Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Reilun kaupan vaatteet tulossa markkinoille – uusi standardi herättää myös kritiikkiä

Kolme saksalaista vaatebrändiä on ottamassa käyttöön uutta reilujen vaatteiden standardia. Clean Clothes -kampanja kuitenkin kritisoi konseptia.
(Kuva: Quinn Dombrowski / CC BY-SA 2.0)

Eettisistä tuotanto-olosuhteista kertova Reilun kaupan merkki on laajenemassa myös tekstiileihin. Tänä vuonna lanseerattu uusi sertifikaatti takaa, että sen saaneen vaatteen tai muun tekstiilin tuotanto on tapahtunut eettisesti aina puuvillansiemenen istuttajasta ompelijaan asti.

Aiemmin markkinoilla on ollut vain reilusta puuvillasta valmistettuja tekstiilejä, mikä ei ole kuitenkaan taannut lopputuotteen valmistusolosuhteiden eettisyyttä.

Kolme saksalaista vaatevalmistajaa, 3Freunde, Shirt for Life ja Melawear, on jo ilmoittanut ottavansa sertifikaatin käyttöön.

"Reilun kaupan kriteereihin mukaan lähteminen tarjoaa meille käytännön työkalun tarttua tuotanto-olosuhteiden parantamiseen, mikä on meille todella tärkeää. Tavoitteemme on myös tehdä muutos siinä, että kuluttajat tiedostavat tuotteiden alkuperän", sanoi Shirt for Lifen toimitusjohtaja Ulrich Hofmann Suomen Reilu kauppa ry:n sivuilla kesäkuussa.

Uusi aloite on herättänyt innostuksen lisäksi myös kritiikkiä. Vaatealan vastuullisuuden puolesta kampanjoivan eurooppalaisjärjestöjen yhteenliittymän Clean Clothesin mukaan sertifikaatti ehtoineen ei hyödytä riittävästi vaatetyöläisiä eikä ole muutenkaan paras tapa lisätä alan vastuullisuutta. Kampanja pitää harhaanjohtavana sitä, että vaikka ehtoihin kuuluu elämiseen riittävän palkan maksaminen, siirtymäaika on kuusi vuotta.

Suomessa kampanjaa edustavan Eettisen kaupan puolesta ry:n mukaan parhaassa tapauksessa sertifikaatit voivat nosta työntekijöitä köyhyydestä ja toimia esimerkkeinä parannusaskeleista sekä lisätä kansalaispainetta. Sen mukaan sertifikaatit yleisesti kuitenkin siirtävät vastuuta liikaa kuluttajille.

Reilun kaupan tekstiilisertifikaatin julkaissut Fairtrade International on vastannut kritiikkiin muistuttamalla, että siihen kuuluu myös yhtiöiden koulutusta sekä suositusten antamista brändeille. Tekstiilisertifikaatti on myös ensimmäinen, joka ylipäätään asettaa aikatavoitteen elämiseen riittävän palkan maksamiselle, se muistuttaa.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyökauppakuluttaminen Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä.
(Kuva:
Asim Hafeez
/
WWF UK
)

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.