Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Euroopan ja Yhdysvaltain kiristäessä maahanmuuttopolitiikkaansa Argentiina aloitti oman Syyria-ohjelman, jonka turvin kuka tahansa voi kutsua syyrialaisia maahan. "Tämä on hieno maa”, kehuu työ- ja oleskeluluvan saanut Hatem Badwan.
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin. (Kuva: Daniel Gutman / IPS)

Syyrian kriisi ja eurooppalaisten kylmäkiskoinen suhtautuminen siihen ovat herättäneet argentiinalaiset toimimaan. Valtio kannustaa yksityisiä ihmisiä kutsumaan Syyrian pakolaisia maahan.

Syyrialainen Hatem Badwan ei ymmärrä, miten argentiinalaiset jaksavat valittaa inflaatiosta ja työmarkkinoiden epävarmuudesta. ”Minulla oli vain 20 dollaria, kun tulin tänne neljä vuotta sitten, ja nyt pidän omaa ravintolaa. Tämä on hieno maa”, hän hehkuttaa.

Badwan on yksi 1 600 syyrialaisesta, jotka ovat saapuneet Argentiinaan vuodesta 2012 lähtien. Euroopan ja Yhdysvaltojen ryhtyessä kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa, Argentiina aloitti vuonna 2014 Syyria-ohjelman.

Pakolaisille myönnettävä humanitaarinen viisumi edellytti aluksi tulijoilta siteitä Argentiinassa asuviin, mutta ehto poistettiin viime vuonna. Kuka tahansa argentiinalainen voi nyt ryhtyä syyrialaisten kutsujaksi ja sitoutua auttamaan heidän kotoutumistaan.

Eurooppa toimii liian hitaasti

”Viisumin saanti Euroopan unioniin voi kestää useita vuosia, ja siinä ajassa Syyriassa ehtii kuolla”, Badwan sanoo. Hän sai oleskelu- ja työluvan Argentiinaan alle kolmessa kuukaudessa.

”Yksi veljeni onnistui pääsemään Saksaan, mutta siellä kaikki on paljon vaikeampaa. Työtä ei saa tehdä ennen kuin on oppinut kielen, ja se vie vuosia”, hän selittää espanjaksi.

”Täällä kaikki auttavat. Eräs asiakas halusi syötyään jäädä ravintolaani tiskaamaan. Toinen lahjoitti 20 tuolia ja 5 pöytää”, kertoo Badwan, jonka mukana muuttivat vaimo ja kolme perheen neljästä lapsesta. Miehen veli asui ennestään Buenos Airesissa.

Badwan piti Syyriassa ravintolaa Damaskoksen lähellä, mutta Argentiinassa hän aloitti rahan ansaitsemisen maalarina ja perusti ravintolan viime vuonna.

Muistuma juutalaisista

Argentiinan presidentti Mauricio Macri lupasi viime syksynä Yhdysvaltojen järjestämässä pakolaishuippukokouksessa, että hänen maansa ottaa 3 000 syyrialaista. Lapsiperheet ovat etusijalla, ja he saavat samat oikeudet kuin argentiinalaisilla on, hän sanoi.

Päätös ei ole säästynyt arvostelulta kotimaassa. ”Argentiinassa on sosiaalisia ongelmia ja vakava asuntopula. Tähän on vaikea lisätä 3 000 maahanmuuttajaa, joilla ei ole työtä eikä kielitaitoa, ja joiden lapset pitäisi kouluttaa. Valtiolla ei ole siihen määrärahoja”, katolisen maahanmuuttosäätiön lakimies Marcos Peñaloza sanoo.

Syyrialaisten vankimmaksi tueksi ovatkin osoittautuneet tavalliset argentiinalaiset. Puolanjuutalaista sukujuurta oleva agronomi Mariano Winograd on eronnut ja kolmen aikuisen lapsen isä. Hän muutti naisystävänsä luo ja antoi asuntonsa Syyriasta saapuneelle nuorelle parille.

Winograd myös perusti vapaaehtoisverkoston auttamaan pakolaisia eri asioissa terveydenhuollosta kielen opiskeluun. ”Verkosto käsittää lähes 300 henkeä, ja olemme tähän mennessä luvanneet ottaa vastaan 50 perhettä, joista 20 on saapunut”, Winograd kertoo.

Hänet yllytti toimimaan se, miten huonosti Eurooppa ja Yhdysvallat kohtelivat Syyriasta paenneita. ”Tuli mieleen isovanhempieni kohtalo fasistisessa Euroopassa.”

Miljoonia ”turkkilaisia”

Syyrialaisilla ja libanonilaisilla on pitkä historia Argentiinassa. Tilastojen mukaan vuosina 1850–1950 Lähi-idästä muutti maahan yli 100 000 ihmistä, joita alettiin kutsua ”turkkilaisiksi”, koska alue oli osmanivaltakunnan alaisuudessa ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Argentiinan 44 miljoonasta asukkaasta 3–4 miljoonalla on epävirallisten arvioiden mukaan sukujuuria arabimaissa. Heistä tunnetuimpia on vuosina 1989–1999 maata johtanut presidentti Carlos Menem.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus SyyriaArgentiina Suomen IPS

Lue myös

Muovikassia kantava David Antonio Pérez kadulla

Karkotetun paluu Yhdysvalloista El Salvadoriin on ankea

12 vuotta Yhdysvalloissa asunut David Antonio Pérez karkotettiin takaisin El Salvadoriin, jossa elannon hankkiminen on vaikeaa. Karkotukset uhkaavat kiihtyä, sillä Donald Trumpin hallinto ilmoitti viime vuonna lopettavansa elsalvadorilaisten nauttiman tilapäisen suojelun.
Nainen kietoutuneena kettinkiin mielenosoituksessa

”Moni luulee lähtevänsä rikastumaan mutta on oikeasti matkalla helvettiin” – kotiapulaisia riistetään Lähi-idässä

Persianlahden arabimaissa on arviolta 2,4 miljoonaa ulkomailta värvättyä piikaa. Heidän asemansa herättää kasvavaa huolta, sillä työolot ovat surkeat. Esimerkiksi Filippiinit kielsi maaliskuussa kansalaisiaan lähtemästä piikomaan Kuwaitiin, jossa apulainen löydettiin kuolleena isäntänsä pakastimesta.
Äiti ja poika Priya Tamang ja Prajwal Tamang Nepalissa

Miljardi ihmistä on riippuvaisia siirtolaisten rahalähetyksistä

Nepalilainen Tamangin perhe aikoo rakentaa maanjäristyksessä tuhoutuneen talonsa uudelleen isän Saudi-Arabiasta lähettämillä rahoilla. Vuonna 2017 hänen kaltaisensa siirtolaiset lähettivät kotimaihinsa peräti 483 miljardia euroa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Mies pitää lennokkia kädessä väkijoukon edessä.

Lennokit ovat nouseva trendi myös kehitysmaissa – maailman suurin lennokkien testialue löytyy Malawista

Unicef testaa Malawissa, sopisivatko lennokit esimerkiksi mobiiliyhteyksien laajentamiseen tai koleran ehkäisyyn. Asiantuntijoiden mukaan lennokeissa piilee suuria mahdollisuuksia, vaikka ne eivät olekaan ihmelääke köyhyyteen.
Myanmarin ja YK:n liput parlamenttitalon edustalla

Myanmar vapauttaa tuhansia vankeja – monet poliittiset vangit jäivät telkien taakse

Myanmar lupasi uudenvuoden päivän kunniaksi vapauttaa yli 8 000 vankia, joista 36 poliittisia vankeja. Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat, että tärkeämpää olisi uudistaa maan poliittista järjestelmää.
Ihmisiä laittomalla kaatopaikalla Argentiinassa

Roskien saartamassa Buenos Airesissa kiistellään jätteenpoltosta

Buenos Airesin kaupunki haluaisi kumota Argentiinan jätteenpolttokiellon selvitäkseen jäteongelmastaan. Vastustajat pelkäävät, että sen jälkeen kierrätyksen kehittäminen unohtuisi.
Ilman kasvoja kuvattuja lapsia rivissä koulutarvikkeet käsissään

Aseelliset ryhmät vapauttivat lapsisotilaita Etelä-Sudanissa

Yli 200 lasta pääsi tällä viikolla pois aseistettujen ryhmien riveistä. Tuhansien alaikäisten arvellaan yhä olevan taistelijoina.