Uutiset Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Argentiina avasi ovensa syyrialaisille

Euroopan ja Yhdysvaltain kiristäessä maahanmuuttopolitiikkaansa Argentiina aloitti oman Syyria-ohjelman, jonka turvin kuka tahansa voi kutsua syyrialaisia maahan. "Tämä on hieno maa”, kehuu työ- ja oleskeluluvan saanut Hatem Badwan.
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan
Syyriasta Argentiinaan paennut Hatem Badwan perusti viime vuonna pienen ravintolan Buenos Airesiin. (Kuva: Daniel Gutman / IPS)

Syyrian kriisi ja eurooppalaisten kylmäkiskoinen suhtautuminen siihen ovat herättäneet argentiinalaiset toimimaan. Valtio kannustaa yksityisiä ihmisiä kutsumaan Syyrian pakolaisia maahan.

Syyrialainen Hatem Badwan ei ymmärrä, miten argentiinalaiset jaksavat valittaa inflaatiosta ja työmarkkinoiden epävarmuudesta. ”Minulla oli vain 20 dollaria, kun tulin tänne neljä vuotta sitten, ja nyt pidän omaa ravintolaa. Tämä on hieno maa”, hän hehkuttaa.

Badwan on yksi 1 600 syyrialaisesta, jotka ovat saapuneet Argentiinaan vuodesta 2012 lähtien. Euroopan ja Yhdysvaltojen ryhtyessä kiristämään maahanmuuttopolitiikkaansa, Argentiina aloitti vuonna 2014 Syyria-ohjelman.

Pakolaisille myönnettävä humanitaarinen viisumi edellytti aluksi tulijoilta siteitä Argentiinassa asuviin, mutta ehto poistettiin viime vuonna. Kuka tahansa argentiinalainen voi nyt ryhtyä syyrialaisten kutsujaksi ja sitoutua auttamaan heidän kotoutumistaan.

Eurooppa toimii liian hitaasti

”Viisumin saanti Euroopan unioniin voi kestää useita vuosia, ja siinä ajassa Syyriassa ehtii kuolla”, Badwan sanoo. Hän sai oleskelu- ja työluvan Argentiinaan alle kolmessa kuukaudessa.

”Yksi veljeni onnistui pääsemään Saksaan, mutta siellä kaikki on paljon vaikeampaa. Työtä ei saa tehdä ennen kuin on oppinut kielen, ja se vie vuosia”, hän selittää espanjaksi.

”Täällä kaikki auttavat. Eräs asiakas halusi syötyään jäädä ravintolaani tiskaamaan. Toinen lahjoitti 20 tuolia ja 5 pöytää”, kertoo Badwan, jonka mukana muuttivat vaimo ja kolme perheen neljästä lapsesta. Miehen veli asui ennestään Buenos Airesissa.

Badwan piti Syyriassa ravintolaa Damaskoksen lähellä, mutta Argentiinassa hän aloitti rahan ansaitsemisen maalarina ja perusti ravintolan viime vuonna.

Muistuma juutalaisista

Argentiinan presidentti Mauricio Macri lupasi viime syksynä Yhdysvaltojen järjestämässä pakolaishuippukokouksessa, että hänen maansa ottaa 3 000 syyrialaista. Lapsiperheet ovat etusijalla, ja he saavat samat oikeudet kuin argentiinalaisilla on, hän sanoi.

Päätös ei ole säästynyt arvostelulta kotimaassa. ”Argentiinassa on sosiaalisia ongelmia ja vakava asuntopula. Tähän on vaikea lisätä 3 000 maahanmuuttajaa, joilla ei ole työtä eikä kielitaitoa, ja joiden lapset pitäisi kouluttaa. Valtiolla ei ole siihen määrärahoja”, katolisen maahanmuuttosäätiön lakimies Marcos Peñaloza sanoo.

Syyrialaisten vankimmaksi tueksi ovatkin osoittautuneet tavalliset argentiinalaiset. Puolanjuutalaista sukujuurta oleva agronomi Mariano Winograd on eronnut ja kolmen aikuisen lapsen isä. Hän muutti naisystävänsä luo ja antoi asuntonsa Syyriasta saapuneelle nuorelle parille.

Winograd myös perusti vapaaehtoisverkoston auttamaan pakolaisia eri asioissa terveydenhuollosta kielen opiskeluun. ”Verkosto käsittää lähes 300 henkeä, ja olemme tähän mennessä luvanneet ottaa vastaan 50 perhettä, joista 20 on saapunut”, Winograd kertoo.

Hänet yllytti toimimaan se, miten huonosti Eurooppa ja Yhdysvallat kohtelivat Syyriasta paenneita. ”Tuli mieleen isovanhempieni kohtalo fasistisessa Euroopassa.”

Miljoonia ”turkkilaisia”

Syyrialaisilla ja libanonilaisilla on pitkä historia Argentiinassa. Tilastojen mukaan vuosina 1850–1950 Lähi-idästä muutti maahan yli 100 000 ihmistä, joita alettiin kutsua ”turkkilaisiksi”, koska alue oli osmanivaltakunnan alaisuudessa ensimmäiseen maailmansotaan asti.

Argentiinan 44 miljoonasta asukkaasta 3–4 miljoonalla on epävirallisten arvioiden mukaan sukujuuria arabimaissa. Heistä tunnetuimpia on vuosina 1989–1999 maata johtanut presidentti Carlos Menem.

Siirtolaisuus ja pakolaisuus pakolaisetsiirtolaisuus SyyriaArgentiina Suomen IPS

Lue myös

Lapsia leijojen kera

Kodeistaan paenneiden määrä kasvoi uuteen ennätykseen – ”kukaan ei valitse pakolaiseksi ryhtymistä”, muistuttaa YK:n pakolaisjärjestö

”Minun viestini maailmalle on, että en halua olla pakolainen. Haluan mennä takaisin kotiini Myanmariin, mutta haluan elää turvassa ja rauhassa”, kertoi Mutaybatu-niminen pakolainen YK:n pakolaisjärjestölle. Tänään julkaistujen tilastojen mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli 68,5 miljoonaa kodistaan paennutta ihmistä.
Ihmisiä rautatien liepeillä

Tutkimus: Siirtolaisten salakuljetuksen tuotolla rahoittaisi koko EU:n humanitaarisen avun – lailliset reitit yksi ratkaisu

Salakuljettajat mainostavat toimintaansa usein pakolaisleireillä tai sosiaalisissa verkostoissa, käy ilmi ensimmäisestä globaalista ihmissalakuljetusta käsittelevästä tutkimuksesta.
Ihmisiä luennolla

Viime vuonna keskimäärin 80 000 ihmistä päivässä pakeni kotimaansa rajojen sisäpuolella

Maan sisäinen pakolaisuus on huomattavasti yleisempää kuin pakeneminen ulkomaille. Tuoreen raportin mukaan viime vuonna konfliktit sekä luonnonkatastrofit ajoivat yli 30 miljoonaa ihmistä pakosalle.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.

Pääuutiset

Koululaisia välitunnilla

Miljoonat lapset eivät opi koulussa, koska eivät ymmärrä, mitä opettaja sanoo – yhden kielen kansa on yhä monen maan ihanne

Yli kolmannes maailman koululaisista ei saa opetusta omalla äidinkielellään. Suomalainen Kimmo Kosonen ja etiopialainen Mesfin Derash Zeme ovat puhuneet vuosikymmenien ajan äidinkieleen pohjautuvan opetuksen puolesta. Etiopiassa sekä Aasian maissa viestin tärkeys on alettu ymmärtää, ja se näkyy myös oppimistuloksissa.
Kokoussali

Yhdysvallat on ensimmäinen YK:n ihmisoikeusneuvostosta lähtevä maa – ”osoittaa täydellistä piittaamattomuutta perusoikeuksista”

Yhdysvallat kääntää selkänsä kaikille ihmisoikeusloukkausten uhreille ympäri maailman, sanoo Human Rights Watchin johtaja Kenneth Roth.
Suljettujen kauppojen näyteikkunoita

Argentiinan talous uppoaa yhä syvemmälle – yhä useampi työssä käyvä on köyhä

Argentiinan talouskriisi koettelee etenkin pieni- ja keskituloisia. Sähkön, kaasun ja veden hintaa on nostettu presidentti Mauricio Macrin kaudella hurjimmillaan 500 prosenttia. ”Äänestin Macria ja hallitusta viime vaaleissa, mutta nyt se on loppu”, kolmen lapsen isä Miguel Silva, 48, sanoo.
Naisia äänestyskortteineen

Äänestäminen elvyttää demokratiaa

Demokratian laatua kuvaavat indeksit ovat viime vuosina laskeneet ja äänestysaktiivisuus vähentynyt. YK:n kehitysohjelman asiantuntijan Patrick Keuleersin mukaan tilanne muutetaan laskemalla äänioikeusikää, asettamalla ihminen takaisin poliittisen keskustelun keskiöön ja edistämällä äänestämistä kansalaisvelvollisuutena.