Uutiset

Latinalaisessa Amerikassa kritisoidaan korruptiota, mutta silti lähes kolmannes joutuu maksamaan lahjuksia

Lähes kaksi kolmasosaa ihmisistä 20 Latinalaisen Amerikan ja Karibian maassa on sitä mieltä, että korruptio on viimeisen vuoden aikana kasvanut. Moni joutuu edelleen lahjomaan viranomaisia saadakseen julkisia palveluita.
Rahaa kirjekuoressa
(Kuva: niXerKG / Flickr.com / cc 2.0) (Kuva: niXerKG / Flickr.com / CC BY-NC 2.0 )

Noin 29 prosenttia Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen asukkaista on maksanut viimeisen vuoden aikana lahjuksen jostakin julkisesta palvelusta, käy ilmi korruption vastaisen Transparency International -järjestön (TI) selvityksestä (pdf).

Monissa Latinalaisen Amerikan maissa on viime vuosina osoitettu mieltä korruptioskandaaleja vastaan. Esimerkiksi Brasiliassa öljy-yhtiö Petrobrasin skandaali on saanut kansalaiset viime vuosina kaduille. Se ei ole kuitenkaan vieä vaikuttanut käytännön tasolla.

TI haastatteli yli 22 000:ta ihmistä 20 maassa. Heistä 62 prosenttia oli sitä mieltä, että korruptio on lisääntynyt. Brasiliassa osuus on 78. Vaikka ihmiset yleisesti ottaen uskovat, että he voivat vaikuttaa korruptioon, silti vain yhdeksän prosenttia on raportoi lahjuksesta eteenpäin, tutkimuksessa kerrotaan.

Korruptoitunein maa on Meksiko, jossa 51 prosenttia maksanut viimeisen vuoden aikana lahjuksen julkisesta palvelusta, kuten poliisin, sairaalan, koulun tai oikeuslaitoksen palvelusta. Pienin osuus on Brasiliassa, jossa 11 prosenttia on maksanut julkisesta palvelusta lahjuksen.

Korruptoituneimpina ihmiset pitävät poliitikkojen ohella poliisia.

”Viimeisen vuoden aikana hallituksia ovat ravisuttaneet korruptioskandaalit. Venezuela laskeutuu yhä syvemmälle kriisiin. Tämä raportti kuitenkin osoittaa, että johtajat eivät vastaa kansalaisten vaatimuksiin vastuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Hallitusten on tehtävä enemmän korruption juurimiseksi kaikilla tasoilla, etenkin lakien toimeenpanotasolla, jonka pitäisi olla avainroolissa rankaisemattomuuden vähentämisessä”, sanoo järjestön puheenjohtaja José Ugaz tiedotteessa.

Hänen mukaansa tutkinnan ja syyttämisen lisäksi on lisättävä myös korruptiota paljastavien suojelua.

korruptio & läpinäkyvyys Latinalainen Amerikka ja Karibia

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.