Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Euroopan ja Yhdysvaltain kiristäessä maahanmuuttopolitiikkaansa Argentiina aloitti oman Syyria-ohjelman, jonka turvin kuka tahansa voi kutsua syyrialaisia maahan. "Tämä on hieno maa”, kehuu työ- ja oleskeluluvan saanut Hatem Badwan.
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin.
(Kuva: Daniel Gutman / IPS )

Syyrian kriisi ja eurooppalaisten kylmäkiskoinen suhtautuminen siihen ovat herättäneet argentiinalaiset toimimaan. Valtio kannustaa yksityisiä ihmisiä kutsumaan Syyrian pakolaisia maahan.

Syyrialainen Hatem Badwan ei ymmärrä, miten argentiinalaiset jaksavat valittaa inflaatiosta ja työmarkkinoiden epävarmuudesta. ”Minulla oli vain 20 dollaria, kun tulin tänne neljä vuotta sitten, ja nyt pidän omaa ravintolaa. Tämä on hieno maa”, hän hehkuttaa.

Badwan on yksi 1 600 syyrialaisesta, jotka ovat saapuneet Argentiinaan vuodesta 2012 lähtien. Euroopan ja Yhdysvaltojen ryhtyessä kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa, Argentiina aloitti vuonna 2014 Syyria-ohjelman.

Pakolaisille myönnettävä humanitaarinen viisumi edellytti aluksi tulijoilta siteitä Argentiinassa asuviin, mutta ehto poistettiin viime vuonna. Kuka tahansa argentiinalainen voi nyt ryhtyä syyrialaisten kutsujaksi ja sitoutua auttamaan heidän kotoutumistaan.

Eurooppa toimii liian hitaasti

”Viisumin saanti Euroopan unioniin voi kestää useita vuosia, ja siinä ajassa Syyriassa ehtii kuolla”, Badwan sanoo. Hän sai oleskelu- ja työluvan Argentiinaan alle kolmessa kuukaudessa.

”Yksi veljeni onnistui pääsemään Saksaan, mutta siellä kaikki on paljon vaikeampaa. Työtä ei saa tehdä ennen kuin on oppinut kielen, ja se vie vuosia”, hän selittää espanjaksi.

”Täällä kaikki auttavat. Eräs asiakas halusi syötyään jäädä ravintolaani tiskaamaan. Toinen lahjoitti 20 tuolia ja 5 pöytää”, kertoo Badwan, jonka mukana muuttivat vaimo ja kolme perheen neljästä lapsesta. Miehen veli asui ennestään Buenos Airesissa.

Badwan piti Syyriassa ravintolaa Damaskoksen lähellä, mutta Argentiinassa hän aloitti rahan ansaitsemisen maalarina ja perusti ravintolan viime vuonna.

Muistuma juutalaisista

Argentiinan presidentti Mauricio Macri lupasi viime syksynä Yhdysvaltojen järjestämässä pakolaishuippukokouksessa, että hänen maansa ottaa 3 000 syyrialaista. Lapsiperheet ovat etusijalla, ja he saavat samat oikeudet kuin argentiinalaisilla on, hän sanoi.

Päätös ei ole säästynyt arvostelulta kotimaassa. ”Argentiinassa on sosiaalisia ongelmia ja vakava asuntopula. Tähän on vaikea lisätä 3 000 maahanmuuttajaa, joilla ei ole työtä eikä kielitaitoa, ja joiden lapset pitäisi kouluttaa. Valtiolla ei ole siihen määrärahoja”, katolisen maahanmuuttosäätiön lakimies Marcos Peñaloza sanoo.

Syyrialaisten vankimmaksi tueksi ovatkin osoittautuneet tavalliset argentiinalaiset. Puolanjuutalaista sukujuurta oleva agronomi Mariano Winograd on eronnut ja kolmen aikuisen lapsen isä. Hän muutti naisystävänsä luo ja antoi asuntonsa Syyriasta saapuneelle nuorelle parille.

Winograd myös perusti vapaaehtoisverkoston auttamaan pakolaisia eri asioissa terveydenhuollosta kielen opiskeluun. ”Verkosto käsittää lähes 300 henkeä, ja olemme tähän mennessä luvanneet ottaa vastaan 50 perhettä, joista 20 on saapunut”, Winograd kertoo.

Hänet yllytti toimimaan se, miten huonosti Eurooppa ja Yhdysvallat kohtelivat Syyriasta paenneita. ”Tuli mieleen isovanhempieni kohtalo fasistisessa Euroopassa.”

Miljoonia ”turkkilaisia”

Syyrialaisilla ja libanonilaisilla on pitkä historia Argentiinassa. Tilastojen mukaan vuosina 1850–1950 Lähi-idästä muutti maahan yli 100 000 ihmistä, joita alettiin kutsua ”turkkilaisiksi”, koska alue oli osmanivaltakunnan alaisuudessa ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Argentiinan 44 miljoonasta asukkaasta 3–4 miljoonalla on epävirallisten arvioiden mukaan sukujuuria arabimaissa. Heistä tunnetuimpia on vuosina 1989–1999 maata johtanut presidentti Carlos Menem.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus SyyriaArgentiina Suomen IPS

Lue myös

Harry ja Ahmed – pakolaisia kumpikin

Pakolaiset ovat ihmisiä, eivät numeroita. Siitä muistuttaa Unicefin kampanjavideo, jolla toisen maailmansodan pakolainen ja Syyrian pakolainen kertovat tarinansa.
Eteläsudanilainen pakolaisnainen
Betty Kiden pakeni Etelä-Sudanista Ugandaan vuonna 2016. Uganda on yksi eniten pakolaisia vastaanottavista maista.
(Kuva:
Trocaire
/
CC BY 2.0
)

Kodistaan paenneiden määrä kasvoi taas ennätyslukemiin – joku pakenee kolmen sekunnin välein

Maailmassa oli viime vuoden lopulla yhteensä 65,6 miljoonaa pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Vaikka määrä on valtava, pakolaisuuden kasvu näyttää hidastuneen, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
Pakolaisia Lesboksella Kreikassa vuonna 2015.
Harva tuoreeseen kyselyyn vastanneista uskoo voivansa vaikuttaa pakolaiskriisiin. Kuvassa pakolaisia ja siirtolaisia saapumassa Lesbokselle Kreikkaan vuonna 2015.
(Kuva:
Ben White
/
CAFOD Photo Library
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kysely: Usko pakolaiskriisin ratkaisemiseen heikko

Kyselytutkimuksen mukaan vain 9 prosenttia ihmisistä 12 maassa uskoo voivansa tehdä jotakin pakolaiskriisin ratkaisemiseksi. Pystyvimmiksi johtajiksi ratkomaan kriisiä nimetään Donald Trump sekä Angela Merkel.

Pääuutiset

Zaatarin pakolaisleirin telttoja ja ihmisiä
UNHCR:n mukaan noin 1,2 miljoonaa pakolaista tarvitsee uudelleensijoituspaikan. Kuva Syyrian pakolaisia majoittavalta Zaatarin pakolaisleiriltä Jordaniasta.(Kuva: World Bank Photo Collection / CC BY-NC-ND 2.0)

Pakolaiskiintiötä halutaan nostaa – ”hallitus todistaisi arvojensa muuttuneen”

Suomen pakolaiskiintiö on pysynyt samana lähes koko 2000-luvun. Maailman pakolaispäivän paneelissa toivottiin, että kiintiötä voitaisiin nyt, kun turvapaikanhakijoiden määrä on hallinnassa ja perussuomalaiset ulkona hallituksesta.
Ruoka-apua saavia ihmisiä Etelä-Sudanissa
Leerin maakuntaan julistettiin nälänhätä helmikuussa. Nyt se on taltutettu, mutta ruokapulasta kärsii silti Etelä-Sudanissa yhä useampi.(Kuva: Robert Oxley / DFID / CC BY 2.0)

Etelä-Sudanin nälänhätä taltutettu – ruokakriisi pahenee silti

Kahteen Etelä-Sudanin osavaltioon julistettiin helmikuussa nälänhätä. Nyt tilanne on parantunut, mutta nälästä kärsii silti yhä useampi, kertovat YK-järjestöt.
Zimbabwelainen naisviljelijä levittää kasvimaalle lehmänlantaa lannoitteeksi.
Zimbabwelainen Margaret Gauti Mpofu levittää päivittäin lehmänlantaa puolen hehtaarin kasvimaalleen korvatakseen keinokastelun pois huuhtomia ravinteita.(Kuva: Busani Bafana / IPS)

Aavikkoa torjutaan hehtaari kerrallaan

Ilmastonmuutos on pidentänyt kuivuuskausia ja nopeuttanut aavikoitumista. Länsi-Afrikassa on otettu käyttöön perinteisiä viljelymenetelmiä, joiden avulla maata voidaan viljellä kuivemmallakin maaperällä.
Kangasta, kaavoja ja sakset
Viskoosi on monien kankaiden ja vaatteiden ainesosa.(Kuva: 190.arch / Flickr.com / CC BY-NC-ND 2.0)

Tutkimus: Vaatebrändit ostavat viskoosia saastuttavilta tehtailta

H&M:n, Zaran ja Benettonin kaltaiset isot vaatebrändit hankkivat viskoosia Aasiassa sijaitsevilta tehtailta, jotka saastuttavat ympäristöä ja aiheuttavat terveyshaittoja.