Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Kansainväliset pakolaiset keräävät maailman huomion, mutta sisäinen pakolaisuus on yleisempää

Maan sisäisiä pakolaisia on kaksi kertaa enemmän kuin maiden rajojen yli pakenevia. Tuoreessa raportissa vaaditaan heidän nostamistaan globaalille agendalle.
Umba Kangabuka, maan sisäinen pakolainen Kongon demokraattisessa tasavallassa.
Umba Kangabuka elää maan sisäisten pakolaisten leirillä Kongon Kalemien kaupungin lähellä. (Kuva: Francois-Xavier MYBE / MONUSCO Photos / CC BY-SA 2.0 )

Konfliktit, väkivalta ja erilaiset luonnonkatastrofit ajoivat viime vuonna kodeistaan 31,1 miljoonaa ihmistä kotimaansa sisällä, eli noin yksi sekunnissa, selviää Norjan pakolaisneuvoston ja siihen kuuluvan sisäisen pakolaisen seurantakeskuksen IDMC:n tuoreesta raportista.

Runsaat kolme neljäsosaa heistä pakeni erilaisia sääilmiöitä, kuten tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja, loput vajaat seitsemän miljoonaa konflikteja.

Maailman huomio on viime vuosina kiinnittynyt etenkin kotimaidensa rajojen ulkopuolelle lähteviin pakolaisiin ja siirtolaisiin. Maan sisäisiä pakolaisia on kuitenkin kaksi kertaa heitä enemmän, ja maan sisäinen pakolaisuus pitäisikin välittömästi asettaa takaisin globaalille agendalle, järjestöt vaativat. Ne muistuttavat, että lopulta maan sisäisistä pakolaisistakin tulee herkästi kansainvälisiä pakolaisia, ellei konfliktien juurisyihin kiinnitetä huomiota.

”Tietyt maat putoavat pois kansainväliseltä agendalta, mutta muutaman vuoden kuluttua niissä on jälleen merkittäviä pakolaismääriä. Näin kävi esimerkiksi Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja se osoittaa, miten epäonnistuminen konfliktien ja kriisien syihin vaikuttamisessa johtaa väkivallan sykleihin”, sanoo IDMC:n johtaja Alexandra Bilak järjestön tiedotteessa (pdf).

Kongossa pakeni viime vuonna enemmän ihmisiä maan sisällä kuin missään muualla, 922 000. Sen jälkeen eniten konfliktipakolaisia oli Syyriassa, Irakissa, Afganistanissa, Nigeriassa ja Jemenissä.

Yhteensä viime vuoden lopulla maan sisäisiä konfliktipakolaisia oli 40,3 miljoonaa. Osa heistä on ollut pakosalla vuosikymmeniä. Silti apua käytettiin viime vuonna enemmän pakolaisten uudelleensijoittamiseen avunantajamaiden sisällä kuin maissa, joissa pakolaiskriisit alkavat, raportissa todetaan.

”Jos raportti pitää yllä peiliä, peilikuva heijastaa kansainvälistä välinpitämättömyyttä, vastuullisuuden puutetta ja valtioiden epäonnistumista oman kansansa suojelussa”, sanoo Bilak.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus

Lue myös

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.
Eteläsudanilainen pakolaisnainen
Betty Kiden pakeni Etelä-Sudanista Ugandaan vuonna 2016. Uganda on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Kodistaan paenneiden määrä kasvoi taas ennätyslukemiin – joku pakenee kolmen sekunnin välein

Maailmassa oli viime vuoden lopulla yhteensä 65,6 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä on valtava, pakolaisuuden kasvu näyttää hidastuneen, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015.
(Kuva:
Ben White
/
CAFOD Photo Library
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.