Uutiset

Ihmisoikeuksien asema horjuu Euroopassakin, sanoo Suomessa vieraillut asiantuntija – ”ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana”

Suomessa vieraillut Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri Bjørn Engesland on huolissaan siitä, että esimerkiksi Venäjä maalaa kuvaa ihmisoikeuksista vain länsimaisina arvoina. Kritiikkiä ansaitsevat kuitenkin myös Norjan kaltaiset maat.
Bjørn Engesland, Norjan Helsinki-komitean pääsihteeri
Bjørn Engeslandin johtama Norjan Helsinki-komitea on huolissaan siitä, että ihmisoikeuksia vastaan hyökätään yhä laajemmalla rintamalla. (Kuva: Teija Laakso / CC BY-NC-ND 2.0)

Arvovaltainen ihmisoikeusjärjestö Norjan Helsinki-komitea vietti viime syksynä 40-vuotisjuhliaan. Se perustettiin aikoinaan tukemaan Neuvostoliiton ihmisoikeusaktivisteja, mutta nyt sen haasteet ovat monella tapaa samoja kuin 1970- ja 1980-luvuillakin, sanoo järjestön pääsihteeri Bjørn Engesland.

”Ihmisoikeusrikkomusten määrä on lisääntynyt, ja samalla monet valtiot ovat ryhtyneet vastustamaan ihmisoikeuksia periaatteellisesti. Ihmisoikeuksien kansainvälistä roolia vastaan hyökätään ja niitä kuvaillaan jonakin, joka on länsimaiden intresseissä”, hän sanoo.

Engesland vieraili toukokuussa Suomessa Ihmisoikeusliiton vieraana. Hänen edustamansa Helsinki-komitea on saanut nimensä vuoden 1975 Etyk-kokouksen päätösasiakirjaan, jossa sitouduttiin ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.

Nykyisin järjestö seuraa muun muassa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan ja entisen Neuvostoliiton maiden ihmisoikeustilannetta sekä myös Norjaa. Engesland on huolissaan etenkin Puolan, Turkin, Unkarin ja Venäjän viimeaikaisesta kehityksestä.

”Venäjä rikkoo ihmisoikeuksia omassa maassaan mutta yrittää hyökätä ihmisoikeuksia vastaan myös kansainvälisesti, arvojärjestelmänä, esimerkiksi Euroopan neuvostossa. Kyse ei ole vain Venäjästä, vaan samaa nähdään myös muissa maissa”, hän toteaa.

Sama on havaittu monissa raporteissa ja selvityksissä viime vuosina ympäri maailman eikä esimerkkejä puutu myöskään Euroopasta ja sen lähialueilta. Esimerkiksi Puolassa on yritetty kaventaa oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Turkki panee hallintoa vastustavia vankilaan. Unkarissa rajoitetaan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja maahanmuuttajien oikeuksia, ja pääministeri Viktor Orbanin tavoitteena on tehdä maastaan ”epäliberaali demokratia”.

Pohjimmiltaan kyse on Engeslandin mukaan vallasta.

”Kyse on oman etuoikeutetun aseman suojelemisesta, vallassa pysymisestä ja omien intressien suojelusta. Argumentit ovat ideologisia, ja tästä on tehty arvotaistelu lännen ja oman yhteiskunnan välillä.”

Skandinavia ei onnela

Ongelmat ovat kärjistyneet Euroopan itäosissa, mutta myös Skandinavian maissa on Engeslandin mielestä syytä pysyä valppaana ja haastaa johtajat.

”Omatkin poliitikkomme puhuvat tavalla, jotka viittaavat siihen, etteivät he ota ihmisoikeuksia yhtä vakavasti kuin pitäisi. Ihmisoikeussitoumukset esitetään taakkana, joka rajoittaa kykyä tehdä nopeita poliittisia päätöksiä.”

Engesland ei halua ottaa kantaa Suomen tilanteeseen, mutta hänen mukaansa Norjassa vuoden 2015 pakolaiskriisin seurauksena poliitikot yrittivät paniikkiratkaisuna perua maan kansainvälisiä sitoumuksia pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden suojelemisesta.

Hänen mielestään Norjan, Suomen ja muiden Pohjoismaiden pitäisi haastaa omat hallituksensa, jotta ne jatkaisivat ihmisoikeuksien puolesta puhumista.

”Hallitusten pitäisi olla suorasanaisempia sen suhteen, mitä muissa maissa tapahtuu. Pelkkä kritiikki ei riitä, vaan on keskusteltava haasteista ja yrittää ratkaista ne tavalla, jotka kunnioittavat ihmisoikeusvelvoitteita.”

ihmisoikeudetpolitiikkahallintokansalaisyhteiskunta NorjaSuomi Ihmisoikeusliitto

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Rakennustyömaa ja autoja Riadissa Saudi-Arabiassa

Saudi-Arabia pidätti jälleen naisten oikeuksien puolesta kampanjoineita aktivisteja

Saudi-Arabia on luopumassa naisten ajokiellosta, mutta monet naisaktivistit eivät välttämättä pääse nauttimaan ajo-oikeudesta.
Pakolaisleirin asumuksia Bangladeshissa

Pakolaisleiri on vankila monille rohingya-pakolaistytöille

Kehitysyhteistyöjärjestö Plan haastatteli 300:aa rohingya-pakolaistyttöä Bangladeshissa. Moni viettää päivänsä teltassa väkivallan pelon ja yhteisön rajoitusten vuoksi.
Bambuesineitä myyvä perhe

Bambu pelastaa maata ja elinkeinoja Intiassa ja Kiinassa

Bambunistutuksella on muun muassa elvytetty tiilitehtaan pilaamaa maata Intiassa. Kaupallisten hyötyjen ohella bambusta on apua ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä se on tehokas hiilinielu.