Näkökulmat Länsi-Saharan miehitys

Länsi-Saharan konflikti uhkaa syttyä uudestaan ratkaisun viipyessä

Pakolaisleireillä elävät nuoret kokevat, että ulkovallat ovat unohtaneet koko konfliktin, kirjoittavat Laura Kumpuniemi ja Laura Tuominen.
(Kuva: European Commission DG ECHO / cc 2.0)

Artikkeli on julkaistu alun perin Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n verkkosivuilla.

Länsi-Saharan vapautusliikkeen Polisarion ja Marokon väliset taistelut päättyivät tulitaukoon jo vuonna 1991, mutta konflikti on edelleen ratkaisematon. Marokko miehittää kahta kolmannesta Länsi-Saharan alueesta, ja on eristänyt Polisarion hallitseman alueen tuhansien kilometrien mittaisella muurilla.

Länsisaharalaisista eli sahraweista valtaosa elää Marokon miehitysvallan alla olosuhteissa, joissa heidän poliittisia oikeuksiaan ja järjestäytymisvapauttaan on rajoitettu. Marokko on lopettanut rauhanomaiset mielenilmaisut, joista isoimmat ajoittuvat arabikevään aikaan, rajulla voimankäytöllä. Ihmisoikeusjärjestöt raportoivat ihmisoikeuksien loukkauksista. Ulkomaisilla tarkkailijoilla ja journalisteilla ei ole asiaa Länsi-Saharan miehitetyille alueille.

Marokko vastustaa Länsi-Saharan itsenäistymispyrkimyksiä kaikin keinoin. Se on tarjonnut neuvotteluissa Länsi-Saharalle jonkinlaisen autonomisen alueen statusta osana Suur-Marokkoa. Polisario on taas luvanut, että mikäli itsenäisyys toteutuu, miehitetyllä alueella asuvat marokkolaiset saavat Länsi-Saharan kansalaisuuden ja maa tekee yhteistyötä Marokon kanssa turvallisuuspolitiikassa ja taloudellisesti.

YK:n elin Länsi-Saharan kansanäänestyksen järjestämistä varten, MINURSO, on ollut toimeton jo kymmeniä vuosia, koska kansanäänestyksen toteutuksen ehdoista ei ole päästy sopuun. MINURSOlla ei ole valtuuksia alueella mihinkään muuhun, esimerkiksi ihmisoikeustilanteen tarkkailuun.

Noin sata tuhatta sahrawia elää Algeriassa Tindoufin kaupungin ympäristössä pakolaisleireillä, joilla olosuhteet ovat vaikeat ja tulevaisuuden näkymät olemattomat. Pakolaiset alkavat kyllästyä ratkaisun odotteluun aina uusien neuvottelukierrosten valuessa hiekkaan.

"Leireillä syntyneen ja kasvaneen nuorison mielestä aseisiin tarttuminen on alkanut taas näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta."

Leireillä syntyneen ja kasvaneen nuorison mielestä aseisiin tarttuminen on alkanut taas näyttää varteenotettavalta vaihtoehdolta. Heidän mielestään ulkovallat ovat unohtaneet koko konfliktin, koska tulitauko on kestänyt eikä aseellisia yhteenottoja ole tapahtunut. Sota olisi sahrawinuorille tuhoisa ja epätoivoinen ratkaisu, mutta elämä pakolaisleireissä ei anna minkäänlaisia merkkejä paremmasta tulevaisuudesta.

Polisario on vahvasti sitoutunut konfliktin rauhanomaiseen ratkaisuun, mutta uhkana on, että se menettää otteensa pakolaisleirien radikalisoituvista nuorista.

Kansainvälisen yhteisön tulisi nyt edistää voimallisesti Länsi-Saharan tilanteen rauhanomaista ratkaisua, ennen kuin tilanne pääsee yltymään uudeksi aseelliseksi konfliktiksi. Länsi-Saharassa tulee järjestää vihdoin kauan odotettu kansanäänestys alueen tulevasta asemasta ja konfliktin osapuolten tulee sitoutua sen tulokseen.

Suomen tulisi osallistua aktiivisesti Länsi-Saharan konfliktin ratkaisun etsimiseen yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa. Diplomaattisen ratkaisun avaimet taas ovat Marokon liittolaisilla, erityisesti Ranskalla ja Yhdysvalloilla, joita tulisi nyt taivutella tavoittelemaan nopeaa ratkaisua tilanteeseen.

YK:n toimintamandaattiin alueella tulisi pikaisesti sisällyttää ihmisoikeuksien monitorointi. EU:n taas tulisi pidättäytyä uusista kalastussopimuksista Marokon kanssa, kunnes konflikti saadaan etenemään kohti rauhanomaista ja oikeudenmukaista ratkaisua.

Laura Kumpuniemi on Kansainvälinen solidaarisuustyö ry:n koordinaattori ja Laura Tuominen puheenjohtaja.

NäkökulmaLänsi-Saharan miehitys konflikti Länsi-SaharaMarokko Kansainvälinen solidaarisuustyö ry

Lue myös

Länsi-Saharassa pelätään nuorten radikalisoitumista

Marokon miehittämä Länsi-Sahara taistelee rauhanomaisin keinoin, mutta nyt moni kyllästynyt nuori miettii, onko väkivalta parempi tapa saada kansainvälisen yhteisön huomio, sanoo aktivisti Jalihenna Mohamed.

Tilaa uutiskirje

Saat kerran viikossa koosteen maailma.netin uutisista, tapahtumista ja työpaikoista sähköpostiisi. Tietojasi käytetään vain uutiskirjeen lähettämiseen. Rekisteriseloste täällä.