Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

H&M:ltä vaaditaan elämiseen riittävän palkan maksamista ompelijoille – vuonna 2013 annettu lupaus ei ole pitänyt, sanovat järjestöt

H&M:n tavoitteena oli, että tämän vuoden loppuun mennessä 850 000 sille vaatteita tekevää ompelijaa saisi elämiseen riittävää palkkaa. Vuosien varrella lupaus on kadonnut yhtiön verkkosivuilta, ja järjestöjen mukaan se yrittää vesittää koko tavoitteen.
Ihmisiä Flash mob -tapahtumassa H&M:n edustalla Helsingin Aleksanterinkadulla
Eetti ry:n aktivistit järjestivät maanantaina flash mob -tapahtuman H&M:n liikkeen edustalla Helsingissä. Yhtiöltä vaaditaan elämiseen riittävien palkkojen takaamista alihankkijoiden työntekijöille. (Kuva: Eettisen kaupan puolesta ry.)

Vaatejätti H&M sai paljon myönteistä mediahuomiota marraskuussa 2013, kun se kertoi nettisivuillaan pyrkivänsä siihen, että vuoden 2018 loppuun mennessä sadoille tuhansille sille vaatteita tekeville työntekijöille maksettaisiin elämiseen riittävää palkkaa.

Asiasta kirjoittivat muun muassa New York Times, uutistoimisto Reuters sekä The Guardian, sillä toteutuessaan tavoite olisi koskenut noin 850 000:ta työntekijää maissa, joissa vaatetyöläisten tienestit ovat perinteisesti huonot.

”Lupaus oli erittäin merkittävä. H&M:n kokoinen firma myönsi, että se pystyy tekemään näin ja että sillä on vastuu varmistaa, että työntekijät saavat elämiseen riittävää palkkaa”, sanoo Eettisen kaupan puolesta ry:n (Eetti) toiminnanjohtaja Lotta Staffans.

Eetti on mukana kansainvälisessä järjestökampanjassa, joka vaatii H&M:ää nyt pitämään lupauksensa.

Järjestöjen mukaan alihankkijoille työskenteleville ompelijoille maksetaan edelleen riittämätöntä palkkaa eikä yhtiö ole kertonut riittävän selvästi, mitä se oikeastaan on tehnyt parempien palkkojen eteen. Kielenkäyttö asian ympärillä on muuttunut, ja itse asiassa koko alkuperäinen lupaus näyttää kadonneen yhtiön verkkosivuilta.

”Kenelle tahansa, joka on seurannut asiaa yhtä tarkasti kuin me, on selvää, että H&M yrittää peitellä alkuperäistä sitoumustaan”, sanoo kansainvälisen Clean Clothes -kampanjan edustaja Ineke Zeldenrust tiedotteessa.

Minimipalkka ylittyy, mutta se ei riitä elämiseen

Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jonka avulla työntekijät pystyvät elättämään perheensä ja panemaan myös jotain säästöön. Se on eri asia kuin minimipalkka, joka monissa maissa jättää työntekijät köyhyysrajan alapuolelle.

H&M teettää vaatteensa noin 1 700 alihankintatehtaassa eri puolilla maailmaa. Sen tarkoituksena oli kokeilla elämiseen riittävän palkan mallia kahdessa tehtaassa Bangladeshissa ja Kambodžassa ja laajentaa sitä sitten niin, että se olisi lopulta käytössä 750 tehtaassa, jotka valmistavat 60 prosenttia sen tuotteista.

Yhtiön mukaan tavoitteessa on edetty. Se kertoo maailma.netille toimittamassaan sähköpostivastauksessa, että se haluaa edelleen tekstiilityöntekijöiden ansaitsevan toimeentuloon riittävää palkkaa. Elämiseen riittävä palkka 850 000 työntekijälle ei kuitenkaan sen mukaan ole vuodelle 2018 asetettu tavoite.

Sen sijaan yhtiö on julkaissut tiedotteen, jonka mukaan sen tavoitteena on, että alihankkijoiden tehtailla on työntekijöiden demokraattinen edustus ja ”läpinäkyvä palkkausjärjestelmä”, joka mahdollistaa palkkaneuvottelut ja ottaa palkassa huomioon muun muassa ”työntekijöiden taidot ja kokemuksen”. Ensimmäinen tavoite on saavutettu yli 450 tehtaalla, toinen 227 tehtaalla. Tavoiteosuus on pudotettu 60 prosentista 50:een.

Yhtiö muistuttaa myös olevansa mukana esimerkiksi ACT-aloitteessa, jossa brändit sekä teollisuusalojen ammattiliitto IndustriALL pyrkivät edistämään elämiseen riittävää palkkaa.

”H&M ei voi yksin vaikuttaa palkkoihin tekstiilialalla, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä alan asiantuntijoiden, liittojen, hallitusten, tehtaiden ja muiden brändien kanssa”, se toteaa.

Lotta Staffansin mukaan H&M:n tavoitteet demokraattisesta edustuksesta ja palkkausjärjestelmästä ovat sinänsä hyviä.

”Emme vastusta niitä, mutta ne eivät vielä tarkoita, että palkat riittäisivät elämiseen. Jos näin on luvattu, pitäisi olla jonkinlaisia vertailuarvoja siitä, miten palkkoja korotetaan, missä vaiheessa ja mikä heidän mielestään on elämiseen riittävä palkka”, hän kritisoi.

H&M:n omien tilastojen mukaan sen alihankkijoiden työntekijät tienaavat tällä hetkellä Bangladeshissa noin 95 ja Kambodžassa 199 dollaria kuussa. Summat ovat yli lain edellyttämän minimin, ja ne ovat viime vuosina kasvaneet. Järjestöjen käyttämien mittarien mukaan elämiseen tarvittaisiin kuitenkin kaksin- tai jopa yli nelinkertainen summa esimerkiksi Bangladeshissa.

Isolla firmalla on vaikutusvaltaa

Vaateteollisuuden työntekijöiden työolosuhteet ovat herättäneet paljon keskustelua etenkin sen jälkeen, kun vuonna 2013 yli 1 100 ihmistä kuoli Bangladeshissa Rana Plazan tehdasromahduksessa.

Monet länsimaiset brändit valmistuttivat vaatteitaan tehtaassa. H&M ei ollut yksi niistä, mutta se liittyi ensimmäisenä alan rakennus- ja paloturvallisuussopimukseen. Se on saanut aiemmin järjestöiltä kiitosta myös esimerkiksi käyttämiensä tehtaiden nimien julkistamisesta.

Elämiseen riittävän palkan maksaminen on kuitenkin mutkikkaampi ongelma. Summista ei ole olemassa yksimielisyyttä ja vaikka olisikin, monet hallitukset eivät uskalla nostaa minimipalkkaa, koska ne pelkäävät tuotannon karkaavan vielä halvempiin maihin.

H&M ja muut vaateyhtiöt ovat myös muistuttaneet, etteivät ne vastaa palkanmaksusta ompelijoille, vaan sen tekevät alihankkijat, joiden tehtaissa valmistetaan usein vaatteita monelle eri brändille.

H&M on kuitenkin maailman toiseksi suurin vaatefirma, jolla on kyllä vaikutusvaltaa, muistuttaa Eetin Lotta Staffans.

 ”Elämiseen riittävä palkka on ihmisoikeus. Koko yritysvastuun ajatus lähtee siitä, että yritysten pitää kunnioittaa ihmisoikeuksia koko tuotantoketjussa. Alkaa olla jo vanhanaikaista piiloutua sen argumentin taakse, että yritys itse ei maksa palkkoja. Kyllä yritys voi ostopolitiikallaan vaikuttaa palkkoihin”, hän sanoo.

Yritysten yhteiskuntavastuu ihmisoikeudettyötalouskauppakuluttaminenyhtiöt Eettisen kaupan puolesta ry.

Lue myös

Kerjäläinen kadulla

Onko empatiasta hyvinvointivaltion ylläpitäjäksi?

Kun vastuu empatiasta vieritetään yksilön tai yhteisön vapaaehtoisuuden varaan, ollaan vaarassa luisua hyväntekeväisyysyhteiskuntaan, jossa heikompien auttaminen riippuu vahvemmassa asemassa olevan kulloisestakin mielentilasta, kirjoittaa Anna-Stiina Lundqvist.
Vaatteita henkareilla

Selvitys: Vaatevalmistajat kertovat aiempaa avoimemmin tehtaiden olosuhteista – moni tunnettu brändi piilottelee tuotantoketjuaan

Vaatevallankumousviikon kunniaksi julkistettu indeksi panee järjestykseen 150 vaatevalmistajaa sen mukaan, miten avoimesti ne kertovat tuotantoketjustaan. Moni on parantanut tapojaan, mutta osa sai nolla pistettä.
Lentokoneen siipi

Onko yrityksillä vastuuta pakkopalautuksista ja aseiden myynnistä?

Suomessa on viime aikoina keskusteltu muun muassa siitä, ovatko lentoyhtiöt osaltaan vastuussa turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Suomen Unicefin yritysvastuuasiantuntijan Irene Leinon mukaan yksinkertaisia vastauksia ei ole, mutta yritykset voivat silti pohtia esimerkiksi sisäisiä toimintaohjeita.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Tora Boran vuoret Nangarharissa Afganistanissa

Tutkimus: Vauvantalkki auttaa rahoittamaan Afganistanin Isisiä ja talebaneja

Afganistanin talkkikaivoksilta päätyy talkkia Pakistanin kautta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. Kansalaisjärjestön selvityksen mukaan monia kaivoksia kontrolloivat Isis ja talebanit.
Risti

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.