Koko maailma sotii amerikkalaisin asein | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Koko maailma sotii amerikkalaisin asein

Yhdysvallat on edelleen maailman ylivoimaisesti
suurin asekauppias. Vuonna 2007 se myi aseita ulkomaille 23 miljardilla
dollarilla, mutta vuonna 2008 jo 32 miljardilla, New America Foundation
raportoi.

Yhdysvallat on edelleen maailman ylivoimaisesti suurin asekauppias. Vuonna 2007 se myi aseita ulkomaille 23 miljardilla dollarilla, mutta vuonna 2008 jo 32 miljardilla, New America Foundation raportoi.

Yhdysvallat solmi vuosina 2000-2007 yli tuplasti enemmän asekauppoja (124 000) kuin pahin kilpailijansa Venäjä (54 000).

Vuosina 2006-2007 Yhdysvaltain suurin aseostaja oli levoton Pakistan (3,5 miljardia dollaria). Seuraavat miljardiluokan asiakkaat olivat Saudi-Arabia, Israel ja Irak.

Tuore raportti muistuttaa, että myydyillä tappovälineillä on kosolti kielteisiä vaikutuksia aina vihamielisyyksien laajenemisesta ihmisoikeusloukkauksiin.

 

Uudesta presidentistä uusi suunta?

”Asekaupat voivat toimia Yhdysvaltain hallituksen 'hyväksymisleimana' valtioille, joiden toiminta ei ole hyväksyttävää, siitä puhumattakaan, että aseita käytetään sisäisen sorron ja naapurien kanssa käytävien sotien välineinä”, raportti muistuttaa.

Yhdysvaltain lähestyvä vallanvaihdos voisi tuoda muutoksen. ”Meillä on jälleen tilaisuus arvioida uudelleen rooliamme”, sanoo William Hartung, joka laati asekaupparaportin yhdessä Frida Barriganin kanssa.

Hänen mukaansa edellinen käänne tapahtui presidentti George W. Bushin kaudella, kun asekauppa alistettiin maailmanlaajuiselle sodalle terrorismia vastaan. Liittolaisiksi luetuille maille alettiin myydä auliisti aseita ja antaa jopa avustusta niiden ostoon.

Asekaupan kasvu on raportin mukaan paisuttanut myös sen riskejä, varsinkin väkivallan repimissä kehitysmaissa, joihin USA myy miljardien arvosta aseita. ”Yhdysvaltain aseilla ja sotilaskoulutuksella oli osuutta 20:ssa kaikkiaan 27 isommasta sodasta maailmassa 2007”, raportti kertoo.

Hartungin mukaan riskejä kasvattaa se, että asekauppa on ”verrattain sääntelemätöntä”. Hän pitää kemiallisia ja biologisia aseita koskevia rajoituksia tekopyhinä, kun pienaseet ovat sääntelyn ulkopuolella.

Päivittäisissä konflikteissa käytetään perinteisiä aseita, jotka leviävät nopeasti pienuutensa ja halpuutensa ansiota, hän muistuttaa.

 

Asekaupoilla tehdään politiikkaa

Raportin mukaan asemyynti toimii myös politiikan välineenä. Sen avulla voidaan varmistaa edullisia öljy- ja muita sopimuksia tai turvata ostajamaiden tuki Yhdysvaltain politiikalle YK:ssa ja muissa kansainvälisissä järjestöissä.

”Jokaisella sopimuksella on oma logiikkansa, josta ihmisoikeudet on työnnetty sivuun”, Hartung sanoo.

Yhdysvaltain 25 suurimmasta aseostajasta 13 on hänen mukaansa ”epädemokraattisia hallituksia ja/tai ihmisoikeuksien loukkaajia”.

Yhdysvaltain laki kuitenkin kieltää aseiden myynnin maille, joissa ”ihmisoikeuksien loukkaaminen on laajaa ja jatkuvaa”, sekä niille, jotka käyttävät amerikkalaisia aseita hyökkääviin tarkoituksiin.

Rajoitusten ohi ajavat liian usein lyhyen aikavälin strategiset, poliittiset ja taloudelliset tavoitteet, raportti valittaa.

Se suosittelee Barack Obaman hallitukselle suunnanmuutosta, joka edellyttäisi asekaupan ohjeistuksen uusimista ensimmäisen puolen vuoden aikana.

Raportin mukaan johtava rooli ulkomaista apua koskevissa asioissa tulisi palauttaa USA:n puolustusministeriöltä ulkoministeriölle.

Lisäksi Yhdysvaltain pitäisi hyväksyä ja ratifioida keskeiset kansainväliset aloitteet, jotka sääntelevät aseiden käyttöä ja kauppaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia