Uutiset Yritysten yhteiskuntavastuu

Yhä useampi vaatefirma hankkii kestävästi tuotettua puuvillaa

Puuvillan tuotantoon liittyy perinteisesti muun muassa vedentuhlausta ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. Kansalaisjärjestöjen selvityksen mukaan puuvillaa käyttävät suuryritykset ovat lisänneet vastuullisesti tuotetun puuvillan käyttöä mutta liian vähän.
Puuvillaa
Puuvillan tuotantoon liittyy monia ympäristöongelmia ja lapsityövoiman hyväksikäyttöä. (Kuva: Asim Hafeez / WWF UK )

Johtavat kansainväliset vaateketjut ovat lisänneet kestävästi tuotetun puuvillan käyttöä. Kokonaisuutena kestävää puuvillaa käytetään kuitenkin vielä vähän, kerrotaan kansalaisjärjestöjen tuoreessa selvityksessä.

Tänään julkaistussa selvityksessä käytiin läpi 75: n maailman suurimman puuvillaa käyttävän yrityksen toimintaperiaatteita, puuvillan hankintaa ja jäljitettävyyttä.

Sen mukaan viittä suuryritystä, Ikeaa, Tchibo GmbH:ta, C&A:ta, M&S:ää ja H&M:ää, voidaan pitää edelläkävijöinä, mitä tulee kestävän puuvillan käyttöön.

Tutkimuksen teettivät brittiläinen torjunta-aineiden vastainen verkosto PAN, ympäristöjärjestö WWF sekä Solidaridad-kansalaisjärjestö. Niiden tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä yritykset hankkisivat pelkästään kestävästi tuotettua puuvillaa esimerkiksi Better Cotton Initiative -vastuullisuusaloitteen kautta.

Puuvillan arvellaan elättävän noin 100 miljoonaa kotitaloutta, mutta sen tuotantoon liittyy paljon ongelmia, kuten liiallista veden ja torjunta-aineiden käyttöä, lapsityövoimaa sekä maanviljelijöiden velkaantumista.

Selvityksen mukaan kestävästi tuotettua puuvillaa käytetäänkin yhä enemmän. Viime vuoden tutkimuksen viisi parasta yritystä, IKEA, C&A, H&M, Adidas ja Nike, kasvattivat kaikki tänä vuonna kestävän puuvillan osuuttaan kokonaishankinnasta. Osuus nousi noin 20 prosenttia. Monet yritykset ovat myös parantaneet toimintaperiaatteitaan ja sitoutuneet kestävän puuvillan hankintaan, tutkimuksessa kerrotaan.

”Ei ole mitään syytä, miksi kaikki isot yritykset eivät voisi tehdä samaa kuin C&A, H&M, M&S, Tchibo GmbH ja Ikea. Tietoa, kokemusta ja neuvoja kestävästä puuvillasta on olemassa paljon”, toteaa WWF:n Richard Holland tiedotteessa.

Selvityksen mukaan kestävää puuvillaa kuitenkin hankitaan yhä melko vähän. Vain 11 yritystä aikoo hankkia pelkästään kestävää puuvillaa vuoteen 2020 mennessä eikä mikään yritys aio hankkiutua kokonaan eroon haitallisista torjunta-aineista.

Selvityksessä ei ollut mukana suomalaisfirmoja, mutta WWF Suomen mukaan suomalaisista puuvillaa käyttävistä firmoista esimerkiksi Marimekko ja Lindex ovat mukana Better Cotton Initiative -vastuullisuusverkostossa. Finlayson puolestaan käyttää monissa tuotteissa Reilun kaupan puuvillaa.

Yritysten yhteiskuntavastuu kauppakuluttaminenyhtiöt

Lue myös

Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015.
Wärtsilän tehdas Khopolissa Intiassa vuonna 2015. Finnwatchin mukaan tehtaalla toimii nyt riippumaton ammattiliitto.
(Kuva:
Finnwatch ry
/
CC BY-NC 2.0
)

Finnwatch: Wärtsilän Intian tehtaalla parannuksia, valvonta edelleen leväperäistä

Konepajayhtiö Wärtsilän tehtaalle on perustettu itsenäinen ammattiliitto sen jälkeen, kun Finnwatch vuonna 2015 kritisoi sen työoloja. Järjestön mukaan sen pitäisi silti valvoa tuotantoketjuaan tarkemmin.
Kupillinen kahvia
Kuntien julkisiin hankintoihin kuuluvat muun muassa elintarvikkeet, joiden tuotanto-olosuhteet voivat olla huonot.
(Kuva:
Helen K
/
Flickr.com
/
CC BY-NC-ND 2.0
)
Sandaalit
Kenkien valmistusolosuhteet ovat hämärän peitossa.
(Kuva:
mamichan
/
Flickr.com
/
CC BY-NC 2.0
)

Suomalaiset kenkävalmistajat panttaavat tietoa kenkien alkuperästä

Kenkätehtaat eivät kerro julkisuudessa juuri mitään etenkään kenkien raaka-aineiden ja materiaalien tuotannosta, paljastaa tuore selvitys.

Pääuutiset

Amnestyn Suomen osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson
Frank Johanssonin mielestä järjestöjen pitäisi tehdä enemmän vaikuttamistyötä ja vähemmän kehitysyhteistyötä.(Kuva: Teija Laakso)

Valtasiko bisneslogiikka maailmanparannuksen? – Uusi kirja perkaa järjestöjen kasvun syitä ja seurauksia

Amnestyn toiminnanjohtajan Frank Johanssonin mielestä auttamisjärjestöjen maailmanparannuskutsumus on muuttunut jatkuvan kasvun tavoitteluksi. Vaikka avulla tehdään paljon hyvää, sillä ei hänen mukaansa puututa riittävästi eriarvoistaviin rakenteisiin.
Myanmarin rohingya-pakolaisia
Bangladeshiin pakenevat rohingyat ovat pääosin lapsia ja naisia, jotka ovat kokeneet tai nähneet raakaa väkivaltaa.(Kuva: Parvez Ahmad Faysal / IPS)

Valtaosa Bangladeshiin saapuvista rohingya-naisista kokenut seksuaalista väkivaltaa

Myanmarilainen Yasmin oli viimeisillään raskaana, kun sotilaat tunkeutuivat hänen kyläänsä ja raiskasivat hänet. Samoin on käynyt monelle muulle. Hallituksen arvellaan haluavan viestittää julmuuksilla, ettei yksikään rohingya saa jäädä Rakhinen osavaltioon.
Kuva EU-parlamentin istuntosalissa
Aseteollisuus jyräsi Euroopan parlamentin, kun puolustusrahastosta päätettiin, sanovat järjestöt.(Kuva: © European Union 2017 - European Parliament / CC BY-NC-ND 2.0)

Aseteollisuus lobbaa EU:ssa – järjestöt huolissaan

Aseteollisuuden lobbareilla oli suuri valta, kun EU:n uudesta puolustusrahastosta päätettiin, sanotaan tuoreessa raportissa.
Euroopan komission rakennus
EU-maat ovat luvanneet antaa 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan kehitysapuun, mutta nykymenolla siihen menee vielä vuosikymmeniä, sanovat järjestöt.(Kuva: Richard / Flickr.com / CC BY-NC 2.0)

Raportti: Suomi ja EU hyötyvät kehitysavusta eniten itse

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, sanovat järjestöt. Mikäli omat pakolaiskulut lasketaan kehitysavuksi, Suomi oli viime vuonna oman apunsa tärkein vastaanottaja, todetaan järjestöjen raportissa.