Uutiset

Selvitys: Itäeurooppalaisilla kenkätehtailla maksetaan jopa Kiinaa huonompia palkkoja

Kenkien teettäminen Euroopassa ei ole tae vastuullisesta tuotannosta.
(Kuva: David Amsler / CC BY-NC 2.0)

Kenkien teettäminen Euroopassa ei ole tae työntekijöiden oikeuksien kunnioittamisesta tai muuten vastuullisesta tuotannosta, käy ilmi tuoreesta selvityksestä (pdf).

Tutkimuksen mukaan Itä-Euroopan kenkätehtaissa palkat voivat olla jopa pienempiä kuin Aasian halpatuotantomaissa, ja lisäksi länsieurooppalaisiksi merkityt kengät saattaa olla todellisuudessa valmistettu Itä-Euroopassa.

Selvityksen teki eurooppalais- ja aasialaisjärjestöjen yhteinen Change your shoes -hanke, josta Suomessa on mukana Eettisen kaupan puolesta ry (Eetti). Siinä tarkasteltiin Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Makedonian, Puolan, Romanian ja Slovakian kenkätehtaiden työoloja. Tutkimusta varten haastateltiin 179:ää työntekijää 12 eri tehtaassa. Tehtaat tuottavat kenkiä muun muassa Zaralle, Aralle, Eccolle ja Gaborille.

Kaikissa maissa ero kenkäteollisuuden minimipalkan ja elämiseen riittävän palkan välillä on tutkimuksen mukaan suuri. Albaniassa, Makedoniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa sekä Romaniassa palkat ovat jopa pienempiä kuin Kiinassa keskimäärin. Esimerkiksi Albaniassa kenkätyöläisen minimipalkka on noin 140 euroa kuussa. Monilla haastatelluilla oli vaikeuksia ostaa kunnollista ruokaa tai maksaa lääkärikuluja.

Myös työolot ovat vaikeat. Työntekijät valittivat esimerkiksi liian kuumista ja kylmistä lämpötiloista, pölystä ja kemikaalien käyttöön liittyvistä terveysongelmista. Moni ei uskalla valittaa oloista, ja ammattiliittoja ei joko ole tai niihin ei luoteta.

Suomeen tuotiin viime vuonna selvityksen kohteena olleista kuudesta maasta lähes puoli miljoonaa kenkäparia. Eetin mukaan todellinen määrä voi kuitenkin olla suurempi, sillä kenkiä ei aina merkitä oikein. Esimerkiksi italialainen kenkäyritys voi lähettää esileikatun kengän osat ommeltavaksi ja koottavaksi toiseen maahan ja tuoda kengän sitten takaisin Italiaan. Silti kengän alkuperämaaksi saatetaan merkitä Italia.

Selvityksen mukaan vastuu olojen parantamisesta on brändeillä, tuottajamailla sekä EU:lla. Esimerkiksi EU:n pitäisi sen mukaan säätää laki minimipalkkojen vähimmäismäärästä unionin alueella.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyö Itä-Eurooppa Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Suklaakonvehteja
Eettisiä joulukonvehteja saa yleisesti kaupoista, mutta parannettavaa riittää yhä.
(Kuva:
Philippa Willitts
/
CC BY-NC 2.0
)

Eettisten konvehtien valikoima kasvanut suomalaiskaupoissa – Finnwatchin mukaan kunnianhimoa tarvitaan lisää

Monista suomalaisista kaupoista löytyy nyt konvehteja, joiden sisältämä kaakao on tuotettu vastuullisesti. Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi kuitenkin asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.