Uutiset

Selvitys: Itäeurooppalaisilla kenkätehtailla maksetaan jopa Kiinaa huonompia palkkoja

Kenkien teettäminen Euroopassa ei ole tae vastuullisesta tuotannosta.
(Kuva: David Amsler / CC BY-NC 2.0)

Kenkien teettäminen Euroopassa ei ole tae työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta tai muuten vastuullisesta tuotannosta, käy ilmi tuoreesta selvityksestä (pdf).

Tutkimuksen mukaan Itä-Euroopan kenkätehtaissa palkat voivat olla jopa pienempiä kuin Aasian halpatuotantomaissa, ja lisäksi länsieurooppalaisiksi merkityt kengät saattaa olla todellisuudessa valmistettu Itä-Euroopassa.

Selvityksen teki eurooppalais- ja aasialaisjärjestöjen yhteinen Change your shoes -hanke, josta Suomessa on mukana Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti). Siinä tarkasteltiin Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Makedonian, Puolan, Romanian ja Slovakian kenkätehtaiden työoloja. Tutkimusta varten haastateltiin 179:ää työntekijää 12 eri tehtaassa. Tehtaat tuottavat kenkiä muun muassa Zaralle, Aralle, Eccolle ja Gaborille.

Kaikissa maissa ero kenkäteollisuuden minimipalkan ja elämiseen riittävän palkan välillä on tutkimuksen mukaan suuri. Albaniassa, Makedoniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Romaniassa palkat ovat jopa pienempiä kuin Kiinassa keskimäärin. Esimerkiksi Albaniassa kenkätyöläisen minimipalkka on noin 140 euroa kuussa. Monilla haastatelluilla oli vaikeuksia ostaa kunnollista ruokaa tai maksaa lääkärikuluja.

Myös työolot ovat vaikeat. Työntekijät valittivat esimerkiksi liian kuumista ja kylmistä lämpötiloista, pölystä ja kemikaalien käyttöön liittyvistä terveysongelmista. Moni ei uskalla valittaa oloista, ja ammattiliittoja ei joko ole tai niihin ei luoteta.

Suomeen tuotiin viime vuonna selvityksen kohteena olleista kuudesta maasta lähes puoli miljoonaa kenkäparia. Eetin mukaan todellinen määrä voi kuitenkin olla suurempi, sillä kenkiä ei aina merkitä oikein. Esimerkiksi italialainen kenkäyritys voi lähettää esileikatun kengän osat ommeltavaksi ja koottavaksi toiseen maahan ja tuoda kengän sitten takaisin Italiaan. Silti kengän alkuperämaaksi saatetaan merkitä Italia.

Selvityksen mukaan vastuu olojen parantamisesta on brändeillä, tuottajamailla sekä EU:lla. Esimerkiksi EU:n pitäisi sen mukaan säätää laki minimipalkkojen vähimmäismäärästä unionin alueella.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyö Itä-Eurooppa Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.