Energiakriisi nosti fossiilisten polttoaineiden tuet pilviin – Tutkijat kritisoivat G20-maita, jotka olisivat voineet ratkoa rahoilla polttavampia ongelmia | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Energiakriisi nosti fossiilisten polttoaineiden tuet pilviin – Tutkijat kritisoivat G20-maita, jotka olisivat voineet ratkoa rahoilla polttavampia ongelmia

Fossiilisten polttoaineiden tuet kuluttajille ovat moninkertaistuneet energiakriisin takia. Todellisuudessa ne ovat huono keino tukea köyhimpiä, todetaan tuoreessa raportissa.

Bensatankin kahvoja.

- Kuva: IADE-Michoko / Pixabay.

G20-maat käyttivät viime vuonna 1,4 biljoonaa dollaria (1,3 biljoonaa euroa) fossiilisten polttoaineiden tukeen. Määrä on yli kaksi kertaa enemmän kuin ennen koronaa ja energiakriisiä, selviää kanadalaisen kestävän kehityksen instituutin IISD:n tuoreesta raportista.

Summaan on laskettu fossiilisten polttoaineiden tuet, valtionomisteisten yhtiöiden investoinnit sekä lainat julkisilta rahoituslaitoksilta. Suurin osuus, noin 967 biljoonaa dollaria, on mennyt kuluttajien tukemiseen Venäjän hyökkäyskriisin laukaiseman energiakriisin takia. Summa on lähes kuusi kertaa enemmän kuin vuonna 2021.

”Nämä luvut ovat synkkä muistutus siitä massiivisesta määrästä julkista rahaa, jonka G20-maat kaatavat fossiilisiin polttoaineisiin huolimatta ilmastonmuutoksen yhä tuhoisammista vaikutuksista. G20-mailla on valta ja vastuu muokata fossiiliperustaisia energiajärjestelmiämme”, sanoo IISD:n vanhempi tutkija Tara Laan tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan G20-maat voisivat kerätä vielä biljoona dollaria lisää, jos ne ottaisivat käyttöön 25–75 dollarin suuruisen veron hiilidioksidiekvivalenttitonnia kohti. Esimerkiksi tuuli- ja aurinkoenergian investointikuilun sulkeminen maksaisi vain 450 miljardia dollaria.

Raportin mukaan polttoainetuet ovat myös tehoton keino auttaa köyhiä verrattuna vaikkapa sosiaalisiin tulonsiirtoihin.

Osa maista on kuitenkin matkalla oikeaan suuntaan. Esimerkiksi Intia on vähentänyt fossiilisten polttoaineiden tukia 76 prosenttia vuodesta 2014 lähtien ja on samaan aikaan lisännyt puhtaan energian tukea.

Kirjoittajat suosittelevat, että G20-maat asettavat selkeän määräajan fossiilisten polttoaineiden tuesta luopumiselle. Vuosi olisi 2025 kehittyneille ja 2030 kehittyville maille. 

”Fossiilisten polttoaineiden yhtiöt saivat ennätysvoittoja energiakriisin aikana viime vuonna. Siksi niillä on vain vähän kannustetta muuttaa bisnesmalliaan. Hallituksilla on kuitenkin valta sysätä ne oikeaan suuntaan”, Laan sanoo.

G20-maihin kuuluvat EU, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Kiina, Venäjä, Brasilia, Intia sekä muita isoja valtioita. Ne kokoontuvat Intian New Delhissä syyskuun alussa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia