Eettinen soija Suomessa vielä harvinaista | Maailma.net Hyppää pääsisältöön

Hae

Hae sivuilta

Eettinen soija Suomessa vielä harvinaista

Suomeen tuotava soija aiheuttaa ympäristö- ja ihmisoikeusongelmia Brasiliassa, käy ilmi WWF:n tuoreesta raportista.

Vain noin neljäsosa Suomessa käytetystä soijasta on niin sanottua vastuullisesti tuotettua soijaa. Soijantuotannon ympäristöongelmat tiedetään, mutta toistaiseksi vain harva suomalainen yritys on puuttunut ongelmiin, käy ilmi ympäristöjärjestö WWF Suomen tuoreesta kyselytutkimuksesta.

Järjestö kysyi yhteensä 11 suomalaiselta rehuntuottajalta, lihantuottajalta, meijeriltä, kananmunantuottajalta sekä kaupan keskusliikkeeltä näiden soijankäytöstä ja soijankäytön vastuullisuudesta.

Munantuottajat Munakunta ja Munax eivät vastanneet kyselyyn lainkaan ja lopuistakin vain yksi tuottaja kertoi käyttävänsä 100-prosenttisesti vastuullisesti tuotettua eli ympäristövaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset huomioivaa soijaa.

Kaksi muuta toimijaa käyttää niinikään vastuullista soijaa, mutta ei sataprosenttisesti.

Tuottajien vastauksia ei eritellä tarkemmin, sillä kysely tehtiin luottamuksellisesti. Kyselyyn vastasivat maidontuottajat Arla Ingman ja Valio, jälleenmyyjät Kesko ja S-ryhmä, lihantuottajat HKAgri ja Atria, soijanjalostaja Finnprotein sekä rehuntuottajat A-Rehu ja Raisioagro.

"Läpinäkyvyydessä on kehittämisen varaa", toteaa WWF:n ohjelmapäällikkö Jussi Nikula.

Kyselyn mukaan osa vastaajista on kyllä kiinnostunut vastuullisesta soijasta. Kaikki yritykset eivät silti arvioi soijan käyttömääriään lainkaan eikä mikään yritys paljasta tietoja, vaikka niitä olisikin. Yksi yritys ilmoitti myös käyttävänsä geenimuunneltua soijaa.

Brasilia kärsii seuraukset

Soijantuotanto on kasvanut maailmalla valtavaa vauhtia viimeisten 20 vuoden aikana. WWF:n mukaan tuotanto on yli kaksinkertaistunut, mikä johtuu suurelta osin lihansyönnin yleistymisestä.

Järjestön arvioiden mukaan Suomeen tuodaan vuosittain noin 150–200 miljoonaa kiloa soijaa, josta suurin osa käytetään karjan rehuna. Pääosin soija tulee Brasiliasta, joka on yksi maailman suurimmista rehuntuottajista. Maa kärsii myös soijantuotannon seurauksista.

WWF:n mukaan viime vuosikymmeninä Etelä-Amerikasta on hävinnyt vuosittain noin neljä miljoonaa hehtaaria metsää, osin soijantuotannon seurauksena. Metsää häviää vielä lisää, kun soijantuotannon käyttöön otetaan viljelysmaata ja karjankasvattajat raivaavat itselleen lisää metsää. Metsätuho köyhdyttää maata, lisää kasvihuonekaasupäästöjä ja aiheuttaa eroosiota.

Myös sosiaaliset vaikutukset ovat WWF:n mukaan vakavat.

"Alkuperäiskansat joutuvat kilpailutilanteeseen maankäytön oikeuksien kohdalla. Myös soijapeltojen työntekijöillä on joskus hyvinkin ankarat olosuhteet", Nikula kertoo.

Lihantuotanto alas?

WWF toivoo, että suomalaiset tuottajat ja jalostajat siirtyisivät vuoteen 2015 mennessä vastuullisesti tuotettuun soijaan. Järjestö suosittelee Proterra- ja non-GM-RTRS-sertifikaatteja. Niissä taataan työntekijöille ja paikallisille paremmat oikeudet, kielletään tiettyjen torjunta-aineiden käyttö ja vahditaan, että tietyn vuoden jälkeen raivatulle metsäalalle istutettu soija ei saa sertifikaattia. Geenimuunneltua soijaa ei saa käyttää.

Suomessa vastuullista soijaa on luvannut käyttää ainakin Finnprotein, joka on ilmoittanut aloittavansa soijapapujen jalostuksen Suomessa syyskuussa 2013. Yhtiö lupaa käyttää vain sertifioitua soijaa, joka ei ole geenimuunneltua. Tuotantoketjun jäljittämiseksi papu on tarkoitus laivata suoraan Brasiliasta Suomeen.

Toistaiseksi sertifioitua soijaa on vain pieni osa kaikesta soijantuotannosta. Nikulan mukaan määrää voidaan lisätä esimerkiksi ottamalla soijaviljelmien käyttöön maata, jonka laatu on jo heikentynyt. Pelkkä vastuullinen soija ei hänen mukaansa kuitenkaan riitä ratkaisuksi ympäristöongelmiin.

"Rikkaissa teollisuusmaissa lihantuotanto pitäisi puolittaa", hän muistuttaa.

Lisää uusi kommentti

Lue ohjeet ennen kommentointia