Uutiset

Selvitys: Itäeurooppalaisilla kenkätehtailla maksetaan jopa Kiinaa huonompia palkkoja

Kenkien teettäminen Euroopassa ei ole tae vastuullisesta tuotannosta.
(Kuva: David Amsler / CC BY-NC 2.0)

Kenkien teettäminen Euroopassa ei ole tae työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta tai muuten vastuullisesta tuotannosta, käy ilmi tuoreesta selvityksestä (pdf).

Tutkimuksen mukaan Itä-Euroopan kenkätehtaissa palkat voivat olla jopa pienempiä kuin Aasian halpatuotantomaissa, ja lisäksi länsieurooppalaisiksi merkityt kengät saattaa olla todellisuudessa valmistettu Itä-Euroopassa.

Selvityksen teki eurooppalais- ja aasialaisjärjestöjen yhteinen Change your shoes -hanke, josta Suomessa on mukana Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti). Siinä tarkasteltiin Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Makedonian, Puolan, Romanian ja Slovakian kenkätehtaiden työoloja. Tutkimusta varten haastateltiin 179:ää työntekijää 12 eri tehtaassa. Tehtaat tuottavat kenkiä muun muassa Zaralle, Aralle, Eccolle ja Gaborille.

Kaikissa maissa ero kenkäteollisuuden minimipalkan ja elämiseen riittävän palkan välillä on tutkimuksen mukaan suuri. Albaniassa, Makedoniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Romaniassa palkat ovat jopa pienempiä kuin Kiinassa keskimäärin. Esimerkiksi Albaniassa kenkätyöläisen minimipalkka on noin 140 euroa kuussa. Monilla haastatelluilla oli vaikeuksia ostaa kunnollista ruokaa tai maksaa lääkärikuluja.

Myös työolot ovat vaikeat. Työntekijät valittivat esimerkiksi liian kuumista ja kylmistä lämpötiloista, pölystä ja kemikaalien käyttöön liittyvistä terveysongelmista. Moni ei uskalla valittaa oloista, ja ammattiliittoja ei joko ole tai niihin ei luoteta.

Suomeen tuotiin viime vuonna selvityksen kohteena olleista kuudesta maasta lähes puoli miljoonaa kenkäparia. Eetin mukaan todellinen määrä voi kuitenkin olla suurempi, sillä kenkiä ei aina merkitä oikein. Esimerkiksi italialainen kenkäyritys voi lähettää esileikatun kengän osat ommeltavaksi ja koottavaksi toiseen maahan ja tuoda kengän sitten takaisin Italiaan. Silti kengän alkuperämaaksi saatetaan merkitä Italia.

Selvityksen mukaan vastuu olojen parantamisesta on brändeillä, tuottajamailla sekä EU:lla. Esimerkiksi EU:n pitäisi sen mukaan säätää laki minimipalkkojen vähimmäismäärästä unionin alueella.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyö Itä-Eurooppa Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Vauvan käsi rinnalla
Vanha kohu Nestlén äidinmaidonkorvikkeiden kauppaamisesta nostaa taas päätään uuden tutkimuksen vuoksi.
(Kuva:
pablon
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Nestlélle taas kritiikkiä äidinmaidonkorvikkeista

Kansalaisjärjestöt kritisoivat jälleen Nestlé-yhtiötä äidinmaidonkorvikkeen markkinoimisesta kyseenalaisin perustein. Tuoreen selvityksen mukaan Nestlé käyttää ravitsemustiedettä lähinnä markkinointivälineenä.
Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa.
(Kuva:
bookchen
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Somalimaalaisia naisia
Solidaarisuus tukee muun muassa naisten sukuelinten silpomisen vastaista työtä Somalimaassa. Järjestön ulkoministeriöltä saama rahoitus kasvaa lähivuosina.(Kuva: Jenni Gästgivar / Solidaarisuus)

Kehitysyhteistyörahoitus: Osalle järjestöistä uusia leikkauksia, osalle iso lisärahoitus

Ulkoministeriö ei leikkaa lähivuosina enää järjestöjen ohjelmatukea kokonaisuudessaan, mutta osa yksittäisistä järjestöistä saa kylmää kyytiä tukiuudistuksen seurauksena. Esimerkiksi Frikyrklig Samverkan joutuu ajamaan alas koko ohjelmatoimintansa.
YK:n turvallisuusneuvoston istunto
YK:n turvallisuusneuvosto pui Syyrian tilannetta viime viikolla.(Kuva: Loey Felipe / UN Photo)

Amnesty: Syyrian Itä-Ghoutan pommitukset sotarikos

Syyrian hallitus ja Venäjä ovat viime päivinä pommittaneet siviilejä kiihtyvällä tahdilla. YK:n lastenjärjestö Unicef julkaisi tilanteesta tyhjän lausunnon, koska sillä ei ole enää sanoja kuvailla lasten kärsimystä.
Ihmisjono kuokkia kädessä auringonlaskun aikaan
Joukko naisia palaamassa kotiin pelloilta Dong Bomassa Jonglein osavaltiossa. Kirkon Ulkomaanapu työskentelee Etelä-Sudanissa muun muassa Jongleissa, joka kuuluu maan vähiten kehittyneisiin osavaltioihin.(Kuva: Tatu Blomqvist / Kirkon Ulkomaanapu)

Etelä-Sudanissa ruuan hinta tappaa siinä missä aseetkin

Nälkä lamaannuttaa yhteiskunnan, kun ihmiset ajattelevat vain, mistä he saavat seuraavan ateriansa.