Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kuivuus ajaa paperittomaksi siirtolaiseksi Keski-Amerikassa

Tuoreen selvityksen mukaan köyhyyden ja työttömyyden lisäksi myös äärimmäiset sääilmiöt Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttoliikettä.
Maanviljelijöitä pellolla Guatemalassa
Maatalouden heikko tuottavuus kiihdyttää siirtolaisuutta Keski-Amerikassa. Kuvassa viljelijöitä istuttamassa Guatemalassa. (Kuva: Maria Fleischmann / World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0 )

El Salvadorin, Guatemalan ja Hondurasin pitkittyneet kuivuuskaudet selittävät osaltaan Yhdysvaltoihin suuntautuvaa paperitonta siirtolaisuutta, käy ilmi kehityspankkien ja YK-järjestöjen tuoreesta tutkimuksesta (pdf).

Monet Keski-Amerikan valtiot ovat kärsineet viime vuosina kuivuuskausista etenkin vuosina 2015 ja 2016 vahvistuneen El Niño -sääilmiön aikana. Samaan aikaan Yhdysvaltoihin suuntautuva siirtolaisuus on kasvanut.

Tutkimukseen haastateltiin yhteisöjä, jotka sijaitsevat niin sanotulla kuivalla käytävällä, kuivuudesta usein kärsivällä alueella El Salvadorissa, Guatemalassa ja Hondurasissa.

Köyhyys ja työttömyys olivat yhteisöjen mukaan yleisimpiä syitä lähteä siirtolaiseksi, toiseksi yleisin taas oli maatalouden huono tuottavuus ja satomenetykset.

Haastatelluista perheistä lähes puolet kertoi kärsivänsä ruokapulasta ja noin 72 prosenttia kertoi turvautuneensa hätätoimenpiteisiin, kuten maan, eläinten tai työkalujen myymiseen. 78 prosenttia kertoi saavansa rahalähetyksiä ulkomailta.

”Siirtolaisuus on sopeutumisstrategia ilmasto-olosuhteisiin ja ruokapulaan, ja odotamme sen jatkuvan. Äärimmäiset sääilmiöt, kuten syklonit, hurrikaanit, tsunamit ja tornadot, johtavat usein ihmisten pakenemiseen ja saavat näin otsikoita mediassa, mutta asteittaiset ja hitaasti tapahtuvat muutokset vaikuttavat ehkä enemmän ihmisten liikkumiseen tulevaisuudessa”, toteaa kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n Washingtonin päällikkö Luca Dall'Oglio tiedotteessa.

Tutkimuksen mukaan yleensä siirtolaiseksi lähtevät ovat nuoria miehiä, mutta myös yhä nuoremmat ja haavoittuvammassa asemassa olevat, jopa lapset, valitsevat siirtolaisuuden.

Aina siirtolaiseksi lähteminen ei kannata. Tutkimuksen mukaan perheet saattavat joutua maksamaan siirtolaiseksi lähteneen perheenjäsenen velkoja, mikä pahentaa perheiden toimeentulovaikeuksia entisestään.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus maatalousruokasiirtolaisuus El SalvadorGuatemalaHonduras

Lue myös

Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Kolme naista ja pieni poika kävelevät Aleppon raunioiden keskellä.
Eniten syyrialaisia on tänä vuonna palannut Aleppon kaupunkiin ja maakuntaan, vaikka sodan tuhot ovat alueella suuria. Kuva elokuulta 2014 kapinallisten hallussa olleelta alueelta Alepposta.
(Kuva:
Shelly Kittleson
/
IPS
)

Joka kymmenes Syyriassa paenneista palasi kotiin

Moni palaa suojellakseen omaisuuttaan ja uskoo, että taloudellinen tilanne on kotimaassa parantunut. Kotiinpalaajia on edelleen vähemmän kuin niitä, jotka joutuvat pakenemaan.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.