Köyhät unohtuvat Indonesian vaaleissa

Indonesian 171 miljoonaa äänioikeutettua saavat 9. huhtikuuta äänestää parlamenttivaaleissa. Samalla he vaikuttavat heinäkuun presidentinvaalien ehdokasasetteluun. Valinnat eivät ole helppoja.

"Kaikki puolueet ja presidenttiehdokkaat sanovat samaa. He kantavat huolta köyhistä, mutta ketä kannattaa uskoa?" Lagadarin kylässä Länsi-Jaavalla asuva Zulkifli Saman ihmettelee.

Monen valinta saattaa lopulta kohdistua julkkikseen, joka tekee vaikutuksen ulkonäöllään tai hauskoilla jutuillaan.

Nykyisen presidentin Susilo Bambang Yudhoyonon haastajaksi pyrkii muun muassa näyttelijä ja filmituottaja Deddy Mizwar. Parlamenttipaikoista kisaa liuta laulajia, koomikoita ja tv-sarjojen tähtiä.

Julkkisehdokkaat ilmestyivät kuvaan heti Suharton diktatuurin päätyttyä 1998.

Värikkäiden ja hauskojen vaalikampanjoiden taustalla on kuitenkin tukku totisia ongelmia aina raskaasta ulkomaanvelasta heikkoon ulkopolitiikkaan ja finanssikriisin kärjistämään talousahdinkoon.

"Äänestäjät tietävät sisimmässään, millaisen johtajan he tarvitsevat. Sellaisen, joka pystyy ratkomaan ruokaan, koulutukseen ja terveydenhoitoon liittyviä arjen ongelmia", Indonesian tiedeinstituutin politiikantutkija Lili Romli sanoo.

"Valitettavasti äänestäjät eivät aina ajattele itsenäisesti. Heidät on helppo lumota rahalla, ruoalla ja muilla houkutuksilla", hän jatkaa.

Talous on kipupiste

Parlamenttivaaleissa on liki 12 000 ehdokasta. Tulos ratkaisee myös sen, mitkä puolueet saavat asettaa ehdokkaita heinäkuun 8. päivän presidentinvaaleihin.

Kyselyjen mukaan Demokraattisen puolueen Yudhoyonon jatkamista presidenttinä kannattaa 43 prosenttia. Kakkosena on hänen edeltäjänsä Demokraattisen taistelupuolueen Megawati Sukarnoputri 41 prosentin kannatuksella.

Kansan tietoinen mandaatti -puolue tarjoaa maan johtoon eläkkeellä olevaa kenraali Wirantoa ja Suur-Indonesia-liike Prabowo Subiantoa.

Suharton ajan valtapuolue Golkar harkitsee ehdokkaakseen nykyistä varapresidenttiä Jusuf Kallaa tai Sultan Hamengkubuwonoa.

Köyhille annettujen vaalilupausten pitäminen on vaikeaa kansainvälisen talouden paineessa, tutkija Lili muistuttaa.

Aiempi hallitus joutui esimerkiksi lopettamaan peruselintarvikkeiden ja polttoaineen tukiaiset Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Maailmanpankin vaatimuksesta, hän sanoo.

Indonesia tähtäsi maailman kärkeen palmuöljyn viejänä, mutta kansainväliset hintavaihtelut romuttivat haaveen.

Kahden viime vuoden aikana metsää raivattiin öljypalmuille yli miljoona hehtaaria, tilastot kertovat.

Tonni jalostamatonta palmuöljyä tuotti vuonna 2007 noin 665 euroa, mutta elokuussa 2008 enää alle puolet siitä.

Ruoan jyrkkä hinnannousu viime vuonna pakotti Indonesian hallituksen leikkaamaan polttoaineen tukiaisia ja siirtämään tukea elintarvikkeisiin. Rahaa paloi liki seitsemän miljardia euroa.

Econit-taloustutkimuslaitoksen puheenjohtaja Rizal Ramli toivoo Indonesialle johtajaa, joka vahvistaisi kotimaisia yrityksiä vaikka protektionistisin keinoin.

Lilin mukaan kansainvälisten talousmahtien painostus takaa sen, että radikaalit johtajat eivät pysy kauan vallassa Indonesiassa.