Näkökulmat Siirtolaisuus ja pakolaisuus

Näkökulma: Työmarkkinoiden merkitys pakolaistilanteeseen vastaamisessa

Pakolaisia vastaanottavien yhteisöiden tukeminen elinkeinoja luomalla on tärkeintä yhteisöjen kestokyvyn vahvistamisessa, kirjoittaa YK:n kehitysohjelman Syyria-koordinaattori Gustavo Gonzales.
(Kuva: UN Photo/Rick Bajornas / CC BY-NC-ND 2.0)

YK:n yleiskokouksen yhteydessä 19. syyskuuta järjestettävä pakolaishuippukokous pyrkii löytämään entistä parempia kansainvälisiä ratkaisuja nykyisen pakolais- ja maahanmuuttotilanteen helpottamiseksi. YK:n kehitysohjelma UNDP on vastannut haasteeseen edistämällä sellaista kehitystyötä, joka tukee erityisesti kansallisen ja paikallisen tason toimijoita niillä alueilla, jotka kantavat pakolaisliikkeen suurimman taakan.

Istanbulissa toukokuussa järjestetty humanitaarisen avun huippukokous ja helmikuussa Lontoossa pidetty Syyrian ja sen naapurimaiden tukemiseen keskittynyt konferenssi ovat olleet tärkeitä virstanpylväitä, kun on etsitty kestäviä ratkaisuita laajalle ulottuneisiin ja pitkittyneisiin kriiseihin, kuten Syyrian sisällissota, joka on raastanut Syyriaa ja sitä ympäröiviä valtioita yli viiden vuoden ajan.

Helmikuisessa Lontoon konferenssissa kansainvälinen yhteisö vetosi yhteistyön merkitykseen, jotta Syyrian kriisin runteleman alueen taloudelliset mahdollisuudet paranisivat ja pääsy globaaleille markkinoille helpottuisi. Alueen hallitukset lupasivat tehostaa työmarkkinoitaan ja lisätä 1,1 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoteen 2018 mennessä. Tavoitteena on, että kodeistaan pakenemaan joutuneet löytäisivät helpommin töitä, ja että he voisivat turvata perheensä taloudellisen toimeentulon ja säilyttää kunniansa.

Yhteistyön tarkoitus on tukea kestäviä yhteiskuntia, jotka pystyvät itsenäisesti takaamaan elinkeinoja kansalaisilleen, jottei heidän tarvitsisi paeta maasta. Tavoitteena on myös luoda mahdollisuuksia sille, että ihmiset voivat konfliktin päätyttyä palata koteihinsa.

Yhteistyössä kansainvälisen työjärjestön ILO:n ja maailman ruokaohjelma WFP:n kanssa sekä muuna muassa Suomen hallituksen tukemana UNDP on aloittanut useita maita koskevan taloudellisten mahdollisuuksien arviointihankkeen. Hankkeella kartoitetaan haasteita uusien työpaikkojen luomisessa ja esitetään konkreettisia ratkaisuja paikallisille hallituksille, lahjoittajille, yksityiselle sektorille sekä kansainväliselle yhteisölle. Tarkoituksena on helpottaa maiden välistä tiedonjakoa ja vahvistaa elinkeinojen luomista ja yhteiskuntien kestokykyä.

Työmarkkinoista tulisi tehdä entistä osallistavimpia ja työntekoa estäviä rajoitteita tulisi purkaa.”

Arviointi kattoi ne kuusi maata, joihin Syyrian sodan aiheuttama pakolaisvirta on vaikuttanut eniten: Egypti, Irakin Kurdistanin alue, Jordania, Libanon, Syyria ja Turkki. Kansallisten asiantuntijoiden ohella arviointiin osallistui myös kansallisia yhteistyökumppaneita sekä kansainvälisiä järjestöjä.

Arvioinnin tuloksena syntyi useita konkreettisia suosituksia. Jordanian suositellaan asettamaan maan ulkomaalaisten työntekijöiden kiintiö vastaamaan talouden tarpeita. Libanonia kehotetaan hyödyntämään lisääntynyttä työvoimaa tarvittavissa infrastruktuurin kehittämisprojekteissa ja Syyriassa kehotetaan hyödyntämään enemmän paikallisia palveluntuottajia humanitaarisissa avustusprojekteissa. Egyptiä kehotetaan pidentämään väliaikaista oleskeluoikeutta kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen byrokraattisten viivytyksien vähentämiseksi, Irakin Kurdistanin alueen tulisi tehostaa sen rekisteröitymisjärjestelmää ja Turkkia kehotetaan avaamaan syyrialaisille pääsy maan työnvälityspalveluihin.

Yleisesti ottaen alueiden työmarkkinoista tulisi tehdä entistä osallistavimpia ja työntekoa estäviä rajoitteita tulisi purkaa, jotta mahdollisimman moni tällä hetkellä työmarkkinoiden ulkopuolella oleva pääsisi palkkatyön piiriin ja hyötyisi sen tuomista mahdollisuuksista.

YK-järjestöt tukevat kriisin vaikutusalueen valtioita sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentamisessa väestön läpikäymän shokin jäljiltä. Työtä tehdään jokaisella kehityksen tasolla aloittaen humanitaarisesta avusta ja jatkaen pitkällä aikavälillä tärkeisiin tavoitteisiin kuten tietotaidon jakaminen ja elinkeinojen harjoittaminen. Toimintakykyisten ja kestävien yhteisöiden tukeminen työpaikkoja luomalla ja yhteenkuuluvuuden tunnetta edistämällä on auttanut tuhansia pakolaisia palkkatyön piiriin. Koko Syyrian kriisialueella tehtävä työ kuitenkin vaarantuu, jos rahoitustarvetta ei voida täyttää.

Pakolaisia vastaanottavien yhteisöiden tukeminen elinkeinojen luomisella on olennaisin osa yhteisöjen kestokyvyn vahvistamisessa näinä haastavina aikoina. Avainasemassa on kansallisten valmiuksien rakentaminen niin, että maat pystyisivät itse tulevaisuudessa vastaamaan äkillisiin muutoksiin ilman, että ongelmat vyöryvät naapurivaltioihin ja edemmäs.

Kirjoittaja on YK:n kehitysjärjestö UNDP:n Syyria-koordinaattori Gustavo Gonzales.

NäkökulmaSiirtolaisuus ja pakolaisuus kehityspakolaisettyö UNDP Nordic Office

Lue myös

Muovikassia kantava David Antonio Pérez kadulla

Karkotetun paluu Yhdysvalloista El Salvadoriin on ankea

12 vuotta Yhdysvalloissa asunut David Antonio Pérez karkotettiin takaisin El Salvadoriin, jossa elannon hankkiminen on vaikeaa. Karkotukset uhkaavat kiihtyä, sillä Donald Trumpin hallinto ilmoitti viime vuonna lopettavansa elsalvadorilaisten nauttiman tilapäisen suojelun.
Nainen kietoutuneena kettinkiin mielenosoituksessa

”Moni luulee lähtevänsä rikastumaan mutta on oikeasti matkalla helvettiin” – kotiapulaisia riistetään Lähi-idässä

Persianlahden arabimaissa on arviolta 2,4 miljoonaa ulkomailta värvättyä piikaa. Heidän asemansa herättää kasvavaa huolta, sillä työolot ovat surkeat. Esimerkiksi Filippiinit kielsi maaliskuussa kansalaisiaan lähtemästä piikomaan Kuwaitiin, jossa apulainen löydettiin kuolleena isäntänsä pakastimesta.
Äiti ja poika Priya Tamang ja Prajwal Tamang Nepalissa

Miljardi ihmistä on riippuvaisia siirtolaisten rahalähetyksistä

Nepalilainen Tamangin perhe aikoo rakentaa maanjäristyksessä tuhoutuneen talonsa uudelleen isän Saudi-Arabiasta lähettämillä rahoilla. Vuonna 2017 hänen kaltaisensa siirtolaiset lähettivät kotimaihinsa peräti 483 miljardia euroa.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.