Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Selvitys: Intian nahkatehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä

Intian nahkatehtailla käytetään myrkyllisiä kemikaaleja eikä työntekijöille makseta riittävää palkkaa. Nahkaa ja nahasta tehtyjä tuotteita päätyy myös Euroopan markkinoille.
Nahkasandaaleita Intiassa
Nahan parkitsemisprosessi saastuttaa ympäristöä Intiassa. (Kuva: bookchen / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0 )

Intian nahkatehtailta on löydetty vakavia sekä ympäristöön että työntekijöiden oikeuksiin liittyviä ongelmia. Eurooppalaisen järjestöverkoston Change your shoesin joulun alla julkaistun selvityksen (pdf) mukaan tehtaat saastuttavat ympäristöä ja sairastuttavat työntekijöitä.

Intiassa on yhteensä noin 2 000 nahkaparkitsimoa, joissa käsitellään esimerkiksi kengissä ja laukuissa tarvittavaa nahkaa. Nahka-alalla työskentelee 2,5 miljoonaa ihmistä. Parkitsemisessa käytetään paljon vettä sekä kromia, ja kromiparkitsemisprosessista syntyy vuosittain noin 50 miljoonaa kiloa kiinteää jätettä.

Tutkijat vierailivat parkitsimoalueilla Pohjois-Intian Uttar Pradeshin sekä Etelä-Intiassa sijaitsevan Tamil Nadun osavaltioissa ja haastattelivat muun muassa työntekijöitä sekä ottivat joiltakin alueilta maaperä- ja vesinäytteitä.

Osa raportissa haastatelluista työntekijöistä teki jopa 14-tuntisia työpäiviä. He tienasivat noin sata euroa kuussa, vaikka elämiseen riittävä palkka olisi yli kolme kertaa enemmän. He kärsivät nuhakuumeista, lihas- ja nivelkivuista, hengitysteiden ongelmista, silmien ärsytyksestä sekä iho-ongelmista. Kukaan ei ollut saanut kunnon koulutusta koneiden ja vaarallisten kemikaalien käyttöön, raportista selviää.

Maaperästä ja vedestä otetut näytteet puolestaan osoittivat, että parkitsemisessa käytettyä kemikaalia on päästetty luontoon vapaasti ja se on saastuttanut vettä sekä maatalousmaata. Joistakin näytteistä löytyi myös syöpää aiheuttavaa kromi(VI)-yhdistettä, joka EU:ssa on kielletty.

Intian tehtailla valmistetaan nahkatuotteita myös Euroopan markkinoille. Raportin mukaan nahkatuotteita teettävien yritysten tulisikin varmistaa, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan koko ketjussa sekä kertoa, mistä niiden käyttämä nahka tai muut raaka-aineet tulevat.

”Kenkien ja vaatteiden tuotantoketjussa pahimmat ihmisoikeusloukkaukset ovat usein nimenomaan raaka-aineiden tuotannossa. Tämän takia on erityisen huolestuttavaa, että vain erittäin harva suomalaisyritys valvoo raaka-aineiden, kuten nahantuotannon ihmisoikeusvaikutuksia”, toteaa Change your shoes -kampanjassa mukana olevan Eettisen kaupan puolesta ry:n kampanjakoordinaattori Anna Härri järjestön tiedotteessa.

Eetin viime kesäkuussa julkaiseman selvityksen mukaan suomalaiset yritykset eivät kerro juuri mitään esimerkiksi kenkien valmistusolosuhteista ja raaka-aineiden alkuperästä.

Yritysten yhteiskuntavastuu talousyhtiötterveysympäristömaaperäsaastuminen Intia Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Farkut pyykkinarulla
Farkkujen alkuperä on helppo unohtaa, käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta.
(Kuva:
pepperberryfarm
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Tutkimus: Epäeettisiä tuotteita ostetaan, koska kuluttajilla on lyhyt muisti

Kuluttajat unohtavat ikään kuin tahallaan, että heidän ostamansa tuote on tehty lapsityövoimalla tai tuhoaa sademetsää, käy ilmi yhdysvaltalaistutkimuksesta.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Suklaakonvehteja
Eettisiä joulukonvehteja saa yleisesti kaupoista, mutta parannettavaa riittää yhä.
(Kuva:
Philippa Willitts
/
CC BY-NC 2.0
)

Eettisten konvehtien valikoima kasvanut suomalaiskaupoissa – Finnwatchin mukaan kunnianhimoa tarvitaan lisää

Monista suomalaisista kaupoista löytyy nyt konvehteja, joiden sisältämä kaakao on tuotettu vastuullisesti. Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi kuitenkin asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.

Pääuutiset

Punaisen Ristin sairaala ja työntekijöitä Cox's Bazarissa Bangladeshissa
Suomen ja Norjan Punainen Risti pyörittävät telttasairaalaa Cox's Bazarissa Bangladeshissa. Potilaspaikkoja on 60.(Kuva: Emilia Kangasluoma / Suomen Punainen Risti)

Avun tarve kasvaa päivä päivältä Bangladeshin pakolaisleireillä – ”niin potilaat kuin omaisetkin ovat finaalissa”, kertoo suomalainen sairaanhoitaja

Marja Lantta työskentelee muun muassa keisarileikkauksia hoitavassa SPR:n sairaalassa Bangladeshissa, jonne on paennut tuhansia Myanmarin rohingyoja. ”Kuolleisuustilastot tuntuvat masentavilta, mutta hetkittäin näemme terveitäkin vauvoja, ja silloin koko sairaala iloitsee”, Lantta kertoo.
Apina puussa Virungan kansallispuistossa Kongossa
Ihmisen toiminta uhkaa monia maailman suojelualueita. Kuva Virungan kansallispuistosta Kongon demokraattisesta tasavallasta.(Kuva: Joseph King / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Kestämätön metsästys ja virkistystoiminta uhkaavat suojelualueita

Rikkaiden ja köyhien maiden suojelualueita kohtaavat erilaiset uhat, summataan tutkimuksessa.
Unkarin parlamenttitalo
Unkari on ryhtynyt koviin otteisiin siirtolaisuutta vastaan. Kuvassa parlamenttitalo Budapestissä.(Kuva: Frank Schmidt / CC BY 2.0)

Unkari haluaa ryhtyä verottamaan ”laitonta maahanmuuttoa” tukevia järjestöjä

Hallitus ehdottaa myös lähestymiskieltoja ihmisille, jotka ovat mukana laittoman siirtolaisuuden avustamisessa.
Naisia maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongossa
Kongossa on 4,3 miljoonaa maan sisäistä pakolaista. Kuvassa naisia pakolaisleirillä Pohjois-Kivun maakunnassa.(Kuva: Carlos Ngeleka / UN Women / CC BY-NC-ND 2.0)

Epävakaassa Kongossa tarvitaan kipeästi lisää hätäapua – ”jos emme saa rahoitusta, ihmisiä tulee kuolemaan”

Kongon humanitaarinen tilanne on heikentynyt dramaattisesti, varoittavat avustusjärjestöt. Ne ovat julkaisseet maata varten suurimman hätäapuvetoomuksen koskaan.