Uutiset

Naiset paiskivat töitä Argentiinan maaseudulla – apulaisen rooli ärsyttää

"Yleisen käsityksen mukaan naiset eivät työskentele tilalla, vaan 'auttelevat' miestään, isäänsä tai veljeään, vaikka teemme yhtä paljon kuin he ja vielä kotiaskareet päälle", toteaa Limbania Limanche.
Argentiinalainen Olga Campos viljelee kälynsä Limbania Limachen kanssa kolmen hehtaarin vuokrapeltoja El Paton alueella. Jhonny on yksi Camposin viidestä lapsenlapsesta. (Kuva: Guido Ignacio Fontán / IPS)

Olga Campos, 40, ei päässyt aikanaan kouluun, mutta hän piti huolen seitsemän lapsensa koulutuksesta. Se vaati kovia ponnistuksia pientä tilaa hoitavalta yksinhuoltajalta.

"Itse olen juuri aloittanut koulun, mitä en uskonut tapahtuvan koskaan", kertoo Campos, joka asuu 7 000 asukkaan El Patossa vajaan 50 kilometrin päässä Argentiinan pääkaupungista Buenos Airesista. Hänellä on jo viisi lastenlasta.

"Mieheni lähdön jälkeen raadoin aamusta iltaan kuumassa, kylmässä tai sateessa. Maatilan ja siivoustöiden ansiosta onnistuin kouluttamaan lapset", Campos sanoo. Hän viljelee kolmen hehtaarin vuokrapeltoja kälynsä Limbania Limachen kanssa.

"Yleisen käsityksen mukaan naiset eivät työskentele tilalla, vaan 'auttelevat' miestään, isäänsä tai veljeään, vaikka teemme yhtä paljon kuin he ja vielä kotiaskareet päälle", tuhahtaa Limanche, jonka puoliso viljelee toista maapalaa.

Miehistä politiikkaa

YK:n ruokajärjestön FAOn mukaan maaseudun naiset muodostavat neljäsosan maapallon väestöstä, tuottavat yli puolet elintarvikkeista ja kärsivät niin taloudellisesta, sosiaalisesta kuin sukupuolisestakin syrjinnästä.

Määritelmä pätee Argentiinaan ja Latinalaiseen Amerikkaan ylipäätään.

"Naiset ovat miehiä heikommassa asemassa maanomistuksen, lainansaannin ja tukien suhteen. Maatalouspolitiikan linjaavat yleensä miehet miehiä varten, ja naiset jäävät sivuosaan", tasa-arvoasioista FAOn Argentiinan-toimistossa vastaava Cecilia Jobe sanoo.

"Meitä kuristaa maanvuokra. Kyntöjä varten joudumme vuokraamaan traktorin, joka tulee myös kalliiksi. Haluaisimme ostaa pellot omiksemme", Campos kertoo.

Limanchen mukaan laina on kuitenkin kiven takana. "Hakija väsytetään kaiken maailman koukeroilla."

Näkymättömät naiset

"Maaseudun nainen on tehty täysin näkymättömäksi. Vaikeudet, joita naiset kokevat kaupungeissa, moninkertaistuvat maalla, missä naiset työskentelevät usein ilman palkkaa", Jobe tiivistää.

Mahdolliset tulonsa maaseudun naiset käyttävät pääasiassa ruokaan ja lastensa tarpeisiin, lisää perheviljelmien asioita maatalousministeriössä hoitava Patricio Quinos.

Hän muistuttaa FAOn selvityksestä, jonka mukaan lapsen henkiinjäämismahdollisuudet paranevat 20 prosenttia, jos perheen raha-asioita hoitaa äiti.

FAO arvioi niin ikään, että jos maaseudun naisilla kautta maailman olisi samat oikeudet kuin miehillä, se lisäisi ruuan tuotantoa 20–30 prosenttia ja pelastaisi 150 miljoonaa ihmistä nälältä.

Artikkeli on osa maailma.netin vuosina 2015–2016 toteutettavaa Pitkäsoittoa kehityspolitiikasta -juttusarjaa. Hanke on rahoitettu ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuella.

Maatalous ja kehitysmaat gendermaanomistusmaataloustyö Argentiina Suomen IPS

Lue myös

Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.
(Kuva:
Friday Phiri
/
IPS
)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Kuivunutta maata Sri Lankassa
Ankarin kuivuus 40 vuoteen on saanut Sri Lankan näyttämään paikoin kuun maisemalta.
(Kuva:
Amantha Perera
/
IPS
)

Pahin kuivuus 40 vuoteen on ajanut Sri Lankan viljelijät ahtaalle

Viime vuoden ennätysmäisen kuivuuden vuoksi muun muassa pienviljelijä Newton Gunathileka joutuu nyt elättämään itsensä satunnaistöillä kaupungissa.
Pelto Argentiinassa
Maataloustuotteet ovat keskeinen osa Argentiinan vientikauppaa. Soijapapuja viljellään jo enemmän kuin vehnää tai maissia.
(Kuva:
Patrick Burnett
/
IPS
)

Argentiinan soijapääkaupunki purkamassa glyfosaattikiellon

Rosarion kaupungissa kiellettiin kasvimyrkky glyfosaatin käyttö, mutta soijantuottajat saivat käännettyä valtuutettujen pään.

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.