Rikkaiden ongelmat köyhien suusta

Hävettää. Hyväntekeväisyysjärjestö Water is Life on tehnyt mainosvideon, jossa köyhät haitilaiset lukevat ääneen idioottimaisia lauseita, joita rikkaiden maiden asukkaat kirjoittavat Twitteriin hashtag-tunnuksella #FirstWorldProblem.

"Inhoan, kun kännykkäni laturi ei ylety sänkyyn."

"Inhoan, kun taloni on niin iso, että tarvitsen kaksi langatonta reititintä."

Ja niin edelleen.

Kaikkihan me valitamme pikkuasioista. Ärsyynnyn, kun juna on myöhässä, kun tietokone hidastelee ja kun palaveri peruuntuu. En tosin kirjoita sitä Twitteriin – ennen tätä päivää en ollut kuullutkaan #FirstWorldProblem-twiiteistä, ja suurin osa kampanjavideon valituksenaiheista on sellaisia, joita en ole edes ajatellut.

Omahyväiset länsimaalaiset kuulemma kirjoittavat valituksenaiheensa kieli poskessa, mutta siitä huolimatta niiden kuuleminen äänen haitilaisten suusta tuntuu karmealta. Olen usein miettinyt, mitä kehitysmaiden köyhimmät asukkaat ajattelisivat, jos tietäisivät, millaisia asioita täällä pidetään itsestäänselvyytenä. Nousisivatko he kapinaan?

Köyhien haitilaisten kannalta on tietysti samantekevää, valitammeko vai emmekö – se ei muuta heidän elämäänsä. Silti Water for Lifen video on terveellinen muistutus omaan napaan tuijottamisen älyttömyydestä. Se panee miettimään myös sosiaalisen median lieveilmiöitä, joista harvemmin puhutaan. Kuinka tervettä on möläyttää jokainen päähänsä tuleva ajatus julki? Eikö meillä tosiaan ole parempaa tekemistä?