Uutiset Demokratia

Burundissa äänestetään presidentin valtakauden pidentämisestä – nykyinen presidentti voisi olla vallassa vuoteen 2034

Burundin presidentti Pierre Nkurunziza on varoittanut kansalaisia ”sabotoimasta” perustuslain muutosprosessia.
Burundin presidentti Pierre Nkurunziza
Burundin presidentti Pierre Nkurunziza vuonna 2011. (Kuva: Lou Rouse / UN Photo)

Burundilaisten on määrä äänestää torstaina kansanäänestyksessä, jossa päätetään presidentin valtakauden pidentämisestä. Seurauksena maan nykyinen presidentti Pierre Nkurunziza voi pysyä vallassa vielä yli 20 vuotta.

Burundin nykyisen lain mukaan presidentti voi olla vallassa korkeintaan kaksi kautta, viisi vuotta kerrallaan. Uusi laki pidentäisi kauden seitsemään vuoteen ja mahdollistaisi samalla Nkurunzizan asettumisen ehdolle uudelleen.

Hänen nykyinen kautensa päättyy vuonna 2020, joten lakimuutos voisi mahdollistaa vallassa pysymisen jopa vuoteen 2034 asti.

Pelkona on, että väkivalta riistäytyy käsistä samoin kuin vuonna 2015, jolloin Nkurunziza valittiin kolmannelle kaudelle. Oppositio piti kolmatta kautta perustuslain vastaisena, mutta Nkurunziza vetosi siihen, että ensimmäiselle kaudelle häntä ei valittu suoralla kansanvaalilla. Valtapuolue sekä muun muassa sen aseistettu nuorisosiipi Imbonerakure kävivät opposition kannattajien ja kannattajiksi epäiltyjen kimppuun. Yli tuhat ihmistä kuoli ja yli 400 000 pakeni naapurimaihin.

Kansainvälinen rikostuomioistuin on aloittanut tapahtumista tutkinnan huolimatta siitä, että Burundi ilmoitti viime syksynä eroavansa tuomioistuimesta.

Pidätykset, kidutukset ja teloitukset ovat jatkuneet maassa vuoden 2015 vaalien jälkeenkin. Viime kuussa maassa myös tuomittiin 32 vuoden vankeusrangaistukseen ihmisoikeusaktivisti Germain Rukuki, jota syytettiin muun muassa valtion turvallisuuden uhkaamisesta.

Myös kansanäänestyksen alla Burundissa on ollut levotonta. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) kertoi huhtikuussa, että hallituksen joukot sekä valtapuolueen edustajat ovat häirinneet, pahoinpidelleet ja tappaneet kansanäänestyksen vastustajia ja opposition kannattajiksi epäiltyjä.

Maa on myös jäädyttänyt Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sekä yhdysvaltalaisen Voice of American toimiluvat.

Nkurunziza itse on varoittanut, että ne, jotka uskaltavat ”sabotoida” perustuslain muutosta sanoin tai teoin, ylittävät ”punaisen rajan”.

”Ei ole juuri epäilystä siitä, etteikö tuleva kansanäänestys lisäisi rikkomuksia. Burundin viranomaiset ja Imbonerakure harjoittavat väkivaltaa lähes täysin rankaisematta mahdollistaakseen Nkurunzizan takertumisen valtaan”, sanoi HRW:n Keski-Aasian johtaja Ida Sawyer.

Myös YK, EU ja Yhdysvallat ovat kritisoineet Burundia ihmisoikeusloukkauksista. Maa on kuitenkin lopettanut yhteistyön esimerkiksi YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa.

Burundin kriisi on herättänyt huolta kansainvälisesti etenkin siksi, että maan edellinen, hutujen ja tutsien välillä käyty sisällissota päättyi vasta vuonna 2005. Vaikka nykykonfliktia ei ole pidetty etnisenä, riski vanhojen siitä on olemassa.

Demokratia ihmisoikeudetpolitiikkademokratiahallinto Burundi

Lue myös

Ylös nostettu käsi äänestyksessä

Näkökulma: Demokratia Suomen EU-puheenjohtajuuskauden kärkiteemaksi

Kun demokratiaa pidetään itsestään selvänä, se alkaa murentua. Suomen pitäisikin ottaa isompi rooli demokratian puolustajana EU-politiikassaan, kirjoittaa Demon toiminnanjohtaja Anu Juvonen.
Mielenosoittajia Puolan lipun kanssa

Raportti: Demokratia heikkenee kehittyvissä maissa – sortoa kiristävät nyt myös aiemmin edistyneet maat

Yli kolme miljardia ihmistä elää maassa, jota ei hallita demokraattisesti. Pitkällä tähtäimellä se ei toimi, varoitetaan ajatushautomo BTI:n tuoreessa tutkimuksessa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Kädet ja sormenjälkien otto

Nälänhätä, jota ei tullut – nopea reagointi ja käteisapu pelastivat Somalian täydeltä katastrofilta

Nälkäisten määrä on maailmalla kasvanut etenkin viimeaikaisten konfliktien vuoksi, mutta kriisejä onnistutaan myös torjumaan. Yksi esimerkki on Somalia, jossa otettiin viime vuonna oppia vuoden 2011 katastrofaalisista tapahtumista. Nyt kriisiin reagoitiin nopeasti, kertoo Maailman ruokaohjelman Somalian-toimiston johtaja.
Tora Boran vuoret Nangarharissa Afganistanissa

Tutkimus: Vauvantalkki auttaa rahoittamaan Afganistanin Isisiä ja talebaneja

Afganistanin talkkikaivoksilta päätyy talkkia Pakistanin kautta Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan asti. Kansalaisjärjestön selvityksen mukaan monia kaivoksia kontrolloivat Isis ja talebanit.
Risti

Unicef: Turvapaikanhakijalapsia pitää kuulla muissakin kuin uskonasioissa

Maahanmuuttovirasto aikoo kuulla myös alle 12-vuotiaita lapsia, mikäli nämä ovat kristinuskoon kääntyneestä perheestä. Unicefin mukaan tärkeämpää olisi kehittää lasten kuulemista yleensä.