Uutiset

Ecuadorin maanjäristys vaikuttanut ainakin 150 000 lapsen elämään

Viime lauantain maanjäristyksen jäljiltä 119 koulua on vahingoittunut, kertoo YK:n lastenrahasto Unicef.
Järistystuhoja Ecuadorissa. (Kuva: International Federation of Red Cross and Red Crescent Societies / CC BY-NC-ND 2.0)

Ecuadorin viime lauantainen maanjäristys on vaikeuttanut muun muassa lasten koulunkäyntimahdollisuuksia ja lisännyt lasten sairastumisriskiä. YK:n lastenrahasto Unicef arvioi, että järistys on vaikuttanut ainakin 150 000 lapsen elämään.

7,8 magnitudin järistys vahingoitti 119:tä koulua, mikä yksin on vaikuttanut noin 88 000 lapseen.

Lapset ovat myös tautien riskissä, järjestö varoittaa. Se on huolissaan etenkin rannikkoalueiden vesi-, sanitaatio- ja hygieniaoloista, sillä niillä kärsitään jo valmiiksi zikaviruksesta, denguekuumeesta, malariasta ja chikungunya-kuumetaudista.

Maanjäristys oli suurin Ecuadorissa vuosikymmeniin. Kuolleita on todennäköisesti yli 500, ja tuhansia on loukkaantunut. Eilen maahan iski voimakas jälkijäristys, jonka voimakkuus oli noin 6,2 magnitudia.

Unicefin mukaan pahimmin kärsineillä alueilla mutavyöryt ovat tuhonneet lisää infrastruktuuria ja vaikeuttavat avun toimittamista perille. Osa kaupungeista oli tiistaina yhä ilman sähköä ja vain 40 prosenttia sähköistä toimi. YK:n hätäapukoordinaattorin Stephen O'Brienin mukaan yli 21 000 ihmistä tarvitsee suojaa.

Ecuador on ylemmän keskitulotason maa, jonka taloutta öljytulojen lasku on viime vuosina kurittanut. Maan presidentti Rafael Correa arvioi uutistoimisto Reutersin mukaan eilen, että maa joutuu muun muassa korottamaan tilapäisesti verojaan ja myymään omaisuuttaan järistyksestä selviämiseksi. Järistys on aiheuttanut miljardien eurojen taloudelliset vahingot.

Kansainväliset avustusjärjestöt sekä YK toimittavat Ecuadoriin apua. Suomalaisista järjestöistä apuvaroja kerää ainakin Unicef. Suomalaisilla on maassa myös 900 kummilasta Plan-järjestön kautta. Järjestö kertoo verkkosivuillaan selvittävänsä näiden tilannetta.

katastrofiapu Ecuador Plan International SuomiSuomen UNICEF

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.