Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kenia uhkaa sulkea pakolaisleirinsä, sadat tuhannet vaarassa

Päätös tarkoittaisi toteutuessaan myös maailman suurimman pakolaisleirin Dadaabin sulkemista.
(Kuva: European Union/ECHO/Anouk Delafortrie / CC BY-ND 2.0)

Kenian hallitus on ilmoittanut aikovansa sulkea pakolaisleirinsä, joilla elää yhteensä yli 600 000 ihmistä. Syynä on maan hallituksen viime perjantaina antaman lausunnon mukaan pakolaisten taloudelle, ympäristölle ja turvallisuudelle asettama taakka.

"Näissä olosuhteissa hallitus on harkinnut kansallista turvallisuutta ja päättänyt, että pakolaisten isännöinti on tullut päätökseensä", sisäministeriön edustaja Karanja Kibichon allekirjoittamassa lausunnossa todetaan.

Päätös tarkoittaisi Kenian suurimpien leirien, Kakuman ja Dadaabin, sulkemista. Dadaabia pidetään maailman suurimpana pakolaisleirinä. Vaikutukset osuisivat etenkin somalialaisiin, joita on Kenian pakolaisista yli 70 prosenttia. Dadaabissa heitä on lähes 330 000.

Hallituksen lausunnossa ei kerrota, milloin leirit suljetaan, mutta sen mukaan maan pakolaisvirasto on jo hajotettu, ja Kakuma ja Dadaab suljetaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa.

Kenia on uhannut sulkea Dadaabin aiemminkin, sillä se syyttää heikentyneestä turvallisuustilanteestaan somalipakolaisia. Somalian ääriliike al-Shabaab aloitti iskut maahan sen jälkeen, kun Kenia lähti mukaan al-Shabaabin vastaiseen taisteluun vuonna 2011. Vuonna 2013 al-Shabaab teki verisen terrori-iskun Nairobin Westgaten ostoskeskukseen, ja viime vuonna ryhmä hyökkäsi Garissan yliopistokaupunkiin.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Kenian päätöstä. Amnesty Internationalin mukaan tuhannet ihmiset saattavat joutua palaamaan Somaliaan alueille, joilla eläminen on yhä hengenvaarallista. Tämä rikkoisi kansainvälistä lakia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch puolestaan muistutti, ettei todisteita somalipakolaisten yhteyksistä terrorismiin edes ole.

Kenian hallituksen lausunnossa myönnetään, että päätöksellä on haitallisia vaikutuksia pakolaisiin. Sen mukaan kansainvälisen yhteisön on otettava kollektiivinen vastuu tilanteesta. Amnesty kuitenkin muistuttaa, etteivät pakkopalautukset konfliktialueille ole vaihtoehto.

"On totta, että sijoittaminen kolmansiin maihin on ollut hidasta. Mutta Kenian itsensä pitäisi harkita pysyviä ratkaisuja, jotta pakolaiset saataisiin integroitua. Osa heistä on ollut Keniassa sukupolvia", järjestön Itä-Afrikan johtaja Muthoni Wanyeki sanoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusturvallisuus Kenia Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Lue myös

Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.
Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.