Uutiset Intian kehitys

Aurinkoenergia piristää Intian kyliä

Yli viidennes intialaisista elää ilman sähköä. Syrjäseudulla ratkaisu löytyy usein uusiutuvasta energiasta ja paikallisesta pienverkosta.
Aurinkoenergialla tuotettu sähkövalo auttaa Jaipal Hembrumia hankkimaan iltaisin lisätuloja ompelulla. Hän säästää kolmen tyttärensä koulutusta ja myötäjäisiä varten. (Kuva: Manipadma Jena / IPS)

Kolmen lapsen isä Jaipal Hembrun pyörittää yksin kolmea yritystä – pyöräkorjaamoa, ruokakojua ja ompelimoa – syrjäisessä kotikylässään Intian Kautukassa. Toiminta virkistyi merkittävästi, kun kylään saatiin aurinkosähkö.

Yli viidennes intialaisista – 290 miljoonaa ihmistä – on yhä vailla sähköä. Ajoittaisesta sähköpulasta kärsii jopa puolet Intian 1,3 miljardista asukkaasta, sillä jakelu pätkii monin paikoin, Centre for Science and Environment (CSE) -tutkimuslaitos arvioi.

Syrjäseudulla ratkaisu löytyy usein uusiutuvasta energiasta ja paikallisesta pienverkosta. Rockefeller-säätiön Smart Power for Rural Development -hanke rakentaa aurinkovoimaa Intian köyhimmissä osavaltioissa, Biharissa ja Uttar Pradeshissa, joissa sähköä saa vain 16 ja 36 prosenttia kotitalouksista. Maan keskiarvo on 55 prosenttia.

Deepali Khanna Rockefeller-säätiöstä kertoo, että hankkeen on määrä tavoittaa vuosina 2014–2017 tuhat kylää ja hyödyttää noin miljoonaa ihmistä. Hanketta toteuttaa Smart Power India, joka saa säätiöltä lähes 70 miljoonan euron rahoituksen.

Työtä maaseudulle

Khannan mukaan yritystoiminta on vilkastunut aurinkosähköä saavissa kylissä. 70 prosenttia mikroyrityksistä kertoo asiakasmäärän kasvaneen ja 80 prosenttia suunnittelee laajennuksia. Lisäksi koululaiset saavat lisää läksyjenlukuaikaa ja naiset uskaltavat liikkua ulkona pimeäntulon jälkeen.

Smart Power India tukee mikroyritysten perustamista maaseudulle lainoilla ja rakentamalla yhteyksiä isompiin yrityksiin, kuten kaupunkien kauppakeskuksiin, jotka ostavat vihanneksia maalta.

Myös nettikahvilat, huoltamot, kännyköiden ja tuulettimien korjaamot sekä pankit, koulut ja sairaalat ovat kiinnostuneet aurinkosähköstä.

Intian väestön "nuorisopullistuman" seurauksena asukkaista 64 prosenttia on työikäisiä vuonna 2020. Se tarkoittaa, että vuosittain pitää luoda kymmenen miljoonaa uutta työpaikkaa. Sähkön ansiosta niitä syntyy myös maaseudulle, minkä toivotaan hillitsevän muuttoa kaupunkeihin.

Tukiasemat ankkureina

Smart Power India turvaa kannattavuuttaan maaseudulla hankkimalla pienyritysten ohella isompia asiakkaita, erityisesti kännykän tukiasemia omistavia teleoperaattoreita.

"Tukiaseman voimanlähteenä on usein kallis dieselgeneraattori, ja operaattorit etsivät halvempia vaihtoehtoja. Siksi niistä voi tulla aurinkoenergiaverkkojen kaipaamia 'ankkuriasiakkaita'", Rockefeller-säätiön Aasian johtaja Ashvin Dayal sanoo.

Intian 350 000 tukiasemaa käyttävät tilastojen mukaan kaksi miljardia litraa dieseliä vuodessa. Se vaarantaa osaltaan ilmastositoumuksia ja kestävää kehitystä.

Aurinkovoiman tuotantokustannusten merkittävä halpeneminen onkin tehnyt siitä houkuttelevan vaihtoehdon Intian valtiolle. Se päätti viime vuonna rakentaa viiden vuoden aikana 10 000 viidensadan megawatin pienverkkoa, mutta asiantuntijoiden mukaan se ei vielä riitä.

Intialla olisi mahdollisuus tuottaa 748 990 megawattia aurinkoenergiaa. Bihar, Uttar Pradesh ja 12 muuta osavaltiota saavat auringon säteilyä enemmän kuin maailman keskiarvon, joka on viisi kilowattituntia neliömetriä kohti päivässä.

Intian kehitys kehitysyhteistyöuusiutuva energia Intia Suomen IPS

Lue myös

Dongria Kondh -heimoon kuuluvat naiset kantavat saviruukkuja pään päällä. Ruukkuihin on istutettu kukkia.
Odishan osavaltiossa asuvaan dongria kondh -heimoon kuuluvat naiset suorittavat perinteistä rituaalia.
(Kuva:
Manipadma Jena
/
IPS
)

Intian heimot elävät ahtaalla

Intian alkuperäiskansat elävät pääosin köyhyydessä. Moni ei ymmärrä koulussa puhuttua kieltä, joten opintie jää lyhyeksi. Lisäksi monet heimot asuvat alueilla, joiden luonnonvaroista kiistellään.
Ihmisiä taluttamassa polkupyöriä, taustalla metsä
Natya Chetanan teatteriseurue kulkee maaseudulla polkupyörillä.
(Kuva:
Subodh Patnaik
/
Natya Chetana
)

Intialainen polkupyöräteatteri provosoi kansalaisia ongelmanratkaisuun

Natya Chetana -teatteriryhmän jäsenet kulkevat maaseudulla kylästä kylään polkupyörillä ja herättävät keskustelua herkistä yhteiskunnallisista ongelmista. Suomessa vierailleen teatterijohtajan Subodh Patnaikin mukaan teatterin tehtävänä ei ole toimia taikasauvana vaan kysymysten esiin nostajana.
Tietokoneen näppäimistö, control-nappi
Netin sulkeminen on yleistynyt Intiassa.
(Kuva:
Federico Cintra
/
CC BY 2.0
)

Netin sulkeminen yleistynyt Intiassa – syyksi riittää kokeissa lunttaaminen

Intiassa on suljettu nettipalveluita ja -sovelluksia tänä vuonna jo 20 kertaa. Verukkeena käytetään usein turvallisuutta.

Pääuutiset

Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa vaatteiden kankaita väriä kankaiden värjäykseen.
Vaatesuunnittelija Mohamed Sinna Cisse valmistaa värimassaa, jolla vaatekankaat värjätään. Ohjaaja Ndèye Coumba Diop seuraa vierestä ja ohjeistaa.(Kuva: Tidiane Baldé / Naatangue art la)

Kehitysmaiden nuoriso tarvitsee töitä – Senegalissa opiskellaan vaatesuunnittelijoiksi ja sirkustähdiksi

Nuoria on kehitysmaissa enemmän kuin koskaan. Haaste on, löytyykö heille myös töitä. Senegalissa nuoria työllistetään taide- ja kulttuurialalle, jota etenkään vanhemmat eivät yleensä osaa nähdä tulevaisuuden alana.
Taskulaskin
Veronkierron vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Helsingissä.(Kuva: bradhoc / CC BY 2.0)

Veroparatiisien vastaiset asiantuntijat kokoontuvat Suomessa

Kansainväliset asiantuntijat pohtivat ensi viikolla Helsingissä, miten kitkeä verovälttelyä ja laitonta pääomapakoa.
Pilvenpiirtäjiä Chicagossa
Tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.(Kuva: Don Harder / CC BY-NC 2.0)

Kasvutalouden panttivangit

Päättäjät ja kansalaiset ovat tottuneet ajattelemaan, että bruttokansantuotteen kasvu tuo meille asioita, joita arvostamme: elintasoa, julkisia palveluita, turvallisuutta. Mutta tuoko talouskasvun tavoittelu todella hyvinvointia vai onko se kestävän kehityksen este, pohtii Elina Mikola.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.