Taistelujen ohella sotiminen on liiketoimintaa, vieläpä kannattavaa sellaista, todettiin Rauhanliiton ja SaferGlobe-tutkimusverkoston tilaisuudessa viime torstaina.

Esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa yksityisten yritysten työntekijät vastaavat puolta Yhdysvaltojen henkilöstön kokonaisvahvuudesta. Toinen puoli on sotilaita.

Lapin yliopistolle väitöskirjaa tekevän tutkija Mirva Salmisen mukaan Yhdysvallat on ulkoistanut yksityisille yrityksille muun muassa tukikohtien tukitoiminnot, turvallisuuspalvelut, kääntämisen ja tulkkauksen, kuljetukset, vartioinnin sekä rakentamisen.

Ulkoistaminen on tuttua myös Suomessa. Esimerkiksi Patria on vuodesta 2005 lähtien vastannut ilmavoimien lentäjien perus- ja jatkokoulutuksesta, kuten SaferGloben koordinaattori Jarmo Pykälä huomautti.

Yksityinen sotilas- ja turvallisuusalan liiketoiminta ei ole nappikauppaa. Salmisen mukaan ala työllistää 19,5–25,5 miljoonaa työntekijää ja markkinoiden arvoksi lasketaan 100–160 miljardia dollaria (noin 77–123 miljardia euroa) vuodessa.

Ulkoistaminen kaventaa valvontaa

Kyse on myös nopeasti laajenevasta bisneksestä. Salminen kertoi, että palveluja tuottavien yritysten sopimusten vuosikasvu on voinut olla jopa 200 prosenttia.

Yksi merkittävä syy tehtävien siirtoon yksityisille yrityksille on se, että yritysten ei tarvitse noudattaa samanlaisia hankintasäännöksiä kuin valtiot. Tämä kaventaa entisestään demokraattista kontrollia, joka valtioidenkin asehankinnoissa on ohut, kuten Pykälän tutkima Patrian tapaus osoittaa.

Suomen viranomaiset eivät voineet kertoa Patriaa ja espanjalaisen Instalazaa koskenutta rypälepommien osien vienti- ja tuontitietoja, "koska se olisi saattanut paljastaa liikesalaisuuksia". Pykälän tekemä selvityspyyntö liittyi Libyassa käytettyjen rypälepommien mahdolliseen yhteyteen Suomeen. Yhteyttä ei löytynyt.

Kaiken kaikkiaan epäselvää on se, kenellä on viime kädessä vastuu yksityisten yritysten toiminnasta Afganistanissa, Irakissa ja muilla kriisialueilla. Epäselvää myös on se, "kenelle yritykset ovat uskollisia kriisitilanteessa", Pykälä muistutti.

Salmisen mukaan kansainvälinen lainsäädäntö on vastuukysymysten osalta olematonta ja kansallinen lainsäädäntö on vasta kehittymässä.

Toimintojen ulkoistamiseen liittyy myös turvallisuusriskejä. Esimerkiksi soluttautumisen mahdollisuus kasvaa, kun palkataan paikallisia työntekijöitä, Salminen totesi. Heidän taustojaan on vaikea aukottomasti selvittää.

Ulkoistaminen ei rajoitu ainoastaan toimintojen siirtämiseen armeijoilta yksityisille yrityksille. Ulkoistamisen yksi muoto on robottien sekä miehittämättömien tiedustelu- ja taistelulennokkien käytön laajentuminen.

Sadankomitean hallituksen jäsenen Simo Hellstenin mukaan robottien lisääntyvällä käytöllä ulkoistetaan myös sodan todellisuutta, kun robottien tai lennokkien ohjaaminen muistuttaa enemmän tietokonepeliä kuin taistelukenttää.