Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa. (Kuva: mamichan / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

Kenkien valmistusolosuhteista on edelleen vaikea saada tietoa. Suomalaisten kenkävalmistajien tuotantoketjut ovat pääosin piilossa, eikä raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta kerrota julkisesti juuri mitään, käy ilmi tuoreesta selvityksestä (pdf).

Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) selvityksessä tutkittiin, minkä verran Kesko, S-ryhmä, Sievi ja Reima julkistavat tietoja kenkien tuotantoketjusta sekä työstään ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.

Selvityksessä käytiin läpi yritysten verkkosivuja ja kysyttiin näiltä lisätietoja sähköpostitse.

Parhaiten pärjäsivät Kesko ja S-ryhmä, jotka kertoivat verkkosivuillaan käyttämiensä ensimmäisen portaan tehtaiden maat ja nimet. Kengissä käytettyjen materiaalien alkuperästä ei kuitenkaan kerrottu. Kesko ei sähköpostitse antamiensa lisätietojen mukaan tunne koko tuotantoketjuaan, eikä myöskään S-ryhmä antanut kysyttäessä tietoja raaka-aineiden tai materiaalien alkuperästä, järjestö kertoo.

”Vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein tuotantoketjun alkupäässä materiaalien ja raaka-aineiden tuotannossa. Siksi olisi tärkeää, että yritykset tuntisivat ja kertoisivat avoimesti kaikki toimijat tuotantoketjunsa varrella”, sanoo Eetin kampanjakoordinaattori Anna Härri tiedotteessa.

Myöskään Suomessa kenkiä valmistava Sievi ei kerro materiaalinsa alkuperästä. Reiman kenkien tuotannosta oli saatavilla vielä vähemmän tietoa, mutta selvityksen teon aikana yritys julkaisi kenkien tuotantomaat verkkosivuillaan. Yksityiskohtaisempia tietoja tehtaista ei anneta liikesalaisuuteen vedoten.

Kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina kritisoineet paljon Eurooppaan tulevien kenkien tuotanto-olosuhteita. Esimerkiksi intialaisilla kenkätehtailla tiedetään olevan huonot työolosuhteet, ja usein nahan parkitsemisessa käytetty kromi voi olla työntekijöille hengenvaarallista. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan eurooppalaiset kenkäyritykset eivät riittävästi huomioikaan ihmisoikeuksien kunnioittamista tuotantoketjussaan.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyökansalaisyhteiskunta Suomi Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.