Uutiset Ympäristöpolitiikka

YK:n ilmailujärjestö lisäisi biopolttoaineita lentokoneissa – järjestöt huolissaan vaikutuksista

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ehdottaa, että lentokoneet lisäisivät biopolttoaineiden käyttöä ”kestävämmän” lentoliikenteen edistämiseksi. Järjestöjen mukaan se vain pahentaisi ympäristöongelmia.
Lentokone
Lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat korkeat, mutta biopolttoaineet eivät ole ratkaisu, sanovat järjestöt. (Kuva: George Alexander Ishida Newman / CC BY 2.0 )

Lähes sata kansalaisjärjestöä kritisoi YK:n alaista kansainvälistä siviili-ilmailujärjestöä (ICAO), joka haluaisi lisätä biopolttoaineiden käyttöä lentoliikenteessä.

ICAO:n on määrä pitää tällä viikolla Meksikossa konferenssi vaihtoehtoisista polttoaineista, ja se aikoo ehdottaa, että ilmailussa käytettäisiin vuoteen 2040 mennessä vuosittain 128 miljoonaa tonnia biopolttoaineita. Vuonna 2050 määrä olisi jo 285 miljoonaa tonnia, mikä tarkoittaisi, että puolet lentokoneiden polttoaineista tulisi biopolttoaineista. Tavoitteena on sen mukaan ”kestävämpi” ilmailu.

Määrä on suuri, sillä tällä hetkellä koko maailman liikenteessä käytetään yhteensä noin 82 miljoonaa tonnia biopolttoaineitta vuodessa.

Järjestöt ovat asiasta huolissaan. Biopolttoaineiden käyttöä tarkkailevan Biofuelwatch-järjestön mukaan käytännössä ainoa vaihtoehto lentokoneiden biopolttoaineeksi olisi vetykäsitelty palmuöljy. Sitä tuotetaan pääosin Malesiassa ja Indonesiassa, joissa laajoja alueita maata on raivattu palmuöljyplantaaseiksi ja ihmisiä on ajettu kotiseuduiltaan. Biopolttoaineiden lisääminen ilmailussa todennäköisesti pahentaisi metsäkatoa ja lisäisi samalla päästöjä.

”Biopolttoaineet ovat jo nyt vastuussa laajasta metsäkadosta, maakaappauksista, ihmisoikeusrikkomuksista, ruokasuvereniteetin menettämisestä ja ruokaturvan heikkenemisestä. Niiden käyttäminen lentokoneiden tankkaamiseen autojen lisäksi pahentaisi vaikutuksia eikä tekisi mitään ilmastonmuutokseen puuttumiseksi”, toteaa Mary Louise Malig Global Forest Coalition -järjestöstä tiedotteessa.

Paineet vähentää lentoliikenteen kasvihuonekaasupäästöjä ovat kovat, sillä sen aiheuttamat päästöt ovat kasvaneet lähes 90 prosenttia vuosina 1990–2014. Järjestöjen mielestä ICAO:n pitäisi kuitenkin keskittyä todellisiin päästövähennyksiin ilmailualan kanssa veljeilemisen sijasta.

”Biopolttoainehypeä ei pitäisi käyttää viherpesuun. Sen sijaan ICAO:n pitäisi panna ilmailuala maksamaan reilu osuutensa veroista ja edistää toimenpiteitä, jotka vähentävät ilmailualan päästöjä”, toteaa Transport & Environment -järjestön ilmastojohtaja Carlos Calvo Ambel.

ICAO on YK:n alainen järjestö, jonka tehtävänä on lisätä siviili-ilmailun yhteisymmärrystä turvallisen, tehokkaan, taloudellisesti kestävän ja ympäristöllisesti vastuullisen ilmailun saavuttamiseksi.

Ympäristöpolitiikka liikenneYKyhtiötympäristöilmastonmuutos

Lue myös

Pelto Saksassa
Ympäristöjärjestöjen ja Århusin sopimuksen komitean mukaan EU ei takaa kansalaisille riittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa ympäristöä koskeviin päätöksiin.
(Kuva:
ANBerlin
/
Flickr.com
/
CC BY-ND 2.0
)

Komitea: EU ei toteuta kansalaisten ympäristöoikeuksia – unioni ei aio hyväksyä päätöstä

EU on mukana kansainvälisessä Århusin sopimuksessa, joka koskee ympäristödemokratiaa ja kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeutta ympäristökysymyksissä. Sopimuskomitean mukaaan EU rikkoo sopimusta, mutta unioni ei aio hyväksyä päätöstä.
Muovipusseja puuhun kiinnitettynä
Muovipusseista syntyvä jäte on maailmanlaajuinen ongelma.
(Kuva:
Victor Andronache
/
European Parliament
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Kenian muovipussikielto voimaan – luvassa jopa vankeusrangaistuksia

Muovipussit ovat häviämässä Kenian katukuvasta, sillä pusseja ei saa enää käyttää. Syynä kieltoon huoli ympäristöstä, mutta kaikki eivät sitä kannata.
Maapalloveistos
Uusi globaali ympäristösopimus täydentäisi YK:n aiempia ihmisoikeussopimuksia.
(Kuva:
ExarchIzain
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)

Puhtaasta ympäristöstä halutaan ihmisoikeus – uusi kansainvälinen sopimus tekeillä

Ranska johtaa kampanjaa, jonka tavoitteena on, että YK:n tärkeimpien ihmisoikeussopimusten rinnalle nousisi uusi, juridisesti sitova sopimus oikeudesta ympäristöön.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.