Uutiset

Bangladeshin etniset vähemmistöt ovat yhteiskunnan pohjalla – äidinkielen opetuksesta toivotaan helpotusta

Bangladeshin valtio yrittää parantaa etnisten vähemmistöjen asemaa muun muassa tarjoamalla esikoulussa äidinkielen opetusta. Tarvetta on, sillä monet heimojen jäsenet keskeyttävät koulun ja vain harva etenee yliopistoon asti.
Santali-kansan jäseniä peltotöissä Bangladeshissa
Bangladeshin santali-heimoon kuuluva Rupali Tudu (vas.) ja hänen toverinsa joutuvat olemaan pois koulusta, koska he osallistuvat perheidensä elatukseen tekemällä peltotöitä. (Kuva: Rafiqul Islam Sarker / IPS )

(IPS) -- Bangladeshissa asuu kymmeniä etnisiä ryhmiä, joista osaa ei ole edes virallisesti olemassa. Alkuperäisheimot ovat yhteiskunnan pohjimmaisina, mutta niille luvattu koulutus omalla kielellä voi koitua osan pelastukseksi.

Bangladeshissa on yli 165 miljoonaa asukasta ja heistä 98 prosenttia kuuluu bengaleihin. Lopuista valtaosa lukeutuu alkuperäiskansoihin tai -heimoihin, joita on 54. Valtion kirjoissa on niistä vain 30.

Chatran kylässä Rangpurin kaupungin lähellä asuu santaleja, jotka ovat tilastojen mukaan maan suurin alkuperäiskansa noin miljoonalla jäsenellä. Chatrassa santaleja on parituhatta eli viidennes kylän asukkaista.

Kylä tuottaa runsaasti perunaa ja vihanneksia, mutta santaleista 90 prosenttia on vailla omaa maata. Miehet, naiset ja lapset ansaitsevat elantonsa työskentelemällä toisten pelloilla.

Koulupudokkaat peltotöissä

Yksi peltotyöläisistä on Rupali Tudu, 14. Hän on yhdeksännellä luokalla koulussa, mutta joutuu olemaan paljon poissa elättääkseen sairastelevaa leskiäitiään. Tudu kertoo, että monet kylän lapsista ovat koulupudokkaita, koska köyhyys pakottaa heidät töihin.

Bangladeshin syrjäytyneitä väestöryhmiä tukeva verkosto arvioi, että opintie katkeaa jo alakoulussa kolmanneksella heimojen lapsista.

Eläkkeellä oleva opettaja Michael Kispotta sanoo, että yläkoulussa pudokkaiden osuus nousee 80 prosenttiin. ”Syitä ovat äärimmäinen köyhyys ja se, että vanhemmat eivät ymmärrä koulutuksen tarpeellisuutta.”

Oraon-heimoon kuuluvan Kispottan mukaan koulun kynnystä nostaa opetuskieli. Se on bangla eli bengali, jota heimojen jäsenet eivät ymmärrä.

Lukutaidottomuus on yhä yleistä heimojen parissa, vaikka Bangladesh ponnistelee noustakseen köyhien maiden kastista keskituloisiin.

Kieliongelmia ratkotaan

Bangladeshin alkuperäiskansat puhuvat vähintään 25:tä kieltä. Enemmistö heimoista asuu alangoilla maan pohjoisosissa ja loput Chittagongin vuorilla.

Hallitus on luvannut ratkaista lasten kieliongelmat pikaisesti, kertoo oraon-heimoa yhteistyöverkostossa edustava Sarah Marady. ”Koulutuksen kannalta onkin nyt tärkeintä voittaa köyhyys yhteisöissämme.”

Valtio on jo aloittanut lasten äidinkielen opetuksen esikouluissa useilla heimoalueilla. Muuallekin on luvattu pian omankielisiä oppikirjoja.

Tarvetta niille on, sillä yliopisto-opinnot aloittaa vuosittain korkeintaan tuhat heimoihin kuluvaa, kertoo alkuperäiskansojen opiskelijaneuvostoa aiemmin johtanut Bivuti Bhusan Mahata.

Heimojen yhteistyöelimen sihteeri Subin Chandra Munda muistuttaa, että Bangladesh on luvannut toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja alkuperäiskansojen oikeudet, mutta syrjäytyneiden kansojen perintömailla mellastavat yhä maakaappaajat sekä metsä-, kaivos- ja energiayhtiöt.

alkuperäiskansatvähemmistöpolitiikkakoulutus Bangladesh Suomen IPS

Pääuutiset

Nainen pitää kädessään kylttiä, jossa lukee "I made your clothes".
Suurin osa Pure Wasten työntekijöistä on naisia. Pavithra toimii tehtaan laadunvalvojana ja poseeraa viime vuoden "Who made your clothes" -kampanjalle.(Kuva: Veli Parviainen / Pure Waste)

Pikamuoti rasittaa sekä työntekijää että ympäristöä – suomalaisyritys ratkoo ongelmaa valmistamalla kierrätyskangasta Intiassa

Halpavaatteet valmistetaan usein epäinhimillisissä olosuhteissa, ja ne päätyvät nopeasti jätteeksi. Suomalaisen Pure Waste -yrityksen perustaja Hannes Bengs uskoo, että muutos lähtee kuluttajista.
Bahrainin lippu, taustalla pääkaupunki Manaman rakennuksia
Bahrain suhtautuu tiukasti toisinajattelijoihin.(Kuva: Florian G / Flickr.com / CC BY 2.0)

Jemenin sotaa kritisoineelle bahrainilaisaktivistille viiden vuoden vankilatuomio

Nabeel Rajab sai tuomion muun muassa väärän tiedon levittämisestä sota-aikana sekä vieraan valtion loukkaamisesta.
Maanviljelijä ja härkä
Sambialainen maanviljelijä Lameck Sibukale iloitsee kylään perustetusta säästöryhmästä, jonka ansiosta hän onnistui hankkimaan viime vuonna menettämänsä härän tilalle uuden.(Kuva: Friday Phiri / IPS)

Säästöryhmät auttavat pienviljelijöitä Sambiassa

”Kunpa tämä olisi tapahtunut aikaisemmin”, sanoo 78-vuotias säästöryhmään liittynyt viljelijä Lameck Sibukale. Hän on onnistunut ostamaan uuden kyntöhärän ryhmän tuotolla.
Mielenosoittaja ämyrin kanssa
Viime vuonna ihmisoikeuksia myös puolustettiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International vuosiraportissaan.(Kuva: Sam Rodgers / CC BY-NC 2.0)

Amnestyn vuosiraportti: Viha muuttunut sanoista teoiksi – Suomelle moitteita translaista

Viime vuonna maailman johtajat polkivat kilvan ihmisoikeuksia, mutta kansa myös ryhtyi kapinoimaan ihmisoikeusloukkauksia vastaan, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty International.