Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Euroopan ja Yhdysvaltain kiristäessä maahanmuuttopolitiikkaansa Argentiina aloitti oman Syyria-ohjelman, jonka turvin kuka tahansa voi kutsua syyrialaisia maahan. "Tämä on hieno maa”, kehuu työ- ja oleskeluluvan saanut Hatem Badwan.
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin.
(Kuva: Daniel Gutman / IPS )

Syyrian kriisi ja eurooppalaisten kylmäkiskoinen suhtautuminen siihen ovat herättäneet argentiinalaiset toimimaan. Valtio kannustaa yksityisiä ihmisiä kutsumaan Syyrian pakolaisia maahan.

Syyrialainen Hatem Badwan ei ymmärrä, miten argentiinalaiset jaksavat valittaa inflaatiosta ja työmarkkinoiden epävarmuudesta. ”Minulla oli vain 20 dollaria, kun tulin tänne neljä vuotta sitten, ja nyt pidän omaa ravintolaa. Tämä on hieno maa”, hän hehkuttaa.

Badwan on yksi 1 600 syyrialaisesta, jotka ovat saapuneet Argentiinaan vuodesta 2012 lähtien. Euroopan ja Yhdysvaltojen ryhtyessä kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa, Argentiina aloitti vuonna 2014 Syyria-ohjelman.

Pakolaisille myönnettävä humanitaarinen viisumi edellytti aluksi tulijoilta siteitä Argentiinassa asuviin, mutta ehto poistettiin viime vuonna. Kuka tahansa argentiinalainen voi nyt ryhtyä syyrialaisten kutsujaksi ja sitoutua auttamaan heidän kotoutumistaan.

Eurooppa toimii liian hitaasti

”Viisumin saanti Euroopan unioniin voi kestää useita vuosia, ja siinä ajassa Syyriassa ehtii kuolla”, Badwan sanoo. Hän sai oleskelu- ja työluvan Argentiinaan alle kolmessa kuukaudessa.

”Yksi veljeni onnistui pääsemään Saksaan, mutta siellä kaikki on paljon vaikeampaa. Työtä ei saa tehdä ennen kuin on oppinut kielen, ja se vie vuosia”, hän selittää espanjaksi.

”Täällä kaikki auttavat. Eräs asiakas halusi syötyään jäädä ravintolaani tiskaamaan. Toinen lahjoitti 20 tuolia ja 5 pöytää”, kertoo Badwan, jonka mukana muuttivat vaimo ja kolme perheen neljästä lapsesta. Miehen veli asui ennestään Buenos Airesissa.

Badwan piti Syyriassa ravintolaa Damaskoksen lähellä, mutta Argentiinassa hän aloitti rahan ansaitsemisen maalarina ja perusti ravintolan viime vuonna.

Muistuma juutalaisista

Argentiinan presidentti Mauricio Macri lupasi viime syksynä Yhdysvaltojen järjestämässä pakolaishuippukokouksessa, että hänen maansa ottaa 3 000 syyrialaista. Lapsiperheet ovat etusijalla, ja he saavat samat oikeudet kuin argentiinalaisilla on, hän sanoi.

Päätös ei ole säästynyt arvostelulta kotimaassa. ”Argentiinassa on sosiaalisia ongelmia ja vakava asuntopula. Tähän on vaikea lisätä 3 000 maahanmuuttajaa, joilla ei ole työtä eikä kielitaitoa, ja joiden lapset pitäisi kouluttaa. Valtiolla ei ole siihen määrärahoja”, katolisen maahanmuuttosäätiön lakimies Marcos Peñaloza sanoo.

Syyrialaisten vankimmaksi tueksi ovatkin osoittautuneet tavalliset argentiinalaiset. Puolanjuutalaista sukujuurta oleva agronomi Mariano Winograd on eronnut ja kolmen aikuisen lapsen isä. Hän muutti naisystävänsä luo ja antoi asuntonsa Syyriasta saapuneelle nuorelle parille.

Winograd myös perusti vapaaehtoisverkoston auttamaan pakolaisia eri asioissa terveydenhuollosta kielen opiskeluun. ”Verkosto käsittää lähes 300 henkeä, ja olemme tähän mennessä luvanneet ottaa vastaan 50 perhettä, joista 20 on saapunut”, Winograd kertoo.

Hänet yllytti toimimaan se, miten huonosti Eurooppa ja Yhdysvallat kohtelivat Syyriasta paenneita. ”Tuli mieleen isovanhempieni kohtalo fasistisessa Euroopassa.”

Miljoonia ”turkkilaisia”

Syyrialaisilla ja libanonilaisilla on pitkä historia Argentiinassa. Tilastojen mukaan vuosina 1850–1950 Lähi-idästä muutti maahan yli 100 000 ihmistä, joita alettiin kutsua ”turkkilaisiksi”, koska alue oli osmanivaltakunnan alaisuudessa ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Argentiinan 44 miljoonasta asukkaasta 3–4 miljoonalla on epävirallisten arvioiden mukaan sukujuuria arabimaissa. Heistä tunnetuimpia on vuosina 1989–1999 maata johtanut presidentti Carlos Menem.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus SyyriaArgentiina Suomen IPS

Lue myös

Amnesty: Eurooppa osavastuussa Libyan siirtolaisten kidutuksesta ja ihmiskaupasta

EU tukee Libyan rannikkovartiostoa, jolla puolestaan on yhteyksiä salakuljettajiin, sanoo ihmisoikeusjärjestö Amnesty tuoreessa raportissaan.
Ruandan pääministeri Louise Mushikiwabo
Ruandan pääministeri Louise Mushikiwabo lupasi toivottaa tervetulleeksi siirtolaisia Libyasta Ruandaan.
(Kuva:
Rick Bajornas
/
UN Photo
)

Ruanda tarjoutuu ottamaan vastaan Libyan orjuutettuja siirtolaisia – ”ovemme on ammollaan”

Uutiskanava CNN:n näyttämä video Libyan siirtolaisten orjakaupasta on järkyttänyt maailmaa. Ruandan ulkoministeriö kertoi voivansa ottaa vastaan 30 000 siirtolaista.
Jonottavien siirtolaisten jalkoja
EU pyrkii estämään siirtolaisten tulon Libyasta Eurooppaan.
(Kuva:
IFRC
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Video Libyan orjahuutokaupasta herätti maailman – myös Suomessa aiotaan protestoida

Uutiskanava CNN paljasti, että Libyassa myydään siirtolaisia jopa vain muutaman sadan dollarin hinnalla. Nyt asialle vaativat loppua sekä YK että tavalliset kansalaiset.

Pääuutiset

maailma.netin esitteitä ja näppäimistö
Maailma.netin 17-vuotinen historia uhkaa päättyä tukileikkauksiin.(Kuva: Teija Laakso)

Tukileikkaus voi lopettaa maailma.netin toiminnan

Ulkoministeriö aikoo muokata rajusti järjestöille myönnettyä viestintä- ja globaalikasvatustukea. Muutos supistaisi viestinnän kehitysmaakysymyksistä lähes olemattomiin, vaikka tietoa tarvitaan juuri nyt enemmän kuin koskaan.
Argentiinan lippu
Argentiina on saanut paljon kritiikkiä kiellettyään osaa kansalaisjärjestöedustajista tulemasta WTO:n kokoukseen.(Kuva: Beatrice Murch / CC BY 2.0)

Suomalaisjärjestö pääsee sittenkin WTO-kokoukseen Argentiinaan

Suomalaisen Siemenpuu-säätiön edustaja pääsee sittenkin osallistumaan Maailman kauppajärjestön kokoukseen. Järjestö kiittää ulkoministeriötä ja kehitysministeri Kai Mykkästä vaikuttamistyöstä.
Vessaharja, pönttö ja kumihansikas
Tuntematon sotilas -elokuvaa on markkinoitu muun muassa siivousvälineillä. Näin elokuva ei enää muistutakaan meitä kärsivistä nuorista miehistä itärintamalla vaan on muuttunut mukaviksi ja näpsäköiksi arjen helpottajiksi, kirjoittaa Nora Luoma.(Kuva: Molly Sabourin / CC BY-NC 2.0)

Tuntematon vessaharja

Tuntematon sotilas -elokuvan varjolla on myyty niin siivousvälineitä kuin kivennäisvettäkin. Asioista, joihin liittyvät kuolema, kärsimys, sukupolvelta toiselle siirtyvät traumat ja monimutkainen kansainvälinen politiikka, saadaan leppoisia ja yksinkertaisia tekemällä niistä siivousvälineitä, analysoi Nora Luoma.
Kannettava tietokone ja sen käyttäjä
Nuoret ovat netin suurin käyttäjäryhmä, mutta digikuilu alueiden välillä on suuri.(Kuva: Arne Hoel / World Bank / CC BY-NC-ND 2.0)

Digikuilu koskettaa myös lapsia ja nuoria – useimmat afrikkalaisnuoret eivät pääse verkkoon

Joka kolmas netinkäyttäjä on alaikäinen. Unicef vaatii heille parempaa suojelua sekä myös pääsyä digimaailmaan.