Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa. (Kuva: mamichan / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

Kenkien valmistusolosuhteista on edelleen vaikea saada tietoa. Suomalaisten kenkävalmistajien tuotantoketjut ovat pääosin piilossa, eikä raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta kerrota julkisesti juuri mitään, käy ilmi tuoreesta selvityksestä (pdf).

Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) selvityksessä tutkittiin, minkä verran Kesko, S-ryhmä, Sievi ja Reima julkistavat tietoja kenkien tuotantoketjusta sekä työstään ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi.

Selvityksessä käytiin läpi yritysten verkkosivuja ja kysyttiin näiltä lisätietoja sähköpostitse.

Parhaiten pärjäsivät Kesko ja S-ryhmä, jotka kertoivat verkkosivuillaan käyttämiensä ensimmäisen portaan tehtaiden maat ja nimet. Kengissä käytettyjen materiaalien alkuperästä ei kuitenkaan kerrottu. Kesko ei sähköpostitse antamiensa lisätietojen mukaan tunne koko tuotantoketjuaan, eikä myöskään S-ryhmä antanut kysyttäessä tietoja raaka-aineiden tai materiaalien alkuperästä, järjestö kertoo.

”Vakavimmat ihmisoikeusloukkaukset tapahtuvat usein tuotantoketjun alkupäässä materiaalien ja raaka-aineiden tuotannossa. Siksi olisi tärkeää, että yritykset tuntisivat ja kertoisivat avoimesti kaikki toimijat tuotantoketjunsa varrella”, sanoo Eetin kampanjakoordinaattori Anna Härri tiedotteessa.

Myöskään Suomessa kenkiä valmistava Sievi ei kerro materiaalinsa alkuperästä. Reiman kenkien tuotannosta oli saatavilla vielä vähemmän tietoa, mutta selvityksen teon aikana yritys julkaisi kenkien tuotantomaat verkkosivuillaan. Yksityiskohtaisempia tietoja tehtaista ei anneta liikesalaisuuteen vedoten.

Kansalaisjärjestöt ovat viime vuosina kritisoineet paljon Eurooppaan tulevien kenkien tuotanto-olosuhteita. Esimerkiksi intialaisilla kenkätehtailla tiedetään olevan huonot työolosuhteet, ja usein nahan parkitsemisessa käytetty kromi voi olla työntekijöille hengenvaarallista. Viime vuonna tehdyn selvityksen mukaan eurooppalaiset kenkäyritykset eivät riittävästi huomioikaan ihmisoikeuksien kunnioittamista tuotantoketjussaan.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyökansalaisyhteiskunta Suomi Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa.
(Kuva:
Asian Development Bank
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Suklaakonvehteja
Eettisiä joulukonvehteja saa yleisesti kaupoista, mutta parannettavaa riittää yhä.
(Kuva:
Philippa Willitts
/
CC BY-NC 2.0
)

Eettisten konvehtien valikoima kasvanut suomalaiskaupoissa – Finnwatchin mukaan kunnianhimoa tarvitaan lisää

Monista suomalaisista kaupoista löytyy nyt konvehteja, joiden sisältämä kaakao on tuotettu vastuullisesti. Finnwatchin mukaan yritysten pitäisi kuitenkin asettaa tavoitteekseen elämiseen riittävän toimeentulon takaaminen kaakaonviljelijöille.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan yhtiön pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Lääkepurkki ja tabletteja
Kalliiden patentoitujen lääkkeiden sijaan kehitysmaissa joudutaan usein turvautumaan halpoihin kopioihin, joiden sisältämistä lääkeaineista ja niiden pitoisuuksista ei ole varmuutta.(Kuva: Kristin Palitza / IPS)

Bakteerit kamppailevat yhä sitkeämmin lääkkeitä vastaan – ”lyhyesti sanottuna lääkkeet eivät tehoa”

Tulevaisuudessa monet ”menneisyyden taudit”, kuten tuberkuloosi ja kolera, voivat käydä yhtä vaarallisiksi kuin aiemmin, sillä tauteja on nykyisin yhä vaikeampi nujertaa antibioottien avulla.
Naisia tekemässä vaatteita Bangladeshissa
Vaateteollisuus on tärkeä työllistäjä Bangladeshissa. (Kuva: Asian Development Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Boikotillako vaatefirmat vastuuseen?

Monen vastuullisen kuluttajan mielessä on saattanut käydä ajatus Bangladeshissa tuotettujen vaatteiden jättämisestä kaupan hyllylle maan surkeiden työolojen takia. Suomessa vierailleet paikalliset ihmisoikeusasiantuntijat ovat toista mieltä.
Kädet yhdessä
Radi-Aid-palkinnolla halutaan vähentää avustuskampanjoiden stereotypioita.(Kuva: Paul Taylor / CC BY-ND 2.0)

Parhaat ja pahimmat hyväntekeväisyysvideot valittu – ”tämä on kirjaimellisesti köyhyysturismia”

Norjalaisjärjestö palkitsi brittilaulaja Ed Sheeranin tähdittämän videon huonoimman hyväntekeväisyysvideon palkinnolla. Myös muut julkkisvideot saavat kritiikkiä, mutta järjestöjen mukaan niillä myös kerätään paljon rahaa.