia.

Makufa kertoo, ettei heitä alun perin saanut muovijätettä keräämään raha, vaan halu parantaa ympäristöä.

”Emme ryhtyneet keräämään muovijätettä rahapulan vuoksi, vaan jäljittelimme ihmisiä, joiden näimme tekevän niin. Aloimme ensin kerätä muovijätettä ympäristöstämme, ja sitten totesimme, että jos voisimme kerätä muovia, voisimme myös virkata ja myydä siitä tehtyjä tuotteita ja ansaita rahaa.”

Paikallisviranomaiset toivottavat vanhusten muovinvastaisen työn tervetulleeksi, mutta lisäävät, että jokaisella on vastuu ympäristöstä.

”Ympäristöstä huolehtiminen ei ole vain viranomaisten vastuulla. Itse asiassa jokaisen velvollisuus on varmistaa oman elämisensä siisteys. Me kiitämme ihmisiä, jotka ovat alkaneet ymmärtää, että muoviroskasta saa rahaa. Ei kaikkea jätettä pidä heittää pois, on olemassa myös kierrätyksesi kutsumamme asia, ja jotkut tekevät sillä rahaa. Ympäristöstä huolehtiminen on kaikkien velvollisuus, myös tavallisten ihmisen”, Hararen kaupunginvaltuuston tiedottaja Innocent Ruwende selittää.

Help Age Zimbabwe -kansalaisjärjestön johtaja Pricilla Gavi sanoo, että vanhukset ovat tärkeitä muovijätteen vastaisessa taistelussa.

”Ikä ei tee kenestäkään kyvytöntä tukemaan perhettään ja huolehtimaan itsestään. Se ei lopeta vanhusten työtä maansa hyväksi. Tosiasiassa ikä antaa ihmisille mahdollisuuksia hyödyntää aiemmin hankkimiaan taitoja.”

Monille, esimerkiksi Makufalle, muovijätteen kerääminen on taloudellisen hyödyn lisäksi osoittautunut myös terapeuttiseksi.

”Omin käsin muoviroskasta tehtävät tavarat auttavat meitä olemaan stressaamatta ja ajattelematta omia ongelmiamme. Työ pitää meidät kiireisinä ja estää ajattelemasta liikaa ongelmia, joihin emme voi vaikuttaa”, Makufa sanoo.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia