Uutiset

Kaatopaikka näyttää kehityksen nurjan puolen Venezuelassa

Cambalachen kaatopaikka Venezuelassa saastuttaa ympäristöään ja tuo terveytensä uhraaville jätteenkierrättäjille elannon.

Kierrättäjät, nälkäiset koirat ja haaskalinnut etsivät kilvan jotain käyttökelpoista Cambalachen kaatopaikalla Venezuelassa.

Etsijät yrittävät ehtiä ennen liekkejä, jotka nielevät 900 tonnia jätettä päivässä. Savusta kärsivät myös läheisen Ciudad Guayanan 850 000 asukasta.

Saasteet eivät lopu siihen. Vieressä paisuvat läheisen alumiinitehtaan jätealtaat, joiden punainen lieju on alkanut tihkua Orinocojokeen.

"Olen tehnyt tätä 15 vuotta. Sairastumisia tulee koko ajan. Altistumme jatkuvasti savulle, ja lapsia kuolee. Palkalla pysyy tuskin hengissä, mutta muutakaan ei ole tarjolla", kaatopaikalta metalleja etsivä Jesús González tilittää.

Pitkää päivää minimiansioilla

"Saamme talteen pääasiassa rautaa, peltiä, alumiinia, kuparia, pronssia ja kartonkia. Yhdessä muutamien warao-intiaanien ja kreolien kanssa kokoamme materiaalit tänne", kuluneen katoksen alla askaroiva kolmen lapsen äiti Nelly Guevara kertoo.

Hän sanoo ansaitsevansa hiukan enemmän kuin Venezuelan minimipalkan, joka on 350 euroa kuussa. "Työskentelemme monesti aamuviidestä iltaseitsemään seuranamme savu, turvattomuus ja tauteja levittävät eläimet", Guevara jatkaa.

Cambalachen kaatopaikkaa ympäröivällä köyhällä alueella asuu noin 8 000 ihmistä. Joukossa on 120 warao-perhettä, joiden kotiseutu sijaitsee sadan kilometrin päässä Orinocon suistossa.

Lehtitietojen mukaan Cambalachessa kuoli viime vuonna kymmenen warao-lasta suolisto- ja hengitystievaivoihin.

Sairaudet yleistyvät

Kaupungin keuhkolääkäri Judith Lezama on huolissaan astman ja keuhkokuumeen yleistymisestä seudulla.

Ligia Andrade Cambalachen kaupunginosahallinnosta valittaa kärpäsparvista ja lisää keuhkosairauksien päälle vatsa- ja ihotaudit.

Alueen kehitystä johtava valtionyhtiö arvioi jo 2001, että Cambalachen kaatopaikka oli tullut tiensä päähän. Käytännössä sen kohtalo on yhä auki ja toiminta jatkuu.

González ei haluaisi menettää leipäpuutaan. "Jälki olisi parempaa, jos jätteet polton sijasta jyrättäisiin koneella. Kaupunki voisi pestata meidät tekemään sitä", hän kaavailee.

Lupauksia paremmasta

Andrade ja muut paikallispoliitikot vaativat kaatopaikan sulkemista heti. He ajavat nykyaikaisen jätekeskuksen perustamista lännemmäksi.

Bolívarin osavaltion kuvernööri Francisco Rangel lupaa, että suunnitelma uudesta kaatopaikasta laaditaan puolessa vuodessa.

Ympäristöasioiden apulaisministeri Jesús Cegarra puolestaan lupaa, että kaatopaikka siirretään länteen El Pinariin ja Cambalachen alue puhdistetaan viidessä vuodessa.

Ympäristöjärjestö Vitalista edustava Diego Díaz muistuttaa, että Venezuelan toistaiseksi ainoa määräykset täyttävä kaatopaikka toimii pääkaupungissa. Kaikesta jätteestä kierrätetään vain kymmenesosa.

"Tarvitaan 150 uutta kaatopaikkaa pelastamaan jätehuolto, jonka puutteet on määritelty maan pahimmaksi ympäristöongelmaksi", Díaz huomauttaa.

köyhyysympäristö Venezuela

"Tropiikin Pittsburgh"

 

Ciudad Guayana perustettiin 50 vuotta sitten Venezuelaan yhdysvaltalaisen Massachusetts Institute of Technology -yliopiston tuella. Siitä oli määrä tulla "tropiikin Pittsburgh", kuuluisan amerikkalaisen terästuotannon keskuksen mukaan.

Tavoitteena oli keskikokoinen nykyaikainen kaupunki, jossa toimisi kaivannaisteollisuutta ja sitä tukevia yrityksiä. Kaupunki perustettiin Orinonoco- ja Caroníjokien yhtymäkohtaan 550 kilometriä kaakkoon pääkaupungista Caracasista. Seutu tarjoaa teollisuuden kaipaamaa vesivoimaa sekä runsaat metsä- ja mineraalivarat.

Presidentti Hugo Chávezin sosialistinen talousmalli on ajanut Guayanan valtiollisen raskaan teollisuuden vaikeuksiin. Kaikkiaan 310 tehtaasta 162 on suljettu, ja loput toimivat alle 40 prosentin kapasiteetilla, alueen teollisuus- ja kaivoskamarin puheenjohtaja Fernando Goyenechea sanoo.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Sateenkaaren värisiin sukkiin pukeutuneiden ihmisten jalkoja

Raportti: Hollywood-elokuvissa on sateenkaarihahmoja vain harvoin

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen osuus suurten Hollywoodin tuotantoyhtiöiden elokuvissa on vähentynyt, sanoo mediajärjestö Glaad tuoreessa raportissaan. Esimerkiksi Disneyn Kaunotar ja peto läpäisee järjestön sateenkaaritestin, moni muu ei.
Cox's Bazarin pakolaisleiri Bangladeshissa

Amnesty: Rohingyojen aseistettu ryhmä teurasti hinduja Myanmarissa

Myanmarin armeija aloitti elokuussa 2017 etnisen puhdistuksen, jossa 693 000 rohingya-muslimia on ajettu Bangladeshiin. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International on löytänyt nyt todisteita siitä, että myös rohingyoita edustava aseellinen ryhmä on syyllistynyt vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Facebook älypuhelimessa

Kohdennetun vaikuttamisen uhrina

Facebook on myöntänyt luovuttaneensa kymmenien miljoonien käyttäjien tiedot Cambridge Analytica -yritykselle. Le monde diplomatique -lehden Suomen päätoimittajan Ari Turusen mukaan paras keino suojautua kyseenalaiselta vaikuttamiselta on tietoisuuden lisääminen. Se taas edellyttää yleissivistyksen arvostamista.