Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kenia uhkaa sulkea pakolaisleirinsä, sadat tuhannet vaarassa

Päätös tarkoittaisi toteutuessaan myös maailman suurimman pakolaisleirin Dadaabin sulkemista.
(Kuva: European Union/ECHO/Anouk Delafortrie / CC BY-ND 2.0)

Kenian hallitus on ilmoittanut aikovansa sulkea pakolaisleirinsä, joilla elää yhteensä yli 600 000 ihmistä. Syynä on maan hallituksen viime perjantaina antaman lausunnon mukaan pakolaisten taloudelle, ympäristölle ja turvallisuudelle asettama taakka.

"Näissä olosuhteissa hallitus on harkinnut kansallista turvallisuutta ja päättänyt, että pakolaisten isännöinti on tullut päätökseensä", sisäministeriön edustaja Karanja Kibichon allekirjoittamassa lausunnossa todetaan.

Päätös tarkoittaisi Kenian suurimpien leirien, Kakuman ja Dadaabin, sulkemista. Dadaabia pidetään maailman suurimpana pakolaisleirinä. Vaikutukset osuisivat etenkin somalialaisiin, joita on Kenian pakolaisista yli 70 prosenttia. Dadaabissa heitä on lähes 330 000.

Hallituksen lausunnossa ei kerrota, milloin leirit suljetaan, mutta sen mukaan maan pakolaisvirasto on jo hajotettu, ja Kakuma ja Dadaab suljetaan mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa.

Kenia on uhannut sulkea Dadaabin aiemminkin, sillä se syyttää heikentyneestä turvallisuustilanteestaan somalipakolaisia. Somalian ääriliike al-Shabaab aloitti iskut maahan sen jälkeen, kun Kenia lähti mukaan al-Shabaabin vastaiseen taisteluun vuonna 2011. Vuonna 2013 al-Shabaab teki verisen terrori-iskun Nairobin Westgaten ostoskeskukseen, ja viime vuonna ryhmä hyökkäsi Garissan yliopistokaupunkiin.

Ihmisoikeusjärjestöt ovat kritisoineet Kenian päätöstä. Amnesty Internationalin mukaan tuhannet ihmiset saattavat joutua palaamaan Somaliaan alueille, joilla eläminen on yhä hengenvaarallista. Tämä rikkoisi kansainvälistä lakia. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch puolestaan muistutti, ettei todisteita somalipakolaisten yhteyksistä terrorismiin edes ole.

Kenian hallituksen lausunnossa myönnetään, että päätöksellä on haitallisia vaikutuksia pakolaisiin. Sen mukaan kansainvälisen yhteisön on otettava kollektiivinen vastuu tilanteesta. Amnesty kuitenkin muistuttaa, etteivät pakkopalautukset konfliktialueille ole vaihtoehto.

"On totta, että sijoittaminen kolmansiin maihin on ollut hidasta. Mutta Kenian itsensä pitäisi harkita pysyviä ratkaisuja, jotta pakolaiset saataisiin integroitua. Osa heistä on ollut Keniassa sukupolvia", järjestön Itä-Afrikan johtaja Muthoni Wanyeki sanoo.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuusturvallisuus Kenia Amnesty InternationalHuman Rights Watch

Lue myös

Kreikkaan saapuneita siirtolaisia vuonna 2015
Pakolaistilannetta ei ratkaista rajoja sulkemalla, vaan yhteistyöllä ja vastuunjaolla, kirjoittaa Ida Schauman.
(Kuva:
Christopher Jahn
/
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Vuosi New Yorkin julkilausumasta: Maailman pakolaiset tarvitsevat tekoja

New Yorkin julkilausuman tarkoituksena oli löytää inhimillinen ratkaisu pakolaistilanteeseen. Nyt, vuotta myöhemmin, julkilausuman tavoitteet eivät näy käytännössä, kirjoittaa Pakolaisavun asiantuntija Ida Schauman.
Mielenosoitus siepattujen nigerialaisten koulutyttöjen puolesta
Chibokin koulutyttöjen puolesta vedottiin vuonna 2014 ympäri maailman. Kuva New York Citystä.
(Kuva:
Michael Fleshman
/
CC BY-NC 2.0
)

YK:n pakolaispalkinto Nigerian koulutyttöjen auttajalle

UNHCR palkitsee 150 000 dollarin arvoisella palkinnolla Zannah Mustaphan, joka on perustanut koulun Nigerian orvoille ja auttanut vapauttamaan Boko Haram -ääriliikkeen vankina olleita tyttöjä.
Maanviljelijöitä pellolla Guatemalassa
Maatalouden heikko tuottavuus kiihdyttää siirtolaisuutta Keski-Amerikassa. Kuvassa viljelijöitä istuttamassa Guatemalassa.
(Kuva:
Maria Fleischmann
/
World Bank Photo Collection
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kuivuus ajaa paperittomaksi siirtolaiseksi Keski-Amerikassa

Tuoreen selvityksen mukaan köyhyyden ja työttömyyden lisäksi myös äärimmäiset sääilmiöt Keski-Amerikasta Yhdysvaltoihin suuntautuvaa muuttoliikettä.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.